Mielenterveys on edelleen tabu EU:ssa
– Mielenterveyden ongelmat maksavat Euroopan unionin jäsenmaille yli 4 % yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Tästä 1,3 % kanavoituu mielenterveyteen. Samalla puolet EU:n kansalaisista kärsii mielenterveyden ongelmista elämänsä aikana, Alametsä sanoo.
Alametsä viittaa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön, OECD:n, vuonna 2018 julkaistuun Health at a Glance: Europe -raporttiin. Vuoden 2020 julkaistun raportin mukaan koronapandemian johdosta tilanne on pahentunut entisestään.
Kuluvaan kauteen on mahtunut nousuja ja laskuja. Yhtenä onnistumisenaan Alametsä pitää komission ilmaisua EU-kansalaisten oikeuteen saada ehkäisevää terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa myös mielenterveyssektorilla. Alametsä pitää tärkeänä myös komission viimevuotista päätöstä tukea 20 mielenterveyden lippulaivahanketta yhteensä 1,23 miljardilla eurolla.
Yhtenä onnistumisenaan Alametsä pitää komission ilmaisua EU-kansalaisten oikeuteen saada ehkäisevää terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa myös mielenterveyssektorilla.
Pettymyksenä Alametsä pitää Right to Disconnect -direktiivin hyytymistä, joka ei edennyt työnantajajärjestöjen vastustuksen vuoksi. Direktiivi olisi tarkoittanut käytännössä työntekijöiden oikeutta olla tavoittamattomissa vapaa-ajalla. Lisäksi Alametsän alulle panema etäterapia-aloite kumottiin kolmasti, koska sen ei olla nähty olevan EU:n vaikutusvallan alaisena.
Alametsän mukaan mielenterveys on edelleen tabu Euroopan unionissa. Tämä näkyy parlamentin sisällä ilmenevinä asenneristiriitoina, jotka vaikuttavat aloitteiden edistämiseen. Joskus ne näyttäytyvät “järkyttävinä” puheenvuoroina.
Eräs meppi tuli sanomaan minulle, ettei mielenterveysongelmia ilmene Euroopassa, eikä heidän maassaan ole mielenterveysongelmia.
– Eräs meppi tuli sanomaan minulle puheenvuoroni jälkeen, ettei mielenterveysongelmia ilmene Euroopassa, eikä heidän maassaan ole mielenterveysongelmia. Toisessa puheenvuorossa sateenkaarinuoria syytettiin huonosta vaikutuksesta nuorten mielenterveyteen.
Koronapandemia ja sen tuoma eristyneisyys on kuitenkin avannut Alametsän mukaan mielenterveydestä käytävää keskustelua EU:ssa. Silti esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmat jäävät edelleen paitsioon EU-tasolla.
