Muutoksia persoonallisuustesteissä

Edellisen kerran Suomessa otettiin selvää psykologisten testien käytöstä Taina Kuuskorven vuonna 2012 ilmestynyttä väitöskirjaa varten. Kuuskorven aineisto kerättiin loppuvuodesta 2007, ja voisi ajatella, että lähes 17 vuoden aikana myös arviointimenetelmien käytössä olisi tapahtunut muutoksia. Muutokset ovat kuitenkin varsin pieniä. Kognitiivisten kykyjen arviointimenetelmissä muutos on enimmäkseen tuttujen testien vanhemmista laitoksista tuoreempiin. Persoonallisuuden, hyvinvoinnin ja psykopatologian arviointimenetelmissä muutos on suurempi, ja toimintaan ja itsearviointiin perustuvien välineiden suhde on hieman muuttunut.
 
Aineiston edustavuuden, tiedonkeruutavan ja ilmoitettujen testien luokittelemisessa tehtyjen valintojen vuoksi testien suosiosta ei kannata tehdä liian vahvoja johtopäätöksiä: on selvää, että WAIS, NEPSY ja WISC ovat käytetyimpien joukossa, mutta niistä jonkin nimeäminen kaikkein käytetyimmäksi ei aineiston perusteella ole mahdollista (Kuva 1). Kyselyyn vastanneiden sovellusaloissa oli havaittavissa eroavaisuuksia verrattuna Psykologiliiton jäsenistön sovellusaloihin (Kuva 2). Erityisen huomionarvoinen poikkeama oli aikuisten perustason mielenterveys- ja päihdetyön aliedustus vastaajien joukossa. Vastaajien keskuudessa testejä hyödynnettiin useimmiten oppimisvaikeuksien tutkimiseen, diagnosoinnin yhteydessä, hoidon yhteydessä sekä neuropsykologisissa tutkimuksissa (Kuva 3). Tämä heijasti vastaajien sovellusalojen jakautumista, jossa korostuivat erityisesti oppilashuolto sekä aikuisten ja lasten ja nuorten psykiatria (Kuva 2). Yleisimmin vastaajat arvioivat testaavansa 1–4 henkilöä kuukaudessa (Kuva 4) ja käyttävänsä testaamiseen 10 % työajastaan (Kuva 5). Testaamiseen liittyviä ohjeistuksia tunnettiin useimmiten jonkin verran tai varsin hyvin (Kuva 6).

Käytetyimmät testit ja tapahtuneet muutokset

Kognitiivisten testien osalta kymmenen suosituimman testin kärki näytti melko samalta kuin 17 vuotta sitten. Wechslerin kykytestit WAIS, WISC ja WPPSI sekä muistitesti WMS olivat edelleen useimmin mainittujen joukossa. Kaikista on ilmestynyt uusi laitos Kuuskorven aineiston keräämisen jälkeen. Myös muut kuin Wechslerin tuoteperheen menetelmät ovat pitkälti säilyttäneet suosionsa. Niihinkin on tullut päivityksiä. Kuluneiden vuosien aikana NEPSY ja Lukilasse saivat tuoreemmat laitokset ja TMT suomalaisen käsikirjan viitearvoineen. Nopean sarjallisen nimeämisen testi on nykyään sama kuin 17 vuotta sitten, mutta siitä on ilmestymässä uusi versio. Käytetyimpien joukosta putosivat CERAD ja AVO-9-kykytestistö. Niiden putoamisen syitä voi lähinnä spekuloida: on mahdollista, että niiden käyttö on todella vähentynyt, mutta Suomen väestön ikääntymisen huomioiden on epätodennäköistä, että CERAD-seulan tarve olisi nykyään pienempi. Voi olla, että sen käyttäjäkunta on vähemmän psykologipainotteinen kuin ennen. Kymmenen useimmin mainitun kognitiivisten kykyjen testin joukkoon nousivat Stroopin testi ja ROCF-testi, joita molempia psykologit ovat käyttäneet jo kauan ja jotka mainittiin usein myös Kuuskorven aineistossa.
 

Persoonallisuuden, hyvinvoinnin ja psykopatologian arviointimenetelmien käytössä muutoksia on saattanut tapahtua enemmän. Rorschach-testi (RO) on edelleen kärkisijoilla, mutta sen rinnalle on noussut edellisen aineistonkeruun jälkeen ilmestynyt PAI. PAI lienee pitkälti korvannut MMPI:n, joka vuoden 2024 aineistonkeruussa sai vain muutamia mainintoja. Wartegg-piirrostesti (WZT) säilyttää paikkansa käytetyimpien testien joukossa, vaikka se sijoittuukin nyt selvästi kolmanneksi PAI:n ja Rorschachin jälkeen. Käytetyimpien listalla ovat edelleen myös BDI, PRF, CAT ja H-T-P. Sen sijaan MMPI:n ohella listalta ovat pudonneet TAT, SCT ja ORT. Tulokkaita ovat PAI:n ohella FRT, SRS ja PK5, joista kaksi viimeksi mainittua olivat vielä melko tuoreita Kuuskorven väitöskirjan aineistonkeruun aikana. Huomionarvoista on, että nyt kymmenestä käytetyimmästä persoonallisuuden, hyvinvoinnin ja psykopatologian testistä viisi on tutkittavan toimintaan perustuvia menetelmiä, neljä on itsearviointimenetelmiä, ja yksi informanttien arviointiin perustuva menetelmä. Aikaisemmassa kyselyssä kymmenestä käytetyimmästä testistä seitsemän testiä oli luokiteltavissa toimintaan perustuviksi ja kolme itsearviointiin perustuvaksi.
 

Pelkästään testien nimien tasolla operointi hävittää jonkin verran tietoa ja joitakin Kuvan 1 luokitteluja olisi voinut tehdä toisinkin. Rorschach-testin yhteydessä mainittiin usein myös käytetty koodaus- ja tulkintajärjestelmä, joka oli useimmiten Exnerin Comprehensive System (CS). Jonkin verran mainintoja saivat myös sen uudempi Revised-versio (CS-R) sekä Rorschach Performance Assessment System (R-PAS). Nämä kaikki on laskettu yhteen niiden Rorschach-mainintojen kanssa, joissa ei mainittu mitään erillistä tulkintajärjestelmää. Wartegg-testin yhteydessä mainittiin usein Crisi Wartegg System (CWS). PAI:n aikuisversion ja nuorisoversio PAI-A:n maininnat on nekin laskettu yhteen. Mikäli ne erotellaan toisistaan, PAI:n aikuisversio saa jonkin verran vähemmän mainintoja kuin Rorschach-testi ja PAI-A suurin piirtein saman verran mainintoja kuin PK5. Kategorioista BDI kattaa erittäin laajan valikoiman nimettyjä menetelmiä, eikä kaikkia niistä voi luotettavasti tunnistaa kuin joksikin BDI-versioksi tai muunnelmaksi.

Käytetyimpien testien käsikirjat ja normiaineistot

Käytetyimpien testien luetteloita voi tarkastella monesta näkökulmasta, joista keskeisimmät on koottu Testilautakunnan ohjeistukseen psykologisten testien käyttökelpoisuuden arvioinnista. Tässä kiinnitetään huomiota kahteen seikkaan: onko menetelmillä käsikirja ja normiaineisto (Taulukko 1). Kognitiivisten kykyjen arvioinnin menetelmillä tilanne on usein ainakin päällisin puolin melko hyvä: kaikki Wechslerin tuoteperheen testit on normitettu suomalaisilla aineistoilla ja sisältävät suomenkieliset käsikirjat. Sama pätee NEPSY-testiin. WMS:n nykyinen versio on ilmestynyt 2008 ja sen suomalainen normiaineisto on kerätty hyvin eri tavalla kuin WAIS-IV:n. WPPSI:n nykyinen laitos käsikirjoineen ja normiaineistoineen on ilmestynyt jo vuonna 2009. Nopean sarjallisen nimeämisen testi ilmestyi aikaisemmin, vuonna 2003. TMT sai suomalaisia viitearvoja vuonna 2010 ilmestyneessä suomenkielisessä käsikirjassa. ROCF-testin tai Stroopin testin käytön tueksi puolestaan ei tiettävästi ole suomenkielistä käsikirjaa tai yleisesti saatavilla olevia viitearvoja.

 
Persoonallisuuden, hyvinvoinnin ja psykopatologian arviointimenetelmien käsikirjojen ja normiaineistojen tilanne poikkeaa kognitiivisten kykyjen testien tilanteesta ja on melko vaihteleva. Itsearviointimenetelmistä PAI ja PAI-A eivät sisällä suomenkielistä käsikirjaa tai suomalaista normiaineistoa. Saatavilla ovat englanninkieliset käsikirjat amerikkalaisnormeineen. PK5 ja PRF sisältävät suomenkieliset käsikirjat ja Suomessa kerätyt normiaineistot sekä ohjaus- että henkilöarviointitilanteisiin. Tutkittavan toimintaan perustuvista menetelmistä Rorschach-testiä käytetään etenkin CS/CS-R ja R-PAS-järjestelmien avulla, joihin on englanninkieliset käsikirjat sekä kansainväliset (mm. suomalaiset) normiaineistot. Wartegg-testiä on Suomessa pitkään käytetty Manfred Gardziellan käsikirjan avulla, mutta se ei sisällä varsinaista pisteytystä eikä dokumentoitua normiaineistoa.Osalle vastaajista on kuitenkin tuttu tuoreempi Crisi Wartegg System (CWS), jonka käsikirja on saatavilla englanniksi. Suomalaisia normiaineistoja ei ole. FRT:iin sekä H-T-P:iin on saatavilla englanninkieliset käsikirjat toisin kuin CAT:iin, mutta menetelmiin ei ole suomalaisia normitietoja. SRS sisältää vain englanninkielisen käsikirjan normitietoineen.

Lopuksi

Käytetyimpien menetelmien listat vuosilta 2007 ja 2024 muistuttavat toisiaan. Samalla on selvää, että muutostakin on tapahtunut. Monet käytetyimmistä kognitiivisten kykyjen arviointimenetelmistä on päivitetty tuoreempaan laitokseen edellisen aineistonkeruun jälkeen suomenkielisine käsikirjoineen ja normiaineistoineen. Tämä kertoo siitä, että pienelläkin kielialueella kyetään pitämään käytetyimpiä menetelmiä jotakuinkin ajantasaisina. Toisaalta selvää on myös suhteellisen vähäinen uudistuminen: yksikään mainituimmista testeistä ei ole varsinaisesti uusi tai huomattavan uudenlainen. Psykologien käyttämät kognitiiviset menetelmät näyttävät huomattavan vakiintuneilta, ja uusien tulokkaiden voi olla vaikea juurtua jo melko vakaille markkinoille. Toisaalta esimerkiksi kärkeen sijoittuvalla Wechslerin tuoteperheellä on kansainvälisestikin melko vahva asema.
 
Persoonallisuuden, hyvinvoinnin ja psykopatologian arviointimenetelmien muutoksen voi tulkita ilmentävän sitä, että suomalainen psykologikunta seuraa aikaansa, vaikka testit ovat pitkälti tuttuja. PAI ja PAI-A on omaksuttu käyttöön nopeasti. Rorschach-testiä käytetään CS:n, sen 2022 ilmestyneen Revised-version (CS-R) sekä 2011 ilmestyneen Rorschach Performance Assessment System (R-PAS) -koodaus- ja tulkintajärjestelmien avulla. Myös Crisi Wartegg System (CWS) tunnetaan Suomessa. On kuitenkin häkellyttävää, kuinka harvoihin käytetyimmistä menetelmistä on suomalaiset normit. On täysin mahdollista, että osaa menetelmistä ei käytetä varsinaisina psykometrisinä testeinä. Suurin osa kuitenkin soveltuisi sellaiseen käyttöön. Tämä tutkimus ei ota kantaa siihen, miksi edustavia aineistoja ei pääsääntöisesti ole kerätty. Onko kysymys aineistonkeruun työläydestä, sen vaatimasta taloudellisesta panostuksesta vai siitä, että paikallisia viiteaineistoja ei koeta menetelmän käytön kannalta tarpeellisiksi? Nämä kysymykset edellyttävät jatkossa perusteellista tarkastelua, jotta suomalaisen testauksen ja laajemmin psykologisen arvioinnin laatua ja luotettavuutta voitaisiin kehittää entisestään.