Muu maa mustikka?
Jos tutustuu ulkomaalaisiin psykologian koulutusohjelmiin, huomaa, että erikoistumismahdollisuuksien kirjo voi olla hyvin laaja jo perustutkintovaiheessa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Alankomaissa opiskelijalla on maisterivaiheessa mahdollisuus valita useiden sisällöltään täysin erilaisten koulutusohjelmien väliltä. Yleisluontoiseen mielenterveysalan asiakastyöhön valmentavien maisteriohjelmien lisäksi tarjolla voi olla vaikkapa koulupsykologina toimimiseen tai käyttäytymistaloustieteeseen keskittyviä ohjelmia.
Tutkintosisältöjen vaihtelevuuteen liittyy omat haasteensa viranomaisten näkökulmasta. Mikäli ulkomailla tutkintonsa suorittanut henkilö haluaa myöhemmin saada sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta laillistuksen toimiakseen Suomessa psykologina, ei Valvira voi olettaa kaikkien tutkintojen tarjoavan yhtäläisiä valmiuksia psykologin työhön.
Ennen kaikkea terveydenhuollon alan tutkinto
Suomessa onkin muodostettu asiantuntijatyöryhmä, jolta Valvira pyytää arviota siitä, vastaako ulkomailla suoritettu psykologian tutkinto siinä määrin suomalaista tutkintoa, että henkilölle voidaan myöntää laillistus. Työryhmän puheenjohtajana toimii Jyväskylän yliopiston professori Juha Holma. Hänellä on vuosien kokemus ulkomaalaisten psykologian tutkintojen vertailusta suomalaiseen koulutusohjelmaan.
Holma korostaa, että suomalaisten psykologian tutkintojen yhtenäinen malli on tietoinen valinta. Kun psykologista tehtiin 1990-luvulla terveydenhuollon ammatti, myös koulutusohjelman sisältö lukittiin vastaamaan tätä päätöstä.
– Tämä on Suomessa terveydenhuollon alan tutkinto, joka vaatii tietyt terveydentilan arviointiin ja kuntoutukseen liittyvät opinnot, Holma kiteyttää.
Suomessa psykologin tutkinto on terveydenhuollon alan tutkinto, joka vaatii tietyt terveydentilan arviointiin ja kuntoutukseen liittyvät opinnot.
Kyse on perustavanlaatuisesta erosta järjestelmissä. Siinä missä suomalainen psykologian maisterintutkinto pätevöittää suoraan psykologina toimimiseen, vaatii laillistuksen saaminen muissa maissa usein täydentäviä opintoja. Esimerkiksi Iso-Britanniassa tämä tarkoittaa kolme vuotta kestävää ammatillista tohtorintutkintoa, Alankomaissa taas kahden vuoden valmennusohjelmaa maisterin tutkinnon jälkeen. Täydentävät opinnot koostuvat nimenomaan psykologin asiakastyön harjoittelusta.
Suomessa asiakastyön harjoittelua on sisällytetty kattavammin jo maisteriohjelmaan. Kääntöpuolena on se, että perustutkinnon sisällä on vähemmän valinnanvaraa. Holma ei kuitenkaan ole varma, olisiko Suomessa laajasti kysyntää koulutusohjelmille, jotka eivät tuo psykologin pätevyyttä. Ainakaan nykyisin tarjolla oleva polku, jossa opiskelija ei suorita kaikkia asiakastyöhön valmentavia opintoja ja valmistuu psykologian maisterin sijaan filosofian maisteriksi, ei ole kovin suosittu.
– Näyttää siltä, että se vaihtoehto, josta on suora uraputki jonnekin, on aina houkuttelevampi.
Puolivahingossa tutkijaksi Britteihin
Laillistukseen liittyvistä haasteista huolimatta moni hakeutuu ulkomaille psykologiaa opiskelemaan. Suosittuja kohdemaita ovat olleet Euroopan maat, joissa opintoja on mahdollista suorittaa englanniksi, kuten edellä mainitut Iso-Britannia ja Alankomaat.
Parhaillaan University College Londonissa väitöskirjatutkimustaan tekevä Ella Tuominen aloitti psykologian opintonsa Aberdeenin yliopistossa Skotlannissa.
Tuominen oli opintojen alusta alkaen kiinnostunut psykologin asiakastyöstä. Aberdeenin yliopistossa ei kuitenkaan juuri rohkaistu hakeutumaan psykologin työhön pätevöittävään ammatilliseen tohtorintutkintoon. Tämä erikoistumissuunta on hyvin suosittu, ja opiskelijoille korostettiin toistuvasti, kuinka vaikeaa näihin ohjelmiin on päästä.
– Ehkä se oli vähän kummallista, että siellä niin lannistavasti puhuttiin siitä, mutta toisaalta se myös antoi tilaa katsoa laajemmin, mitä muita ammatteja psykologian kirjoon voisi kuulua, Tuominen pohtii.
Tuominen kuvaakin päässeensä kandivaiheen aikana tutustumaan moniin itselleen uusiin psykologian erikoistumisaloihin. Lopulta hän innostui tutkimustyöstä ja haki Lontooseen sosiaalisen kognition maisteriohjelmaan sekä myöhemmin mielenterveystutkimuksen tohtoriohjelmaan. Tuominen haluaisi silti edelleen kouluttautua myös psykologin asiakastyöhön. Suomeen palaaminenkin houkuttelee, vaikkei sen suhteen ole kiirettä.
– Olen avoin erilaisilla poluille, mutta kyllä tällä hetkellä on sellainen olo, että haluan jossain vaiheessa takaisin Suomeen.
Iso-Britannian hyviä puolia ovat olleet opetuksen korkea taso ja vahva valmennus tutkimustyöhön.
Valviran laillistukseen liittyvät haasteet ovat olleet Tuomisen mielessä, mutta niihin on ollut käytännössä vaikea varautua. Hän kertoo pyrkineensä kuitenkin kirjaamaan suorittamiensa opintokokonaisuuksien kuvauksia ylös, jotta pystyisi tarvittaessa raportoimana opintojensa sisällön.
Kaiken kaikkiaan Tuominen on kokenut ulkomaille lähdön oikeana ratkaisuna. Iso-Britannian hyviä puolia ovat olleet esimerkiksi opetuksen korkea taso ja vahva valmennus tutkimustyöhön, ystäväpiirin kansainvälistyminen sekä kielitaidon vahvistuminen. Toisaalta Tuominen tiedostaa, että Brexitin myötä Britanniasta on tullut vähemmän houkutteleva kohde. Opiskelu Skotlannissa oli aiemmin ilmaista, mutta nyt vuosittaiset lukukausimaksut nousevat yli 10 000 euroon.
Pää edellä psykologiaan Alankomaissa
Alankomaiden tutkinto-ohjelmat ovat kahden tuhannen euron lukukausimaksuillaan huomattavasti brittiyliopistoja edullisempi vaihtoehto. Leidenin yliopistossa kandidaatin tutkintonsa suorittanut ja samassa yliopistossa maisterivaiheen opintoihin jatkanut Inka Homanen kertoo yllättyneensä siitä, kuinka moni suomalainen on päätynyt Alankomaihin psykologiaa opiskelemaan. Opiskelijamäärätkin ovat tosin eri luokkaa kuin Suomessa. Homanen arvioi, että Leidenin yliopiston kansainvälisessä psykologian tutkinto-ohjelmassa aloittaa vuosittain noin 300 opiskelijaa.
Toisaalta osa aloittaneista karsiutuu jo ensimmäisen vuoden aikana, sillä opetus on Alankomaissa intensiivistä ja työmäärät suuria opintojen alusta lähtien. Homanen kertoo, että ensimmäinen tentti järjestettiin toisena päivänä kandivaiheen opintojen alkamisesta. Hänelle itselleen tämä tahti kuitenkin sopi.
– Nautin siitä, että meillä oli aika tiukka aikataulu ja paljon tehtäviä. Siinä oikeasti sukellettiin pää edellä psykologian maailmaan ja yliopistomaailmaan.
Leidenin yliopistossa on tarjolla 14 psykologian maisteriohjelmaa. Homanen itse päätyi aloittamaan samanaikaisesti kahdessa ohjelmassa, joista ensimmäinen valmentaa asiakastyöhön lasten ja nuorten kanssa ja toinen taas kehityspsykologiseen tutkimukseen. Hän kuvaa valinnan olleen helppo, sillä hän on alusta asti tiennyt haluavansa tehdä töitä lasten kanssa.
Alankomaiden Leidenin yliopistossa on tarjolla 14 psykologian maisteriohjelmaa.
Yliopisto tarjoaa kuitenkin kaikille opiskelijoille ohjausta uravalintoihin liittyen, ja kandidaatin opintoihin kuuluu maisteriohjelmiin valmentavia erikoistumiskursseja. Tämä auttaa suunnastaan epävarmempiakin löytämään sopivan erikoistumisalan.
Homanen ei ole vielä hahmotellut tarkempia urasuunnitelmia, mutta uskoo kahden maisterintutkinnon yhdistelmän antavan hyvän pohjan niin tutkijan uralle kuin asiakastyöhönkin. Hän on tietoinen Valviran laillistukseen liittyvistä epävarmuuksista, muttei pidä asiaa juuri nyt ajankohtaisena.
– Olen tällä hetkellä tosi onnellinen Hollannissa, enkä ole varmaan tulossa ihan heti takaisin Suomeen, joten en ole siitä niin murehtinut. Psykologina pystyy kuitenkin tekemään aika monenlaisia töitä.