Mindfulnessista apua opiskelijoille
Mindfulness on saavuttanut kiinnostusta ja suosiota viime vuosina länsimaissa. Menetelmästä on kehitetty sovelluksia niin lapsille kuin aikuisille, työpaikoille ja erilaisille retriiteille. Psykologian maisteri Oskari Lahtinen tutki väitöskirjassaan kehittämänsä Tita-mindfulness-nettikurssin vaikutuksia toisen asteen opiskelijoihin.
Valtakunnallisessa satunnaistetussa kontrollitutkimuksessa tarkasteltiin mindfulnessin ja itsemyötätunnon vaikutuksia lukioiden ja ammattioppilaitosten opiskelijoiden hyvinvointiin. Ryhmän tuloksia verrattiin odotuslistaryhmään, joka myös kävi saman kurssin myöhemmin. Yhteensä tutkimukseen osallistui 1349 opiskelijaa, mitä voidaan pitää isona aineistokokona mindfulness-tutkimuksessa. Kurssi kesti kahdeksan viikkoa, jonka aikana tutkittavilta kyseltiin päivittäin älypuhelimen kautta meditaatioharjoituksista ja hyvinvoinnista. Seurantamittaus toteutettiin kolmen kuukauden kuluttua.
Kontrolliryhmän ahdistuneisuus väheni ja onnellisuus kasvoi verrattuna odotuslistaryhmään. Myös masennusoireet vähenivät vähän ja psykologinen elämänlaatu sekä itsemyötätunto kohenivat hiukan. Hyvinvointihyödyt pysyivät seurannassa melko samoina. Tita (lyhenne sanasta ”tietoisuustaidot”) on tällä hetkellä saatavilla suurimmassa osassa toisen asteen oppilaitoksia osana Opintokamu-ohjelmaa. Kurssista ollaan parhaillaan kehittämässä mindfulness-sovellusta.
Hyväksyvää läsnäoloa
Lahtinen päätyi tutkimaan aihetta oman kiinnostuksensa pohjalta. Hän oli harjoittanut meditaatiota noin 13 vuotta ennen psykologian maisteriksi valmistumista. Lahtinen sai töitä tutkimusryhmästä ja alkoi tehdä nettikurssia ja väitöskirjaa. Psykologian professori Christina Salmivalli ohjasi työn.
Arkipuheessa sekoitamme usein termit meditaatio ja mindfulness. Mitä nämä oikeastaan tarkoittavat?
– Meditaatio on laajempi käsite, ikään kuin sateenvarjotermi, joka kattaa alleen useita erilaisia meditaatiotekniikoita. Kaikkia näitä tekniikoita ei voi sanoa mindfulnessiksi. Joissakin meditaatioharjoituksissa keskitytään esimerkiksi mantraan tai tuntemaan myötätuntoa. Mindfulness taas on kognitiivinen toiminto, joka voidaan kuvata länsimaisen kognitiivisen psykologian termein. Se on huomion suuntaamista nykyhetkeen hyväksyvällä, uteliaalla ja avoimella tavalla, Lahtinen selventää.
Nettikurssilla keskeistä oli kehittää meditoinnista päivittäinen rutiini. Harjoitukset olivat lyhyitä, noin 5–10 minuutin mittaisia. Moni saattaa aloittaa uudet tavat ja harrastukset liian kunnianhimoisesti, jolloin lopettamisen riski on korkea, siksi harjoitukset olivat tiiviitä. Kurssiin sisältyi myös lyhyitä oppitunteja.
Tulosten mukaan opiskelijoiden meditoidessa enemmän heidän hyvinvointinsa koheni enemmän. Huonommin voivat opiskelijat tekivät harjoituksia hieman vähemmän kuin hyvinvoivat.
Itsemyötätunnosta hyötyä
Kiinnostavaa tutkimuksessa oli lisäksi itsemyötätunnon vaikutus. Kiusaamisesta tai oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat, jotka olivat myötätuntoisia itseään kohtaan, kärsivät masennusoireista vähemmän kuin muut.
– Itsemyötätunnon määrä moderoi masennusoireita. Mitä enemmän henkilöllä on itsemyötätuntoa, sitä vähemmän on masennusoireita, Lahtinen kertoo.
Kokonaisuudessaan tulokset eivät kuitenkaan yllättäneet tutkijaa. Lahtinen kuvaa olevansa optimisti ja odottaneensa tämän suuntaisia tuloksia, jotka ovat samassa linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Sinänsä siis väitöstutkimus ei tuonut uutta tietoa. Mutta Lahtinen toivoisi tuloksia voitavan hyödyntää kouluissa, koska Titasta oli selkeää hyötyä. Nettikurssi olisi myös mahdollista kohdentaa muillekin kuin opiskelijoille.
Millaisia suunnitelmia Lahtisella on tulevaisuuden varalle?
– Todennäköisesti keskityn kehittämään Tita-sovellusta. Tänä keväänä on tulossa karvalakkiversio. Toivon sovelluksesta tulevan kattava ja voivani kehittää sitä mahdollisimman pitkälle, hän kertoo.
Oskari Lahtisen väitöskirja “The effects of mindfulness and self-compassion on the well-being of upper secondary education students” tarkastettiin Turun yliopistossa 22.1.2021.
