Ministeri Kiuru: Opiskeluhuoltoon tarvitaan lisää psykologeja
Sosiaali- ja terveysministeriön uudistusten tuulet eivät osoita laantumisen merkkejä. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru oli vastikään julkistamassa kansallista mielenterveysstrategiaa. Samassa ministeriössä sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen luotsaa sotuksi nimettyä sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Kiuru keskittyy sote-uudistukseen ja on mukana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen valmistelutyössä.
Mutta mitä kaikkea ministeri Kiurulla on vireillä liittyen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin? Kovassa vauhdissa Kiuru ehtii vastata tähän liittyviin kysymyksiin vain sähköpostitse. Hänen mukaansa perusongelma on tällä hetkellä se, että lapset ja nuoret eivät saa apua mielenterveyden pulmiinsa ajoissa. Perustason matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat puutteelliset ja erikoissairaanhoito pahasti ruuhkautunut.
– On tullut aika laittaa lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelut kuntoon, Kiuru toteaa napakasti.
Helmikuun alussa julkistetun mielenterveysstrategian yksi painopiste on lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa. Kokonaissuunnitelmaa lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittämisestä ja opiskeluhuoltotyön resurssoinnista joudutaan kuitenkin vielä odottamaan.
– Opiskeluhuollon resursseja vahvistetaan sote-uudistuksen yhteydessä. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma sisältyy Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan, joka toteutetaan kehittämishankkeissa eri puolilla Suomea. Sen valtionavustusten haku on parhaillaan käynnissä, Kiuru kertoo.
Kasvatus- ja perheneuvoloille uusi, kokoava rooli?
Tavoittavimmat lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut tarjoaa tällä hetkellä opiskeluhuolto. Opiskeluhuollon mielenterveyspalveluissa on Kiurun mukaan nyt kuitenkin liian vähän psykologeja ja muita ammattilaisia, joten siellä ei pystytä tarjoamaan riittävää apua. Nuoret eivät saa aina tarvitessaan tukea sairautta lievempään psyykkiseen kuormitukseen, joka ilmenee esimerkiksi uniongelmina tai ahdistus- ja masennusoireina.
– Perustason hoitoa tarvitseva opiskelija lähetetään koulusta usein hoitoon muualle, mikä on vastoin nykylainsäädäntöä. Palvelut painottuvat voimakkaasti erikoissairaanhoitoon, mutta kynnys avun saantiin sieltä on usein liian korkea ja hoidon aloittaminen viivästyy, Kiuru toteaa.
Hän väläyttääkin kasvatus- ja perheneuvoloille uudenlaista roolia.
– Suurin osa alle 13-vuotiaiden perustason mielenterveyshoidosta toteutuu tällä hetkellä perheneuvoloissa. Lakisääteisten kasvatus- ja perheneuvoloiden rooli lasten ja nuorten perustason mielenterveystyössä on tärkeä, ja niiden yhteyteen voisi mahdollisesti koota lasten ja nuorten mielenterveyden matalan kynnyksen palveluja laajemminkin, Kiuru kaavailee.
Henkilöstömitoitukset valmistellaan huolellisesti
Hallitus haluaa Kiurun mukaan nyt varmistaa, että lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen kouluissa ja oppilaitoksissa ajoissa. Hallitusohjelmassa on sovittu sitovien henkilöstömitoitusten säätämisestä ja oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistamisesta kaikilla koulutusasteilla. Työntekijäkohtaisiin oppilas- ja opiskelijamääriin Kiuru ei vielä ota kantaa.
– Mitoitukset tullaan valmistelemaan huolellisesti. Psykologit ovat joka tapauksessa korvaamaton ammattiryhmä, ja psykologeja tarvitaan lisää eri puolille Suomea opiskeluhuoltoon, Kiuru toteaa.
Hän vakuuttaa, että opiskeluhuollossa toimii jo nyt tarpeeksi monipuolisesti eri ammattiryhmiä ja moniammatillinen työ sujuu hyvin.
– Olennaista on nostaa toiminnan resurssit riittävälle tasolle, Kiuru sanoo.
Ministeri kantaa huolta myös opintojen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten mielenterveyspalveluista ja on Psykologiliiton kanssa samoilla linjoilla niiden kehittämistarpeista.
– Tähän palvelutarpeeseen tulee vastata kehittämällä sosiaali- ja terveyskeskusten matalan kynnyksen Walk in -mielenterveyspalveluita.
Koulupsykologit sote-maakuntiin
Opiskeluhuoltoon sosiaali- ja terveysministeriö kaavailee sote-uudistuksen yhteydessä toteutettavaa muutosta, jossa koulupsykologit siirrettäisiin hallinnollisesti kouluista sote-maakuntiin. Kiuru vakuuttaa, että koulupsykologit työskentelevät jatkossakin kouluissa. Vaikka psykologit löytävät siirtokaavailusta monia epäkohtia, Kiuru pysyy kannassaan.
– Opiskeluhuolto järjestetään jatkossakin lähipalveluna kouluilla, aivan kuten tähänkin saakka. Sote-uudistuksen yhteydessä vahvistetaan toiminnan resursseja ja ratkaistaan, kuka on koulupsykologien hallinnollinen esimies.
Sitä Kiuru ei kuitenkaan kerro, säilyykö koulupsykologien kotipesä tietyssä koulussa vai ovatko he kaikki jatkossa maakunnan tai tietyn alueen kaikkien koulujen ja oppilaitosten käytettävissä. Jälkimmäisessä tapauksessa sote-maakunnassa työskentelevä esimies saattaisi määrätä koulupsykologit tällä viikolla yhteen kouluun ja ensi viikolla toiseen.
Lähtökohtaisesti mielenterveystyö on ministerin mukaan toteutettava lähellä nuorten arkea lähipalveluna. Oppilaitoksissa tarjottavan tuen lisäksi tarvitaan hänen mielestään myös esimerkiksi sosiaali- ja terveyskeskusten Walk In -mielenterveyspalveluja niille nuorille, jotka eivät syystä tai toisesta käytä oppilaitosten opiskeluhuoltopalveluja.
– On tärkeää, että opiskeluhuolto toimii tiiviissä yhteistyössä muiden perustason palvelujen sekä erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun kanssa. Perustasolle on saatava tarpeeksi toimijoita, riittävä erityistason tuki ja yhteistyömallit sekä saumattomasti toimivat hoitoketjut. Tämä ei koske vain opiskeluhuoltoa, vaan esimerkiksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa tarvitaan vastaavalla tavalla toiminnallisia kokonaisuuksia.
Ensin IPC, sitten muita menetelmiä
Samaan aikaan uuden mielenterveysstrategian kanssa julkistettiin helmikuun alussa Viva-ohjelma, joka tuo kouluihin ja oppilaitoksiin lyhytterapiakokeiluja. Julkisuudessa on puhuttu niin sanottujen IPC-interventiojaksojen kokeiluista. Psykologiliiton mukaan koulupsykologit tekevät jo nyt paljon hoidollisia interventioita, eikä IPC-menetelmä ole vakuuttanut kaikkia sitä käyttäneitä asiantuntijoita.
– Nuorten psykososiaalisia hoitoja on tarkoitus parantaa ottamalla käyttöön useampia menetelmiä. Aloitamme masennusoireistoon suunnatusta IPC:stä, ja laajennamme toimintaa asteittain muuhun mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon, Kiuru kertoo.
Uusilla kokeiluilla halutaan korjata epätasa-arvo hoidollisten interventioiden tarjoamisessa. Se vaihtelee liikaa kunnittain ja koulukohtaisesti. Viva-ohjelman interventioiden toteuttajiksi voidaan hänen mukaansa kouluttaa opiskeluhuollon eri ammattiryhmät.
– Päätös käytännön toteutuksesta voidaan tehdä alueilla omien vahvuuksien ja osaamisen mukaan. Samat menetelmät soveltuvat muuallakin perustasolla toteutettavaan hoitoon. Menetelmiä voidaan myös toteuttaa perustason ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Yliopistolliset sairaalat vastaavat lakisääteisesti menetelmien osaamisen ylläpitämisestä alueillaan.
Lue lisää:
