Jyväskylän yliopiston psykologian opiskelijat Jessica Knuuti ja Ilona Puska osallistuivat Laavu Performancen järjestämään ammatillisen identiteetin workshopiin syksyllä 2022, josta he saivat idean itseä itselleen mentoria tulevaa työelämää varten. Samalla he miettivät, että voisivat hankkia muillekin opiskelijoille mentorin.

– Haimme vuosi sitten mentoreita Facebook-ilmoituksella. Olimme positiivisesti yllättyneitä, että kaikki löytyivät yhden ilmoituksen perusteella.

Aloitustapahtuma pidettiin syksyllä 2023. Mentoriohjelmaan kuuluu kolme tapaamista mentorin ja opiskelijan välillä. Tapaamiset ovat vapaamuotoisia etä- tai lähitapaamisia. Virallisen ohjelman päätyttyä pari voi jatkaa halutessaan yhteydenpitoa.

Mentoriohjelman tarkoituksena on muodostaa verkostoja opiskelijoiden ja työelämässä toimivien psykologien välille. Tarvetta sille, että opiskelijat luovat kontakteja jo työelämässä oleviin psykologeihin on runsaasti. Ohjelma onkin kokonaisuudessaan rohkaissut luomaan verkostoja tulevien kollegoiden kanssa matalalla kynnyksellä.

– Ilokseni huomasin, että monet psykologit ovat valmiita tarjoamaan ammatillista tukea tuleville kollegoille, Knuuti toteaa.

Tarvetta sille, että opiskelijat luovat kontakteja jo työelämässä oleviin psykologeihin on runsaasti.

Knuuti ja Puska toivovat, että heidän valmistumisensa jälkeen löytyisi uusia opiskelijoita jatkamaan ohjelmaa. Nyt he ovat kaksistaan pyörittäneet mentorointiohjelmaa, jossa toki yliopisto ja ainejärjestö ovat tukena ja Psykologiliitto on toiminut sponsorina. Mentorointiohjelma ei ole yliopiston tai ainejärjestön alainen, mutta olisi hienoa, jos siitä sellainen tulisi.

Ohjelmassa on kehitettävääkin, koska kokemusta on vasta yhdestä kerrasta. Osallistujat miettivät muun muassa sitä, että tapaamisten määrää voisi lisätä. Aloitustapahtuman lisäksi toivottiin lopetustapahtumaa.

Henkilökohtaisempaa kuin työnohjaus

Oona Heino suoritti vuosi sitten työharjoittelun Oriveden perheneuvolassa. Harjoittelun aikana hän kuuli mentorointiohjelmasta ja vinkkasi siitä myös ohjaajalleen Susanna Hänniselle. Molemmat hakivat ohjelmaan mukaan ja valikoituivat pariksi. He tapasivat puolen vuoden ajan kerran kuussa pari tuntia kerrallaan.

– Lähdin ilomielin mukaan, koska tykkään ohjata nuoria psykologeja. Olen kokenut mentoroinnin yhdeksi mukavimmista työtehtävistä, Hänninen sanoo.

Heinolle mentorointi on ollut omien tunteiden ja ajatusten reflektointia. Se on ollut henkilökohtaisempaa kuin työnohjaus. Tapaamiset olivat vapaamuotoisia eikä niitä suunniteltu etukäteen. Heino oli tyytyväinen siihen, että tapaamisissa edettiin hänen ehdoillaan. Hännisen mielestä mentoroinnin kuuluukin mennä mentoroivan toiveiden mukaisesti. Puolen vuoden aikana Heino oppi paljon kaikkea, kuten tulemaan toimeen keskeneräisyyden ja epävarmuuden tunteiden kanssa.

Työuran alussa kaikkien pitäisi saada ammatillista tukea.

– Mentorointi on ihmiseltä ihmiselle tapahtuvaa empaattista kohtaamista. Susanna on sanonut, että teemme töitä vaikeiden asioiden parissa ja sen vuoksi ne saavat tuntua meistä psykologeistakin vaikeilta.

Hännisen mielestä myös mentori oppii aina jotain uutta ja pystyy vastavuoroisesti peilaamaan omia tunteitaan sekä ajatuksiaan. Työuran alussa kaikkien pitäisi saada ammatillista tukea. Kokenut psykologi voi jakaa yhteistä hyvää tuleville psykologeille ja mentoroinnin avulla pitää heistä huolta.

Yksilö- ja ryhmämentorointia

Eveliina Äärelä työskentelee Turun perheneuvolassa ja TYKSin nuorisopsykiatrialla. Perheneuvolassa hänellä on yksilömentorointia ja nuorisopsykiatrialla ryhmämentorointia. Perheneuvolassa on ollut sama psykologi mentorina työuran alusta saakka. Psykologi, psykoterapeutti Marjo Ahola oli myös Äärelän ohjaaja harjoittelun aikana.

Ensimmäisen vuoden ajan Äärelä tapasi mentoriaan kerran viikossa. Nykyään tapaamisia on noin kerran kahdessa kuukaudessa. Tarve mentoritapaamisille vaihtelee työuran aikana.

Mentorin täytyy olla kyseisellä psykologian sovellusalalla kokeneempi kollega. Vaikka mentoroinnissa voi olla työnohjauksellisia piirteitä, niin sen lisäksi tulee järjestyä työnohjaus ja työhön perehdyttäminen. Parhaimmillaan mentori ja mentoroitava luovat yhdessä raamit tapaamisille.

Mentoroinnin lisäksi tulee järjestyä työnohjaus ja työhön perehdyttäminen.

– Mentoroinnin tarkoitus on ammatillisen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä työhön sisään pääseminen. Suhteen alussa tarpeet ainakin itselläni olivat enemmänkin konkreettisia ja työn tekemiseen liittyviä.

TYKSissä puolestaan käydään läpi perusasioita, koska sovellusala on kaikille mentoriryhmässä oleville uusi.

– Mietimme tapaamisissa psykologin asemaa työyhteisössä sekä lausuntojen kirjoittamista ja tutkimuskysymyksiä.  

Mentorointisuhde on parhaimmillaan turvallinen

Äärelä suosittelee mentorointia kaikille psykologeille, koska siinä saa turvallisessa ja luottamuksellisessa suhteessa käsitellä monipuolisesti psykologiuteen liittyviä asioita. Mentori on äärimmäisen tärkeä tuki ammatillisen kehityksen lisäksi työhyvinvoinnissa.

Kaiken työhön liittyvän pohtimiselle on varattu aika kalenterissa.

– Minulle mentorointi on ollut arvokasta ammatillisen kasvun ja kehityksen kannalta. Varsinkin uran alkuvaiheissa työ- ja mielenrauhaa lisäsi se, että pystyin kysymään asioita henkilöltä, joka tuntee organisaation tavat. Tiesin, että kaiken työhön liittyvän pohtimiselle on varattu aika kalenterissa.

Mentorointi auttaa työssä jaksamiseen ja työhön kiinnittymiseen

Turussa mentorointia järjestetään perheneuvolan lisäksi psykiatrialla, opiskeluhuollossa, päihde- ja mielenterveyspalveluissa sekä neuropsykiatrialla.

– Monessa paikassa mentorointi tapahtuu suullisella sopimuksella. Perheneuvolassa mentorointia on järjestetty yli kymmenen vuoden ajan ja psykiatrialla pari vuotta. Osa tapaa mentoriaan tiiviimmin ensimmäisen vuoden ajan eli kerran viikossa tai ainakin kerran kuussa.

Moni Äärelän kollega on kokenut mentoroinnin tärkeänä ja hyvänä. Asioista on voinut keskustella säännöllisesti talon sisällä työskentelevänä kokeneemman kollegan kanssa.

Mentoroinnin järjestäminen on yksi keino, jolla voidaan houkutella psykologeja hyvinvointialueille.

Äärelä on sitä mieltä, että mentoroinnin järjestäminen on yksi keino, jolla voidaan houkutella psykologeja hyvinvointialueille. Tämä on työnantajalle edullinen tapa lisätä psykologin työhön kiinnittymistä ja työssä jaksamista.

Mentoritapaamissa Äärelä on puhunut muun muassa kalenterinhallinnasta, asiakasmääristä ja omasta jaksamisesta.

– Kysyn ja kuuntelen, miten mentori tekee tietyntyyppisiä työtehtäviä. Olemme miettineet yhdessä, miten tietyn asiakkaan asioissa kannattaisi edetä. Ollaan myös pohdittu vastatunteitani jossain prosessissa.