Ministeri Ohisalo: Psykologien osaamista tarvitaan turvallisuuden lisäämiseksi monessa paikassa yhteiskunnassa
Sisäministeri Maria Ohisalon (Vihreät) mukaan tavoitteena on, että poliisi tekisi mahdollisimman tiivistä yhteistyötä oikeuspsykiatrian ja -psykologian asiantuntijoiden kanssa rikollisuuden ehkäisemisessä.
– Poliisi on jo usean vuoden ajan toteuttanut Uhkat-toimintaa, jossa on mukana KRP ja yhteyshenkilöt poliisilaitoksilla. Siinä tehdään yhteistyötä terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa tilanteissa, joihin liittyy korkea väkivallan uhka. Esimerkki hyvästä moniammatillisesta yhteistyöstä on myös Ankkuritoiminta, jossa on tavoitteena ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä varhaisen puuttumisen kautta.
– Psykologeja on siis monissa poliisin toiminnoissa mukana, vaikka ei konkreettisesti paikallispoliisin palkkalistoilla. Mutta on erittäin hyvä ajatus, että heitä sinne palkkalistoillekin saataisiin. Vien ideaa mielelläni eteenpäin. Toki niukat resurssit asettavat rajoja.
Psykologiliitto nostaa lausunnossaan sisäisen turvallisuuden selontekoon esille myös sen, että psykologeja tulisi saada lisää varhaiskasvatukseen ja kouluihin.
– Vihreissä on ollut hallitusohjelmatavoitteena saada psykologeja lisää kouluihin ja olemme puhuneet myös neuvolapsykologien määrän lisäämisestä. Kun mietitään oppilashuoltoa, niin on tärkeää, että työ tapahtuu oppilaitoksessa. Olemme tuomassa sitovaa mitoitusta oppilashuoltoon sekä perus- että toiselle asteelle. Jatkotyössä päätetään, mitä ammattiryhmiä mitoitukseen sisältyy.
Psykologiliitto nostaa lausunnossaan esille myös lapsiin ja nuoriin kohdistuneiden rikosten tutkinta-aikojen pituuden.
– Valitettavan pitkiin tutkinta-aikoihin vaikuttaa vahvasti poliisien määrä, joka on laskenut lähes koko 2010-luvun ajan radikaalisti, nyt laskutrendi on onneksi saatu käännettyä. Tämän vuoden resurssien lisäyksessä ja kohdentamisessa painopisteenä oli juuri lapsiin kohdistuneiden rikosten paitsi selvittäminen, myös tunnistaminen.
Ohisalo nostaa esimerkiksi uudenlaisista rikoksista groomingin, jossa lapsia ja nuoria houkutellaan yleensä sosiaalisessa mediassa seksuaalisiin tarkoituksiin. Toinen esimerkki on Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto.
– Se on mielestäni esimerkki siitä, miten rikollisuus muuttuu ja rikosten tyypit moninaistuvat jatkuvasti. Esimerkiksi yhteiskunnassa ei ole yksittäistä tahoa kenen vastuulla tietomurron selvittäminen olisi. Siinä ovat osallisina ainakin STM, liikenne- ja viestintäministeriö, Valvira, KRP ja tietosuojavaltuutettu. Tarvitsemme ammattilaisia monelta eri sektorilta hallitsemaan näitä uudenlaisia riskejä.
Ohisalon mukaan on yleisen turvallisuuden kannalta olennaista, että ihmiset luottavat viranomaisiin ja uskaltavat hakea apua esimerkiksi mielenterveysongelmissa.
– Ne voivat pahetessaan johtaa äärimmäisiin ratkaisuihin, kuten rikoksiin ja itsemurhiin. Tämä on sisäisen turvallisuuden kysymys hyvinkin vahvasti. Itse ajattelen, että psykologien osaamista pitäisi olla paljon enemmän edustettuna yhteiskunnassa monessa paikassa.
Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 4/2020.
Lue myös: Psykologit voivat edistää turvallisuutta
