Myötätuntoa ja rakenteellisia uudistuksia – opiskelijoiden mielenterveyspäivänä etsitään ratkaisuja kasvaneisiin haasteisiin

Opiskelijoiden mielenterveyspäivää vietetään tänä vuonna 13. huhtikuuta. Päivä toteutetaan nyt jo viidennen kerran. Ajatus yhteisestä teemapäivästä nousi tarpeesta tuoda yhteen korkeakouluissa hyvinvointityötä tekeviä vaihtamaan hyviä käytäntöjä ja jakamaan tietotaitoa. Korkeakoulut järjestävän hyvinvointipalvelut hyvin itsenäisesti, eikä toisten tekemisestä paljon ei tiedetty. Mallia päivään, jolloin nostettaisiin esille opiskelijoiden hyvinvointia ja mielenterveysaiheita, otettiin Briteistä, jossa University Mental Health Daylla on pidemmät perinteet. 

– Opiskelijat ovat ottaneet konseptin omakseen ja osallistuvat innolla päivän suunnitteluun ja toteutukseen, kiittelee päivää koordinoivan Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen.

Mielenterveys on ollut aiheena pinnalla ja on näkynyt jopa vaaliteemoina edellisissä kuntavaaleissa ja tammikuun aluevaaleissa.

– Aivan ansaitusti, Savolainen korostaa. – Korona on tehnyt paljon hallaa koko väestössä ja myös opiskelijoille. Tilanne opiskelijoiden psyykkisen hyvinvoinnin osalta oli kuitenkin huolestuttava jo ennen koronaa. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointikyselyt sekä esimerkiksi Opiskelijabarometrin tulokset näyttivät, että pahoinvoinnin suhteen trendi on ollut nouseva. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida ja kovaa jo pitkään.

Nyytissä nähdään, että huonon kehityksen taustalla on monta eri syytä. Opiskelijoiden toivotaan valmistuvan entistä nopeammin. Yhteiskunnan arvot tuntuvat kovilta ja opiskeluun liittyy kilpailullisuutta. Tieto- ja ärsyketulva on valtava. Monelle oma taloudellinen tilanne aiheuttaa huolia. Lisäksi opiskelijoita koskettavat yleisesti yhteiskunnalliset huolet, kuten sota ja ilmastokriisi.

– Kun vaatimukset opiskelijoita kohtaan ovat lisääntyneet, niin loogisesti ovat kasvaneet myös paineet ja haasteet henkisessä jaksamisessa, summaa Nyytin asiantuntija Tommi Yläkangas.

Opiskelijoiden mielenterveys ei kuitenkaan ole yksittäinen kokonaisuus. Opetuksen ja koulutuksen tutkimussäätiön toteuttaman Opiskelijabarometrin uusimmat tulokset näyttävät, että korona on vahvistanut polarisaatiokehitystä.

– Heille, jotka olivat jo ennen koronaa vaikeuksissa, on tullut suurin lisähaaste. Ei ole esimerkiksi saanut tukea lähiympäristöstä ja pienetkin haasteet ovat kärjistyneet, Yläkangas kuvailee. – Tulokset näyttävät, että eri vähemmistöihin kuuluvat ovat kärsineet eniten koronasta. Toisilla sitten menee tosi hyvinkin, eli nähdään hyvin eri suuntaista kehitystä. 

­Nyytissä katsotaan, että nykyinen koulutuspolitiikka ruokkii opiskelijoiden paineita. Täytyisi saada väkeä nopeasti ja entistä aikaisemmin työelämään. Opiskelijoille on opintoputket ja tiukat tavoitteet. Paine alkaa kasautua jo ennen korkeakouluaikaa: lukiossa tai jo sinne tultaessa on tehtävä valintoja, jotka tuntuvat nuorista hyvin perustavanlaatuisilta, suorastaan kohtalonkysymyksiltä. Todistusvalinta on lisännyt lukion ainevalintojen ja ylioppilaskirjoitusten merkitystä ja ensikertalaiskiintiö korkeakoulujen haussa aiheuttaa taktikointia ja välivuosia.

– Nuoret kokevat, että opiskeluja koskevat valinnat on pakko osata tehdä kerralla oikein, Savolainen summaa. – Tämä ei kulje ollenkaan linjassa kasvun ja kehityksen psykologian kanssa. Nuorilta edellytetään sellaista, mihin tarvittavia taitoja heillä ei kehityksen kannalta katsottuna voi vielä olla.

– Opiskelijat eivät ole yhtälö, joka pitäisi ratkaista työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Tehokkuusajattelua tulisi kyseenalaistaa ja tehdä opiskelijalähtöisempää koulutuspolitiikkaa, Yläkangas vaatii. –Toki tavoite saada osaajia työmarkkinoille on ihan oikea ja siinä opiskelijalähtöisyys voisi jopa auttaa. Tuottavatko tehokkuusvaatimukset toivottuja tuloksia vai keskeytyneitä opintoja ja loppuun palaneita valmistuneita? Olisiko tulos parempi, jos systeemi joustaisi enemmän?

Myötätunto kantavaksi voimaksi

Vuoden 2022 opiskelijoiden mielenterveyspäivän teema on myötätunto. Kaikkia korkeakouluyhteisöissä kannustetaan tekemään myötätuntoisia tekoja ja olemaan myötätuntoinen lähellään oleville.

– Isossa kuvassa haluamme vaikuttaa siihen, että rakenteet uudistuisivat mielenterveydelle parempaan suuntaan. Juuri nyt kuitenkin olemme tässä tilanteessa ja mietimme, mikä voisi auttaa akuutissa tilanteessa. Myötätunto on yksi sellainen asia, Savolainen perustelee teemaa. 

Samalla kannattaa olla myötätuntoinen myös itseään kohtaan. Itseään kohtaan ei kannata olla liian ankara varsinkaan tässä tilanteessa. Somessa saa opiskelijaelämästä toisinaan kiiltokuvamaisen kuvan, mikä luo epärealistisia odotuksia suorituksista ja tavoitteista ja jopa siitä, millainen on hyvä ihminen. Näitä paineita kampanajalla halutaan purkaa. Opiskelijoiden mielenterveyspäivän tunniste onkin tänä vuonna #AivanHyvä.

– Toivomme, että opiskelijat kuvaisivat somessa rohkeasti epätäydellistä arkea – ja toteaisivat että niin on #AivanHyvä, kuvaille Yläkangas.

Yhdessä yhteisönä kohti parempaa?

Kaikki ei kuitenkaan ole synkeää ja eikä tilanne ole täysin toivoton.

– Iso osa nuorista voi hyvin ja sitä ei saa unohtaa, vaikka tilanteesta ollaankin huolissaan, Savolainen muistuttaa.

Nyytissä peräänkuulutetaankin ennaltaehkäiseviä palveluita opiskelijoille.

– Herkästi vaaditaan hoitaville palveluille resursseja, joilla lisätä tarjontaa ja saatavuutta – ja kyllä niitä tarvitaankin – mutta korjaavan työn lisäksi on panostettava myös edistävään ja ehkäisevään työhön, Yläkangas toteaa. – Matalan kynnyksen tukipalvelut, kuten opintopsykologit ja kuraattorit ovat sitä paitsi kustannustehokkaita palveluja, kun asioista saadaan ote ennen kuin varsinaisia ongelmia syntyy.

Opintopsykologien palvelujen tasavertaisen saatavuuden varmistamiseksi Psykologiliitto vaatii opintopsykologipalvelujen muuttamista lakisääteisiksi. Monissa korkeakouluissa opintopsykologeja ei ole riittävästi tarpeeseen nähden. On myös korkeakouluja, joissa opintopsykologin palveluja ei ole lainkaan tarjolla. Tämä asettaa eri korkeakouluissa opiskelevat eriarvoiseen asemaan.

Vielä ei juuri tiedetä, mitä vaikutuksia lähiopetukseen palaamisella on ollut opiskelijoiden mielenterveyteen. Kampuksilla on ehkä jopa hiukan ihmetelty, kun suurta ryntäystä lähiopetukseen ei ole tullut sen jälkeen, kun ovet taas avattiin. Päinvastoin yhteisiin tiloihin palaaminen on ollut jopa takkuista. Tilanne on uusi kaikille. 

– On tehtävä iso työ siinä, että luodaan toimiva hybridimalli yhdessä opiskelijoiden kanssa. Lähiopetukselta ei kaivata massaluentoja, vaan pienemmissä ryhmissä opiskelua ja ryhmäytymisen tukemista. Yhteisöön liittyminen ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat ratkaisevan tärkeitä opintojen sujuvuudelle ja pienentävät keskeyttämisen riskiä. Yhteisöllisyyden rakentaminen voi olla haastavaa, mutta pidemmän päälle kaikki tarvitsevat toisia ihmisiä ja tunnetta yhteen kuulumisesta, Savolainen pohtii tulevaa.

– Korona näytti sen, että opiskelijoille on ihan mahdollista antaa joustoja. Toivon, että mahdollisuudet yksilölliseen neuvotteluun ja yksilölliseen opintopolkuun säilyvät, sillä opiskelukyky ei ole aina vakio. Myös jatkossa voitaisiin antaa opiskelurauhaa, toivoo Yläkangas.