Ministeriö suosittelee: Lisää psykologeja TE-palveluihin

Työhallinnon psykologien määrä on puolittunut 2000-luvulla. Psykologien vähyys on heikentänyt ratkaisevasti ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelujen saatavuutta ja kuormittaa siten sekä TE-toimistojen asiakkaiden palvelua että työntekijöitä.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) tarttui tähän epäkohtaan ja teetti asiasta tutkimuksen. Siinä selvitettiin elinikäistä ohjausta ja urasuunnittelua tukevien TE-hallinnon palvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. ­
– Halusimme keskittyä tutkimuksessa TE-toimiston psykologien tarjoamaan ammatinvalinta- ja uraohjaukseen TE-toimiston asiakkaiden, psykologien ja asiantuntijoiden sekä johdon ja esimiesten näkökulmista, kertoo erityisasiantuntija Anna Toni työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Psykologiliiton ammatinvalinta- ja uraohjauspsykologien ammatillisen työryhmän puheenjohtaja Sari Lehikoinen pitää tärkeänä, että psykologien viestit resurssipuutteista kuultiin ja selvitys tehtiin. Lehikoinen kuului myös tutkimuksen taustatyöryhmään.

– Tulokset kertovat selkeästi sen, että ohjaus vaikuttaa myönteisesti asiakkaiden tilanteeseen, Lehikoinen toteaa.

Tutkimuksen mukaan ohjaukseen osallistuneiden asiakkaiden työttömyys on vähentynyt. Työllistymisen lisäksi myös opintoihin pääsy ja jatkopalvelujen piiriin pääseminen ovat yleistyneet. Ohjaus koetaan hyvin toimivaksi ja asiakkaille hyödylliseksi kokonaisuudeksi, josta tulee pääsääntöisesti hyvää palautetta.

Kysyntä ja tarjonta eivät nyt kohtaa

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksessa kaikki haastatellut ryhmät asiakkaista esimiehiin toivovat työhön lisää resursseja. Kehittämistarpeita on etenkin ohjauspalvelujen resursoinnissa, asiakaskohdentamisessa ja alueellisessa saatavuudessa.

– Psykologien ja TE-asiantuntijoiden määrää pidetään riittämättömänä kysyntään nähden, ja palvelujen saatavuudessa on liikaa alueellisia eroja. Myös ohjauspalvelujen kohdentamiseen tulisi kiinnittää huomiota, jotta psykologien aikaa vapautuisi palvelua selkeästi tarvitseville. Lisäksi moniammatillinen yhteistyö kärsii resurssien puutteesta, ministeriön erityisasiantuntija Toni korostaa.

Tutkimuksessa ilmenikin, että moniammatillista yhteistyötä tulee lisätä.

– TE-asiantuntijat eivät saa mielestään tarpeeksi tietoa asiakkaiden tilanteesta, mikä voi johtaa siihen, ettei ohjaus aina nivoudu riittävästi osaksi muuta TE-palveluprosessia. Olisikin tärkeää, että psykologeilla on riittävästi aikaa paneutua asiakkaiden tilanteeseen sekä viestiä keskusteluista ja niiden johtopäätöksistä eteenpäin – asiakkaan luvalla tietenkin, Toni toteaa.

Tilanne nyt kestämätön, tutkimus tuli tarpeeseen

Työelämän murros on tehnyt urasuunnittelusta entistä haastavampaa ja lisännyt tuen tarvetta työn ja koulutuksen nivelvaiheissa. Yllättävien yhteiskunnallisten muutosten myötä työelämäsiirtymiä voi olla työuran aikana useita. Uudenmaan TE-toimistossa työskentelevä psykologi Sari Lehikoinen hämmästeleekin, että tästä huolimatta työhallinnon psykologien määrä on puolittunut 2000-luvulla.

– TE-toimistojen psykologipalvelujen tilanne on kestämätön. Palveluja on tarjolla aivan liian vähän suhteessa tarpeeseen ja kysyntään, Lehikoinen sanoo.

Hallitusohjelman kirjausta yhdenvertaisista ohjauspalveluista on hänen mukaansa mahdoton toteuttaa, jos ei päätetä selkeistä parannuksista. Hallitusohjelma korostaa etenkin osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien ohjausta, kuntoutusta ja työllistämisen tukitoimia, jotta työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin onnistuisi.

– Ammatinvalinta- ja uraohjauspsykologeilla on tärkeä rooli hallituksen työllistämistavoitteiden saavuttamisessa, sekä työttömyyden ja syrjäytymisen ennalta ehkäisemisessä että pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa. Nykyresursseilla tämä on kuitenkin mahdoton tehtävä.

Saavutettavuus ja tasapuolisuus tärkeää

Työelämän murros on Lehikoisen mukaan tehnyt urasuunnittelusta entistä haastavampaa, ja tukea tarvitaan yhä enemmän työn ja koulutuksen siirtymä- ja nivelvaiheissa.

– Psykologien työn ansiosta TE-toimiston asiakas tulee entistä tietoisemmaksi omista valmiuksistaan, mielenkiinnon kohteistaan ja tarjolla olevista mahdollisuuksista. Hän pystyy tekemään elämänsä tärkeitä valintoja entistä tietoisemmin eikä päädy tehtäviin, joihin hän ei sovellu, Lehikoinen toteaa.
Juuri psykologit pystyvät Lehikoisen mukaan yhdistämään työssään työllisyyspalvelujen sekä terveyden- ja sosiaalihuollon näkökulmat ja edistämään siten työllistymistä.

– Tulevissa työllisyyden kuntakokeilussa onkin tärkeää huomioida, että kuntiin siirtyy riittävästi psykologeja osaksi moniammatillista tiimiä. Tämä mahdollistaa sen, että työllistymisessään tukea tarvitsevat asiakkaat saavat yksilöllistä ja kokonaisvaltaista apua tilanteessaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. ​

Ammatillisen kehityksen tukeminen olennaista

Lehikoinen on tyytyväinen työ- ja elinkeinoministeriön nyt antamiin suosituksiin ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelujen kehittämiseksi. Suositusten joukossa on esimerkiksi psykologien ja TE-asiantuntijoiden määrän sekä moniammatillisen yhteistyön lisääminen ja psykologityön seurannan kehittäminen.

TE-toimiston psykologipalvelussa autetaan asiakkaita ratkaisemaan ammatinvalintaan, ammatilliseen kehittymiseen ja kuntoutumiseen liittyviä kysymyksiä sekä tuetaan asiakkaiden työelämään sijoittumista ja elinikäistä oppimista.

– Psykologien ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja ammatillisen kehittymisen tukeminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista, koska psykologit tekevät työtään ensisijaisesti omalla persoonallaan, Lehikoinen sanoo.

TE-toimiston ammatinvalinnan ja uraohjauksen tavoitteena on asiakkaan työmarkkinavalmiuksien parantaminen ja työelämään siirtyminen. Psykologien ammatinvalinta- ja uraohjaus on luottamuksellista ja maksutonta. Palveluun osallistuu vuosittain noin 20 000 asiakasta. Kaikki työikäiset voivat hakeutua ohjaukseen työllisyysstatuksesta riippumatta.

Palvelujen kysyntä näyttäisi koronaviruksen leviämisen vuoksi vain kasvavan. Työttömien ja lomautettujen määrä kasvaa, ja ohjauksen tarve lisääntyy. TE -toimistoissa palvellaan tälläkin hetkellä henkilö- ja yritysasiakkaita joustavasti puhelimitse, sähköpostitse ja muutoin etäyhteydellä tartuntavaaran ehkäisemiseksi.

– Ajoittain palvelut saattavat tällaisessa yllättävässä tilanteessa ruuhkautua, minkä vuoksi meiltä kaikilta vaaditaan kärsivällisyyttä. On ymmärrettävää, että asiakkailla herää poikkeustilanteessa monenlaisia kysymyksiä, joihin työvoimaviranomaiset pyrkivät parhaansa mukaan vastaamaan, Lehikoinen toteaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus toteutettiin marraskuussa 2019, ja sen toteutti MDI Public Oy TEM:n tilauksesta.

Lue lisää tutkimuksesta ja sen pohjalta annetuista kehittämissuosituksista täältä.
Lue Sari Lehikoisen haastattelu ammatinvalinta- ja uraohjauksen tilanteesta täältä.

Mitä ovat kuntakokeilut?

Eduskunta vahvistanee kevään aikana lain kokeilusta, jossa suuri osa TE-toimistojen asiakkaista siirretään kuntien työvoimapalvelujen piiriin. Samalla siirretään suuri osa TE-toimistojen työntekijöistä, myös psykologeja, työskentelemään kuntiin. Työsuhde säilyy kuitenkin valtiosektorilla.

Siirtyvät asiakkaat ovat nuoria, maahanmuuttajia ja enemmän tukea työllistymiseensä tarvitsevia, jolloin myös psykologiosaamisen tarve kokeiluissa korostuu. Kokeilun piirissä ovat kaikki TE-toimistot lukuun ottamatta Kaakkois-Suomen aluetta, joka jää niin sanotuksi verrokkialueeksi.

Kokeilut alkavat näillä näkymin ensi syksynä ja kestävät noin kaksi vuotta. Siirtyvien työntekijöiden osuus vaihtelee alueittain noin kahdestakymmenestä yli neljäänkymmeneen prosenttiin. Työnantajan on käytävä asiasta yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut työntekijöitä edustavien luottamusmiesten kanssa. Muutoksen valmistelut ovat monin paikoin alkutekijöissään.