Oikeuspsykologian osaajat ovat yhteiskunnan vaikuttajia
Koulutuksen vastaavana suunnittelijana toimiva oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman toivoo, että kaikki oikeuspsykologian piirissä toimivat kävisivät tämän koulutuksen.
Oikeuspsykologian erikoistumiskoulutus on 30 opintopisteen paketti, jonka voi suorittaa työn ohella. Ensimmäiset kaksivuotisen koulutuksen käyneet psykologit, juristit, poliisit ja muut alan asiantuntijat valmistuivat keväällä 2019, ja toiseen koulutukseen osallistuneet valmistuvat tänä keväänä. Koulutuksen vastaavana suunnittelijana toimiva oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman kertoo koulutuspaketin syntyneen tarpeesta.
– Kun kymmenen vuotta sitten aloimme suunnitella koulutusta, oikeuspsykologiaa oli hyvin vähäisesti tarjolla – lähinnä oikeusministeriön kolmen päivän koulutuksia. Alun perin ajattelimme tehdä erikoispsykologikoulutuksen, mutta monien mutkien jälkeen koulutuksesta tuli moniammatillinen eikä pelkästään psykologeille suunnattu. Tämä on osoittautunut koulutuksen yhdeksi vahvuudeksi. Eri alojen ammattilaiset kohtaavat oikeusprosessissa samoja teemoja, ja yhteisissä keskusteluissa saa uusia näkökulmia ja syvällisempää ymmärrystä oikeusprosessista kokonaisuutena. Periaatteena on, että koulutuksen pitää olla kentän tarpeista lähtevää ja asiantuntijoille suunnattua.
Psykologi, poliisi ja tuomari samalla koulunpenkillä
Kahteen ensimmäiseen koulutukseen onkin osallistunut kattava asiantuntijajoukko: mielentilatutkimuksia tekeviä psykologeja, todistajanpsykologisten kysymysten parissa työskenteleviä psykologeja, traumapsykoterapeutteja, vankilapsykologeja, tuomareita aina korkeimmasta oikeudesta käräjäoikeuksiin, syyttäjiä, asianajajia, lastensuojelun ammattilaisia ja poliiseja.
Julia Korkman näkee juuri monialaisuuden oppimisen erityisvahvuutena. Koulutus on alusta, jossa eri ammattiryhmien tarpeet yhdistyvät ja tulevat näkyviksi. Oikeusasioissa kunkin asiantuntijan tehtävät ovat kovin erikoistuneet, ja on olennaista ymmärtää muiden näkökulmia. Läpileikkaavana kuitenkin on psykologiatieteen kädenjälki.
– Toisen työn tuntemisesta on pelkkää hyötyä, ja ryhmäkeskusteluissa on tullut monia oivalluksia. Oikeusprosessit esimerkiksi eivät kuulu psykologien peruskoulutukseen, ja meillä voi oppia, miten esitutkinta ja oikeudenkäynti etenevät – ja tarkastella tätä psykologisesta näkökulmasta. Kun psykologi kirjoittaa lausunnon oikeudelle, pitää ymmärtää konteksti, jossa liikutaan. Juristille taas voi olla aivan vierasta, mitä psykodiagnostiikka on ja miten se eroaa fyysisen sairauden diagnosoinnista. Tällä on ratkaisevaa merkitystä esimerkiksi psykologin lausuntojen tulkinnoissa. Kaikille ei myöskään ole selvää, mikä on tilastollisesti merkittävä tulos.
On siis hyvä ymmärtää, miten kaikki ammattiryhmät myötävaikuttavat oikeudelliseen päätöksentekoon ja pystyä kriittisesti tarkastelemaan omaa osaansa siinä.
Tieteellinen, käytännöllinen ja ajassa kiinni
Käytännönläheisessä koulutuksessa on seminaaripäiviä, huippuasiantuntijoiden luentoja ja uusimpaan tieteelliseen kirjallisuuteen tutustumista. Pienryhmissä tapahtuva työnohjaus on olennainen osa oppimista, sillä niissä käsitellään ajankohtaisia tapauksia osallistujien omasta työarjesta.
– Yhteiskunnalliset asiat kirkastuvat näissä keskusteluissa: aina uudelleen esiin nousevat vaikkapa lapsiperheiden tukemisen tärkeys tai se, miten hankala tausta monella rikollisella on. Oikeusprosesseissa näkyy vahvana myös trauma ilmiönä niin uhreilla, todistajilla kuin syytetyilläkin, Korkman kertoo.
Koulutus on vahvasti tieteellinen. Käydään läpi, miten relevanttia tietoa haetaan ja psykologista kirjallisuutta luetaan kriittisesti. Joillekin kauan sitten oman tutkintonsa suorittaneille esimerkiksi nykyaikainen tiedonhaku on ollut uutta.
– Ennen riitti, kun osasi mennä kirjastoon. Nyt kaikkea kyllä löytyy verkosta, mutta missä ovat ne hyvät tutkimukset? Miten niitä luetaan kriittisesti? Nuoremmille tämä on helpompaa, mutta kokeneemmille uutta tiedonhakua. Niille, jotka ovat opiskelleet ja työskennelleet suomeksi tai ruotsiksi, myös englanninkielinen tieteellinen kirjallisuus voi olla vierasta– varsinkin oikeustieteilijöillä työympäristö ja kirjallisuus ovat vahvasti kotimaan kielillä.
Koulutus myös muuttuu ajan mukana. Nyt ajankohtaisia aiheita ovat muun muassa ihmiskauppa, turvapaikkahakuprosessien psykologiset kysymykset sekä kulttuurin vaikutus muistamiseen ja rikosprosessissa kuulemiseen. Koulutuksen tulokset ovat myös alkaneet näkyä yhteiskunnassa konkreettisesti: on jo saatu useita korkeimman oikeuden ratkaisuja, joissa esittelijöinä on ollut koulutukseen osallistuneita. Julia Korkman toivoo yhä uusien asiantuntijoiden hakeutuvan oppiin.
– Olisi hienoa, jos kaikki oikeuspsykologian piirissä toimivat kävisivät tämän koulutuksen. Haku seuraavalle koulutusjaksolle avautuu huhtikuussa 2021.
Opiskelu on kovaa, mutta palkitsevaa työtä
Psykoterapeutti Sirpa Partinen työskentelee Riihimäen vankilassa vankilapsykologina. Hän aloitti oikeuspsykologian erikoistumiskoulutuksen vuonna 2019 ja valmistuu tänä keväänä. Pitkään alalla olleena häntä kiinnosti syventää osaamistaan.
– Oikeuspsykologian ala ja kenttä ovat valtavan laajoja. Halusin lisää tietoa erilaisista prosesseista, ja parempaa ymmärrystä siitä, mitä oikeuspsykologia oikeastaan on. Innostuin heti koulutuksesta, kun sellainen tuli tarjolle.
Partinen on kokenut antoisana etenkin monialaiset ryhmäkeskustelut.
– Ryhmässämme on aivan käsittämätön osaaminen monelta eri alalta, mikä kyllä on avartanut näkökulmia: ”ai tämä näyttääkin tämmöiseltä, kun sieltä vinkkelistä katsoo”. Oikeusoppineiden ja poliisien osa on mielenkiintoinen.
Opettavaisinta Partiselle ovatkin olleet työnohjauksen pienryhmätyöskentelyt.
– Teema sovitaan etukäteen, ja jokainen tuo tapaamisiin esimerkin omasta työstään. Pysymme kiinni äärimäisen ajankohtaisissa asioissa, koska oikeuspsykologisesti kiinnostava tapaus tuodaan heti ryhmän käsiteltäväksi.
Opittua on päässyt soveltamaan heti omaan työhön.
– Olen käytännöllinen ihminen, ja olikin mukavaa, kun sain tehdä suoraan omaan arkityöhön liittyvän lopputyön. Kun virkapuku ei suojaa – psyykkinen kuormitus vankilatyössä ja työperäiseen stressiin vaikuttaminen tuo hyötyä koko työyhteisöön, sillä samalla otamme käyttöön kriittisten tilanteiden stressinhallintamallin, jota poliisit ovat jo käyttäneet.
Opiskelu on sujunut joustavasti työn ohella, mutta silti työmäärä yllätti.
– Jos lähtee mukaan, pitää olla valmis tekemään töitä: tehtäviä, lukemista, seminaaripäiviä, työnohjausta… Toisaalta opetusmateriaali usein koukuttaa niin, ettei malttaisi mennä illalla edes nukkumaan. Todellisuus on tarua ihmeellisempää.
