Masters of Puppets – Miten meitä manipuloidaan

Vaikuttamista on kaikkialla: kaverisuhteissa, somessa, kaupoissa, internetissä, erilaisissa yhteisöissä, työelämässä, politiikassa ja perhesuhteissa. Väärin käytettynä vaikuttamista voidaan kutsua haitalliseksi tai eettisesti vääräksi manipuloinniksi. Sosiaalinen media on erinomainen paikka manipuloinnille, koska se saa meidät toiminaan nopeammin, hajottaa keskittymistämme, lisää impulsiivisuutta ja vähentää harkintakykyä. Ei ihme, että erilaiset huijaukset ovat lisääntyneet. Usein manipulointia kuvataan naruista liikutettavalla nukella.

Ihmiset ovat harvoin aivan rehellisiä. Keskimäärin valehtelemme kahdesti päivässä. Usein käytämme myös passiivista manipulaatiota, jossa vältämme vastaamasta kysymyksiin ja teeskentelemme ymmärtämätöntä. Aktiivisessa manipulaatiossa huomio kiinnitetään keskustelussa johonkin epäoleelliseen tai vaihdetaan puheenaihetta. Haitalliseksi manipuloinniksi kutsutaan manipuloijan henkilökohtaisten tavoitteiden viemistä läpi esim. vetoamalla tunteisiin tai mitätöimällä toisen näkökulmaa. Haitallisessa manipuloinnissa pyritään vaikuttamaan toiseen ihmiseen huijaamis- tai pettämistarkoituksessa, tavoitellaan omaa etua toisen kustannuksella ja käytetään hyväksi toisen ihmisen heikkouksia.

Keskeinen manipulaation taktiikka on herättää tunteita.

Keskeinen manipulaation taktiikka on herättää tunteita. Häpäisemisellä ja arvostelulla, syyllistämällä, pelottelemalla tai uhriutumalla saadaan henkilö toimimaan tietyllä tavalla. Manipuloinnissa voidaan vedota myös myönteisiin tunteisiin. Näitä ovat imartelu, kaveeraaminen, ystävän esittäminen tai palveluksien tekeminen, jotka saavat uhrin tuntemaan, että hänen täytyy toimia vastavuoroisesti. Tuttu myyntikikka on hyödyntää kaverillisuutta. Tätä tapahtuu esimerkiksi, kun puhutellaan henkilöä etunimeltä. Manipuloija voi myös vedota sinun haluusi toimia eettisesti ja jonkin ihanteen mukaisesti. Esimerkiksi feissarit hyödyntävät tätä: ”Kiinnostavatko ihmisoikeudet sinua?” 

Kaikki manipulaatio ei ole pahantahtoista. Kirjassa mainitaan tuuppaaminen eli nudging, joka on tapa ohjata ihmistä jonkin tietyn valinnan suuntaan. Tuuppaamista eli valintamuotoilua hyödynnetään toki myynnissä, mutta myös hyvien elintapojen edistämisessä. Valkoisessa propagandassa voi olla hyvää tarkoittava tavoite esim. saada ihmiset syömään enemmän kasviksia. Omaa itseäänkin voi manipuloida mm mielikuvilla. Tätä käytetään muun muassa urheilusuoritusten optimoinnissa. 

Ryhmäpaine saattaa myös altistaa manipulaatiolle, koska olemme sosiaalisia ja taipuvaisempia mukautumaan enemmistön mielipiteeseen (konformisuus). Ryhmän mielipiteestä poikkeavaan saatetaan suhtautua torjuvasti. Sosiaalisissa tilanteissa painostaminen ja ryhmästä ulossulkeminen ovat myös tehokkaita keinoja vaikuttaa.

Tunnesaaste selittää, miksi manipulaatio ja kiusaaminen ovat haitallisia myös muille kuin itse uhrille. Tunnesaaste eli häiritsevät tunteet suuntaavat energiaa pois esimerkiksi työstä. Energiaa valuu hukkaan, kun osa siitä kuluu loukattujen ja epämääräisten tunteiden säätelyyn, eikä kiusattu kykene antamaan täyttä panostaan töissä. 

 Työyhteisön energiaa valuu hukkaan epämääräisessä tunneympäristössä. 

Usein myös muun työyhteisön energiaa valuu hukkaan epämääräisessä tunneympäristössä. Kun työyhteisön ilmapiiri on psykologisesti turvallinen, sen jäsenet uskaltavat ottaa riskejä, kokeilevat uutta eivätkä pelkää virheitä. Turvallinen toimintaympäristö tukee myös optimaalista vireystilaa, jolloin voi valita, mihin tarkkaavaisuutensa suuntaa. Silloin pystyy ajattelemaan selkeästi. Hallinnan tunne säilyy ja ajattelu on joustavaa.  

Suojautumisessa ja omien rajojen löytämisessä auttaa itsetuntemus. Riskitekijöitä tulla manipuloiduksi ovat mm miellyttämisen tarve, vaikeudet käsitellä negatiivisuutta, jämäkkyyden puute, alhainen itseluottamus, hyväntahtoisuus ja epäitsekkyys. Muistan lukeneeni tapauksesta, jossa rakkaushuijauksen kohteeksi joutunut mies ei edes puhelinkeskustelusta manipuloijan kanssa ymmärtänyt, että tämä oli mies, eikä nainen. 

Manipuloija usein aistii uhrin heikkoudet ja epävarmuudet ja pystyy hyödyntämään niitä. Jämäkästi itseään ja omaa kantaansa puolustavaa ihmistä on vaikeampi manipuloida.

Kannattaa vain yksinkertaisesti kommunikoida avoimesti ja suoraan.

Psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan ihmisen täytyy tuntea itsensä, jotta hän voi hallita omaa elämäänsä. Itsetuntemuksen lisäksi tarvitaan lisää taitavaa medialukutaitoa, vaikuttajien toiminnan lukutaitoa, lähdekriittisyyttä ja manipuloidun materiaalin tunnistamista. Tämä on erittäin tärkeä keskenkasvuisten lasten ja nuorten kohdalla, jotka varsinkin somessa altistuvat manipulaatiolle ja vaikuttamiselle.

Kirja rohkaisi myös suoraan kommunikointiin. Kannattaa vain yksinkertaisesti kommunikoida avoimesti ja suoraan siitä, mitä toivomme muilta.

Kirjaa ja Ylen podcastia varten tekijät keräsivät esimerkkejä manipuloinnista kysymällä somessa ihmisiltä, miten heitä on manipuloitu. Kirjan esimerkit ovat tämän vuoksi hyvin informatiivisia, eläviä ja helposti samaistuttavia. Eräs tuttavani kertoi kuunnelleensa Lyytisen ja Pihlajan Ylen Näin minua manipuloidaan -podcastjakson ystävyyssuhteista ja kertoi jakson olleen valaiseva. Manipulointia esim. parisuhteessa on käsitelty paljon, mutta harvemmin on käsitelty manipulointia muuten. Ylen podcast on hyvin tehty, kuten myös tämä kirja. Teksti etenee jouhevasti ja on helppolukuinen. Kirjassa on kivasti ja laajasti tuotu esiin muiden psykologien ajatuksia ja harjoituksia, kuten myös Lyytisen podcasteissa on tapana. 

Kirjaesittelyn kirjoittaja Kaisu Paulanto on neuropsykologi ja kliininen mielenterveyspsykologi.