Mitä tekemistä liiton jäsenyydellä, työ- ja virkaehtosopimuksilla ja hyvän elämän edellytyksillä on keskenään?
Suomessa lainsäädäntö liittyen työntekoon ja työsuhteisiin on melko väljä. Lakien säätäjät ovat antaneet työntekijöille ja työnantajille paljon valtaa neuvotella keskenään työehdoista. Alakohtaisten neuvottelujen tuloksena syntyy sopimuksia, joita kutsutaan työ- ja virkaehtosopimuksiksi. Työ- ja virkaehtosopimukset ovat usein voimassa 2–3 vuotta eli työehdoista neuvotellaan käytännössä parin vuoden välein.
Seuraavat ja monia muita työntekijän kannalta keskeisiä ehtoja tulee siis työ- ja virkaehtosopimuksista eikä Suomen laista:
- Lomaraha
- Sairasloman palkallisuus yli yhdeksän päivän jälkeenkin, yleensä 3 kuukauden ajan
- Palkan yleiskorotukset
- Matkakustannusten korvaukset
- Tuoreen äidin 3 kk:n palkallinen vapaa
- Viikon palkallinen isyysloma
- Mahdollisuus hoitaa sairasta lasta muutama päivä kotona menettämättä palkkaa
- Työpäivän pituus vähemmän kuin 8 tuntia
Liittojen työelämäasiantuntijat edustavat neuvotteluissa jäseniään
Koska työ- ja virkaehtosopimuksista neuvotellaan alakohtaisesti, liitot ovat yhdistäneet voimansa. Yksityisellä sektorilla akavalaisten liittojen jäsenten työehdoista neuvottelee Ylemmät toimihenkilöt YTN ja julkisella sektorilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Käytännössä neuvottelijat ovat akavalaisten liittojen palkattuja työntekijöitä.
Neuvotteluiden suhteen on tärkeää muistaa, että liittojen työntekijät edustavat työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa jäseniä. Työpaikoilla liittojen jäseniä puolestaan edustaa luottamusmies. Työ- ja virkaehtosopimuksista neuvottelevat liittojen työntekijät tekevätkin tiivistä yhteistyötä luottamusmiesten kanssa. Luottamusmiehet toimivat neuvottelijoiden silminä ja korvina työpaikoilla liittyen siihen, miten työ- ja virkaehtosopimuksia tulisi kehittää työntekijöiden toiveiden ja edun mukaisesti.
Työntekijäpuolen neuvotteluvoima on täysin riippuvainen siitä, kuinka paljon jäseniä on, mitkä asiat ovat heille tärkeitä ja kuinka paljon jäsenet ovat valmiita pistämään peliin jonkin tärkeän työehdon puolesta. Jos työnantajapuoli ei esimerkiksi usko työntekijäpuolen olevan valmis menemään tarvittaessa lakkoon, ovat työntekijäpuolen neuvottelijat heikoilla silloin, jos joistain työehdoista tulee vääntöä.
Pelkkien kassojen jäsenet tulevat siivellä
Pelkän kassan tai kassan yhdistyksen jäsenyys ei tue millään tavalla työehtosopimusneuvotteluita. Koko työehtosopimusneuvottelu- ja luottamusmiesjärjestelmä rahoitetaan liittojen jäsentuotoista. Yleissitovuuden vuoksi samat alakohtaiset työehtosopimuksista tulevat ehdot koskevat kuitenkin tällä hetkellä kaikkia työnantajia ja työntekijöitä, jotka toimivat kyseisellä alalla.
Jos yhä useampi kuitenkin tyytyy pelkkään kassan jäsenyyteen liiton jäsenyyden sijaan, on työehtosopimusten ja niistä tulevien työehtojen olemassaolo vaarassa. Liitot edustavat aina ensisijaisesti jäseniään. Ilman ammattiliittojen jäseniä ei ole edustettavia, työ- ja virkaehtosopimuksia eikä kunnollisia työehtoja.
Paikallinen sopiminen tarkoittaa yritys- tai työpaikkakohtaista sopimista
Monissa työ- ja virkaehtosopimuksissa on myös paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Sopijana voi työntekijäpuolelta olla sopimuksen tarkoittama luottamusmies, henkilöstö yhdessä tai mahdollisesti myös ylempi toimihenkilö, kuten psykologi, itse. Peruslähtökohta on aina, että noudatetaan työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksiä, ellei jostakin työehdosta ole nimenomaan toisin sovittu.
Paikallinen sopiminen vaatii molemmilta osapuolilta syvällistä työlainsäädännön ja sopimuksien ymmärrystä ja osaamista. Ilman liittojen kouluttamaa luottamusmiestä, jolla on tarvittaessa liiton työelämäasiantuntijat tukenaan, on vaarana, että työntekijäpuoli vain joustaa ja hyväksyy työnantajan ”sanelemat” ehdot. Neuvotteluasetelma ei lähtökohtaisesti ole työntekijän ja työnantajan välillä tasa-arvoinen, vaikka neuvottelupöydässä näin tulisi olla. Liittojen tavoitteena on siis, että luottamusmiesverkosto on mahdollisimman kattava ja paikallisilla sopimuksilla ei romuteta työ- ja virkaehtosopimuksista tulevia työntekijöille tärkeitä ehtoja.
Mitä yksittäinen työntekijä voi tehdä työehtosopimuksista tulevien ehtojen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi?
- Ole oman alasi ammattiliiton, Psykologiliiton, jäsen. Myös valtaosa yrityksistä kuuluu työnantajien etua ajavaan työnantajaliittoon eli myös sillä puolen on järjestäydytty.
- Huolehtikaa, että työpaikallanne on akavalaisiin liittoihin kuuluvia työntekijöitä edustava aktiivisesti toimiva luottamusmies tai -valtuutettu. Mikäli työpaikallasi ei ole luottamusmiestä, niin valitkaa sellainen. Voitte myös perustaa akavalaisiin liittoihin kuuluvien kollegoidenne kanssa työpaikkayhdistyksen, joka tukee jäseniä, auttaa luottamusmiestä edunvalvontaroolissaan ja tekee omalta osaltaan työpaikkatason kehittämis- ja edunvalvontatyötä.
- Huolehdi myös, että yhteystietosi ja työpaikkatietosi ovat oman liittosi jäsenrekisterissä ajan tasalla. Tämä siksi, jotta liittojen työelämäasiantuntijat tietävät, kuinka paljon jäseniä on kullakin alalla ja missä työpaikoissa he työskentelevät. Saat myös tietoa mm. neuvottelujen edistymisestä sähköpostitse ja mielipidettäsi saatetaan kysyä kyselytutkimuksilla.
Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 4/2020.
