Maapallollakin on työuupumus – mielenterveyden kestävä kehitys

Tulevaisuuden kestävä kehitys voisi tarkoittaa myös kestävää mielenterveyttä. Auttamalla ympäristöämme autamme itseämme. Ihmisillä on halu toimia oikein, ja toimintaamme ohjaavat moraaliset tunteet. Kun toimimme oikein, meistä tuntuu hyvältä, kun väärin, tunnemme syyllisyyttä ja haluamme hyvittää tekomme. 

Taufik ym. (2014) huomasivat, että kun koehenkilöt kuulivat käytöksensä olevan ympäristöystävällistä, he tunsivat olonsa niin hyväksi, että ilmakin tuntui lämpimämmältä. Tutkitusti helpoimpia tapoja tuntea onnellisuutta onkin tehdä hyvää muille.

Oikein toimimisesta on vain tehty meille vaikeaa – miten vaikka valita ekologinen tuote, jos kaikki myytävät tuotteet ovat epäekologisia? Ilmastokriisi ei olekaan yksilöiden syytä. Siksi tehtävämme on muuttaa yhteiskuntaa rakenteellisesti, jotta oikeiden valintojen tekeminen on helppoa (kts. esim. nudge-teoria).

Ilmastotoimista puhutaan usein luopumisena, mutta entä jos ne ovatkin saamista? Sen lisäksi, että tunnemme olomme hyväksi toimiessa kestävästi, usein meidät onnelliseksi tekevät asiat ovat jo kestävän kehityksen mukaisia. Parhaat asiat elämässähän ovat ilmaisia. Samoin vaikka lähiluonnossa olo, työmatkapyöräily ja kasvisruokailu ovat tapoja hoitaa niin terveyttämme kuin ympäristöämme. 

Mitä nopeammin menemme ja kulutamme, sitä vähemmän ehdimme oikeastaan nähdä. Elämäni paras taide-elämys oli Porissa pienessä Juséliuksen mausoleumissa. Sen sijaan en muista muuta kuin kiireen siitä päivästä, kun juoksin läpi Louvressa maailmanhistorian huipputeoksia. Usein lähdemme kauas huomaamaan, että tärkeät asiat löytyvät läheltä. Tarvitsemme hitautta, taukoja, aikaa pysähtyä.

Toisaalta ilmastokriisin seuraukset luovat itsessään riskejä mielenterveydelle. Kulunut vuosi on hyvä esimerkki siitä, miten paljon hyvinvointi poikkeustilassa kärsii. Ei ole sattumaa, että tartuntataudit ja ilmastokriisi liittyvät toisiinsa. Siksi kestävät valinnat luovat myös tulevaisuuden hyvinvointia.

Mielenterveytemme siis tarvitsee kestävää kehitystä. Psykologin ammattietiikkaan kuuluu tehdä työtä kärsimyksen vähentämiseksi ja elinolosuhteiden parantamiseksi. Ehkä tulevaisuuden psykologit voivat olla kestävän kehityksen psykologeja. Sellainen aion ainakin itse olla.

Kirjoittaja on Psykologiliiton opiskelijasihteeri.

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 2/2021.