Matala kynnys mielenterveyspalveluihin
Perustason mielenterveyspalvelujen järjestäminen on tätä nykyä kuntien vastuulla. Eri kunnissa palvelut vaihtelevat kuitenkin aivan liikaa, eikä epäkohdasta päästä ilman selkeää, kaikkia kuntia velvoittavaa lainsäädäntöä. Näin linjaa Psykologiliiton ammattiasioista vastaava psykologi Vera Gergov.
– Lakiin pitää kirjata oikeus saada nopeasti matalan kynnyksen mielenterveysapua terveyskeskuksesta ja tulevaisuudessa mahdollisesti sote-keskuksesta. Tarpeen mukainen hoito olisi aloitettava kuukauden sisällä siitä, kun palvelun tarve esimerkiksi terveyskeskuksessa todetaan, Gergov sanoo.
Hän korostaa, että mielenterveyden apua tai tukea on saatava perusterveydenhuollosta ilman erillistä lähetettä. Psykologiliiton ajamassa mallissa olisi kyse lyhyistä psykososiaalisista hoitojaksoista tai lyhyestä psykoterapiasta, joita antaisivat esimerkiksi psykologit.
– Asiakas saisi 5–20 käynnin hoitojakson mielenterveystyötä tekevältä ammattilaiselta. Lisäksi psykologi tarvitaan tekemään asiakkaan tilanteen ja hoidon tarpeen arviointia. Muutos olisi olennainen parannus nykytilanteeseen. Nyt avun tarvitsijat joutuvat monesti ensin hakemaan lähetteen, jonottamaan pitkään ja pahimmillaan vielä kiertämään luukulta luukulle ennen tarpeen mukaisen avun saamista.
Apua heti, kun sitä tarvitaan
Gergovin mukaan olennaisinta on asian inhimillinen puoli. Hän muistuttaa, että Kelan kuntoutusterapian saa vasta, jos opiskelu- tai työkyky on vakavasti uhattuna. Tukea ja hoitoa pitäisi kuitenkin saada jo aiemmin
– Apua on saatava heti, kun sitä tarvitaan ja sieltä, mihin sitä ensimmäiseksi mennään hakemaan eli usein juuri omasta terveyskeskuksesta. Näin tilanne ei kärjisty liikaa eikä myöhemmin välttämättä tarvita järeämpiä, pitkiä hoitoja ja sairauslomia tai kenties jopa työkyvyttömyyseläkettä. Mikäli tukea saisi kuormittavissa elämäntilanteissa mielenterveystyön ammattilaiselta kyllin varhaisessa vaiheessa, monille riittäisi muutamakin tukikäynti tai lyhyt hoitojakso.
Jos varhaisen vaiheen tuki ei riitä, asiakas ohjattaisiin ammattilaisen arvioon perustuen esimerkiksi erikoissairaanhoitoon tai Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian piiriin.
– Nykyiset vaihtoehdot, esimerkiksi juuri kuntoutuspsykoterapia, ovat monille avun tarvitsijoille myös liian kalliita ja jopa 7–12 kuukauden odotuksen päässä ensimmäisestä terveyskeskuskäynnistä.
– Kela-tuetusta psykoterapiakerrasta jää itselle maksettavaksi usein kymmeniä euroja. Ehdottamamme malli poistaisi lyhyistä hoidoista hintakynnykset ja toisi tasa-arvoa hoitoonpääsymahdollisuuksiin, kun ensivaiheen tuen saisi perusterveydenhuollossa tarpeen mukaan myös ilman erikoislääkärin tekemää diagnoosia.
Terapiatakuusta saatava laki
Matalan kynnyksen mielenterveyshoidon takaaminen vaatii lakimuutoksen, jota ajaa Mielenterveyspoolin, 29 mielenterveysjärjestön, yhteinen Terapiatakuu-kampanja. Suomen Psykologiliitto on siinä mukana. Muutokseen liittyvän kansalaisaloitteen voi käydä allekirjoittamassa elokuuhun saakka verkossa.
– Lain on oltava paljon nykyistä napakampi ja velvoittavampi, jotta ihmiset saavat ajoissa asianmukaista apua ja onnistumme vähentämään mielenterveysongelmien kehittymistä ja sitä kautta myös erikoissairaanhoidon lähetteitä sekä työkyvyttömyyseläkkeitä ja sairauspoissaoloja. Mielenterveysongelmat ovat jo nousseet niiden merkittävimmäksi aiheuttajaksi, Gergov huomauttaa.
Matalan kynnyksen apu toisikin yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä.
Hoitoon päästään nyt liian myöhään
Gergovin mukaan erikoissairaanhoidon lähetemäärät ovat kasvaneet viime vuosina hallitsemattomasti.
– Etenkin psykiatriassa jyrkästi kasvaneet lähetemäärät viestivät selkeästi, että ihmiset saavat hoitoa aivan liian myöhään. Tämä johtuu siitä, että meiltä monin paikoin puuttuu tehokas varhaisen vaiheen perustason mielenterveyshoito. Läheteruuhkat aiheuttavat jo hoidon saatavuuteen ja laatuun merkittäviä riskejä.
Terapiatakuun toteuttaminen vaatisi arviolta 35 miljoonan investoinnit, ja jokainen terapiatakuuseen sijoitettu euro tuottaisi lähes kymmenen euroa säästöä. Kokonaisuutena uudistus vähentäisi yhteiskunnan kustannuksia ja lisäisi hyvinvointia.
– Joka toinen suomalainen kokee jossakin elämänsä vaiheessa mielenterveyden häiriön, mutta vain puolet heistä saa tarvitsemaansa hoitoa erilaisten hoitokynnysten ja kuntien kirjavien käytäntöjen takia. Tähän on saatava muutos, Vera Gergov vaatii.
Kansalaisaloite terapiatakuusta auki elokuuhun saakka
