Mielenterveys vakiinnutti paikkansa puolueiden vaaliohjelmissa

Mukaan katsaukseen otettiin mukaan ne eduskuntapuolueet, jotka ovat julkaisseet vaaliohjelman eduskuntavaaleihin. 

Vai kiinnostaako mielenterveys vaalikentillä lainkaan? Mielenterveysalalla toimivien järjestöjen yhteinen Mielenterveyspooli kävi myös läpi eduskuntapuolueiden vaaliohjelmat. Mielenterveyspooli kiinnitti jutussa huomiota myös siihen, että useammassa vaalikoneessa ei ole yhtäkään mielenterveyteen liittyvää kysymystä. Mielenterveyspoolin katsauksessa kuitenkin todettiin, että puolueiden vaaliohjelmissa mielenterveys on saanut enemmän painoarvoa kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. 

MielenTERVEYS on muutakin kuin sairauden poissaoloa, kuuluu Psykologiliiton vaalitavoitteiden pääviesti. Mielenterveydestä on puhuttu paljon ennen näitäkin vaaleja, mutta usein keskustelu mielenterveydestä onkin keskustelua mielen sairauksista ja pahoinvoinnista. Mielenterveyden ammattilaisina psykologit muistuttavat, että mielenterveyttä ja hyvinvointia voi vahvistaa ja tukea. 

Ennaltaehkäisy on parasta mielenterveyspolitiikkaa

Ennaltaehkäisyä läpi elämänkaaren, vaaditaan Psykologiliiton vaalitavoitteissa. Vaikuttavinta ja kustannustehokkainta mielenterveyspolitiikkaa on ennaltaehkäisy. Vaaliohjelmien perusteella näyttää sille, että puolueet kyllä arvostavat ennaltaehkäisyä ja hyvinvoinnin tukemista – ainakin yleisellä tasolla. Panostamme terveyden ja hyvinvoinnin ongelmien ennaltaehkäisyyn, todetaan Kokoomuksen ohjelmassa. SDP viittaa suoraan mielenterveyteen todeten, että mielenterveysongelmia on ehkäistävä ennalta. RKP haluaa, että mielenterveyden edistämisestä tehdään valtakunnallinen painopistealue. Keskustan tavoin moni puolue hahmottaa palvelut jatkumona, jossa kuntoon on saatava niin ehkäisevät toimet, matalan kynnysten palvelut kuin mielen sairauksien hoito. Kristillisdemokraatit näkevät, että mitkään rahat eivät riitä, jos ennaltaehkäisyyn ja yhteisöllisyyteen ei panosteta. Vihreät laajentaa näkökulmaa ja katsoo, että tulee puuttua mielenterveysongelmien juurisyihin ja muuttaa yhteiskuntaamme vähemmän suorituskeskeiseksi.

Erityisesti puolueet korostavat vaaliohjelmissaan perheiden, lasten ja nuorten kanssa tehtävää ennaltaehkäisevää työtä. Esimerkiksi Vasemmistoliitto toteaa ohjelmassaan, että ennaltaehkäiseviä keinoja tulee kehittää vastaamaan lasten ja nuorten tarpeita. Myös Liike Nyt, joka ei muuten ennaltaehkäisystä ohjelmassaan puhu, haluaa selvittää juurisyyt lasten ja nuorten pahoinvointiin ja puuttua koulukiusaamiseen.

Mielenterveyttä kaikissa elämänvaiheissa

Ennaltaehkäisy on siis puolueille tärkeää ja sen merkitys tunnistetaan. Käytännön keinoista, joilla ennaltaehkäisyä tehdään, tai siitä kuka tekee, puolueilla onkin sitten ohjelmissaan paljon vähemmän näkemyksiä. 

Psykologiliitto on nostanut arjen ympäristöt, kuten kodin, varhaiskasvatuksen, koulut, korkeakoulut ja työpaikat, tärkeimmiksi paikoiksi mielenterveyden ennaltaehkäisylle.

Moni puolue tuntuu olevan samaa mieltä ja varhaiskasvatukseen ja kouluun halutaan erilaisia tukimuotoja lapsille ja nuorille. Esimerkiksi SDP kertoo haluavansa uudistaa oppimisen tuen järjestelmän kattamaan saumattomasti koko koulupolun varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen oppilaan tarpeiden mukaisesti.Kristillisdemokraatit, joka muuten vahvasti painottaa nimenomaan kodin merkitystä, toteaa, että laadukkaassa varhaiskasvatuksessa lapsen tuentarve voidaan tunnistaa varhain. Vasemmistoliitto vaatii lisää moniammatillisuutta kouluihin ja päiväkoteihin.

Oppilas- ja opiskelijahuollon nostavat ohjelmissaan esiin SDP ja Vasemmistoliitto. Vihreät puhuu oppilaiden tuen vahvistamisesta, samoin Kristillisdemokraatit. Kokoomuksen ohjelmassa mainitaan nuorten ennaltaehkäisevät tukipalvelut. Tarvittavina ammattilaisina koulupsykologit mainitaan Kristillisdemokraattien, Liike Nytin ja RKP:n ohjelmissa. 

Työikäisten mielenterveyden ongelmat ovat suuri haaste muun muassa tavoitteille saada yhä useampi suomalainen suorittamaan korkeakoulututkinto sekä työllisyydelle. Myös Keskusta on ohjelmassaan huolissaan siitä, että mielenterveyden ongelmat vievät liian monia ennenaikaisesti sivuun työelämästä, ja SDP haluaa katkaista mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden lisääntymisen ja toteaa, että mielenterveyspalveluiden saatavuuteen työterveydessä tulisi kiinnittää huomiota. Vihreät nimeää ohjelmassaan työikäisten mielenterveysongelmiin puuttumisen yhdeksi keinoksi nostaa työllisyys 80 prosenttiin.

Psykologiliitto on tavoitteissa muistuttanut, että hyvä mielenterveys on myös ikääntyneiden oikeus. Puolueista Liike Nyt toteaa, että vanhuksille on tarjottava kuntoutusta ja virikkeitä. Kokoomus haluaa turvata ikäihmisten hoidon kokonaisuutena ja huolehtia senioreiden aktiivisen elämän ylläpidosta.

– Puolueiden vaaliohjelmissa on monia hyviä ajatuksia siitä, miten mielenterveyttä voisi tukea siellä missä ihmisetkin ovat. Psykologiliitto on korostanut sitä, että psykologien osaamista pitäisi hyödyntää aivan kaikenikäisten mielenterveyden tukemisessa eri yhteisöissä. Käytännön tekijöistä esimerkiksi opintopsykologit ja työterveyshuollon psykologit vaikuttavat olevan puolueille edelleen vieraampia asiantuntijoita, Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen summaa vaaliohjelmia.

Perustason mielenterveyspalvelut vaalien suuri voittaja?

Jokainen eduskuntapuolue ottaa tavalla tai toisella kantaa perustason mielenterveyspalveluihin ohjelmassaan. Puolueiden puheet eivät suuresti eroa ennen viime vuoden aluevaaleja kuulluista näkemyksistä. Avainsanoja ovat matala kynnys, yksi luukku ja varhainen puuttuminen.

Keskusta haluaa tehdä mielenterveyspalveluista lähipalveluita ja paremmasta mielenterveydestä uuden kansallisen suurhankkeen. Kokoomus, Kristillisdemokraatit, RKP, Vasemmistoliitto ja Vihreät haluavat toteuttaa Terapiatakuun. SDP haluaa taata mielenterveyspalveluihin hakeutuvalle oikea-aikaisen ja toimivan hoitopolun ja turvata hoitosuunnitelman mukaisten terapioiden ja muiden hoitomuotojen saatavuuden koko maassa.

Vihreät ehdottaa uutena avauksena teinineuvoloita, joista saisi murrosikäisten nuorten perheille suunnattuja tukipalveluja. Kokoomus ja Liike Nyt nostavat esiin digitaaliset palvelut sekä palveluiden hankkimisen yksityisiltä tuottajilta esimerkiksi palvelusetelillä.

– Psykologiliitto on esittänyt porrastettua hoitomallia mielenterveyspalveluihin. Vaaliohjelmien perusteella näyttäisi sille, että sen avulla voitaisiin viedä puolueiden näkemykset mielenterveyden hoidosta käytäntöön, kertoo Psykologiliiton ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov.

Kuka tukee ja hoitaa mielenterveyttä?

Mielenterveyspalveluita ei synny ilman henkilöstöä niitä tuottamaan. Puolueet kuitenkin puhuvat vaaliohjelmissaan usein melko yleisellä tasolla palveluista yksilöimättä, kuka ja millä koulutuksella palveluita tuottaisi. Eri ammattialoista vaaliohjelmissa mainitaan nimeltä yleisimmin lastensuojelu, nuorisotyö ja oppilashuolto. Ohjelmissa kuitenkin tunnistetaan kautta linjan, että palveluita tuottamaan tarvitaan eri ammattilaisia, eli moniammatillisuutta. SDP haluaa huolehtia työnjaosta niin, että henkilöstö voi tehdä mielekästä ja koulutustaan vastaavaa työtä. Keskusta kiinnittää ohjelmassaan huomiota viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyön ja viranomaisten keskinäisen tietojen vaihdon lisäämisen. 

– On positiivista, että puolueet näkevät mielenterveyden laajasti ja tunnistavat, että eri ammattilaisilla on annettavaa sen tukemisessa. Täytyy kuitenkin huolehtia siitä, että esimerkiksi ennaltaehkäisevää työtä suunnittelee ja johtaa mielenterveyden asiantuntija. Psykologeilla on ainoana ammattiryhmänä yliopistokoulutus nimenomaan mielenterveydestä, joten ennaltaehkäisevän työn tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistaminen sopii luontevasti psykologin rooliin ja työtehtäviin, Lipsanen toteaa.

Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyydestä on keskusteltu runsaasti myös näiden vaalien alla. Moni puolue haluaakin ottaa kantaa siihen, miten riittävä henkilöstö julkisiin palveluihin varmistetaan. SDP ja Vihreät toteavat, että palkkaukseen ja työoloihin on saatava kestävä parannus. Myös Liike Nyt kaipaa parannusta työn organisointiin, johtamiseen ja palkkatasoon alalla, vaikka toteaa ohjelmassaan myös, että mielenterveyspalvelujen kuntoon laittamiseen ei tarvita ”mitoituksia tai takuita”.

Puolueet pohtivat myös mielenterveyden ammattilaisten koulutusta. Kristillisdemokraatit, Vasemmistoliitto ja Vihreät muuttaisivat psykoterapeuttikoulutuksen opiskelijalle maksuttomaksi. Liike Nyt tekisi psykoterapeuttikoulutuksesta sote-alan ammattilaisille maksutonta. SDP nostaa ohjelmissaan tärkeinä tekijöinä myös alalla viihtymiseen täydennys- ja erikoistumiskoulutukset.

– Kaiken kaikkiaan puolueiden vaaliohjelmat ovat, ihan ymmärrettävästikin, aika yleisellä tasolla mielenterveyden suhteen. Kaikilla puolueilla on hyviä ajatuksia ja aikeita, mutta pelkästään vaaliohjelmien perusteella on lähes mahdotonta sanoa, miten puolueet lopulta monet käytännön kysymykset esimerkiksi mielenterveyspalveluihin tai koulutukseen liittyen ratkaisisivat, Lipsanen ja Gergov toteavat luku-urakan päätteeksi.