Maailman parasta työtä

Varsinaisessa perusterveydenhuollossa psykologin työpaikka on terveyskeskus tai vastaava, äitiysneuvola tai mielenterveys- ja päihdepalvelut. Nykyään työnantaja on hyvinvointialue.

Ennaltaehkäisyä perusterveydenhuollossa

Psykologiliiton perusterveydenhuollon ammatillisen työryhmän (atr) puheenjohtaja Anna-Mari Laitinen ja ryhmän jäsenet Eva Ora ja Sini Hyvämäki kertovat, että perusterveydenhuollossa psykologien toimenkuvat vaihtelevat, mutta moni pystyy vaikuttamaan omaan työnkuvaansa. Työ on itsenäistä, mutta sitä tehdään moniammatillisen tiimin tukemana.  

– Arjen työn mielekkyys tulee siitä, että perusterveydenhuollon psykologi on usein asiakkaan ensimmäinen kontakti, kun tilannetta aletaan jäsentää. Siinä pystyy vaikuttamaan ja käyttämään psykologian asiantuntemusta, työryhmä tiivistää.

Kuntatasolla määritellään, mille asiakasryhmille perusterveydenhuollon psykologipalvelut ensisijaisesti rajataan, joten priorisointi on osa arkea. Työryhmä toteaa, että tällä hetkellä perusterveydenhuollossa painottuu yksilötyö, mutta tarvetta on myös väestötason hyvinvointia edistävälle sekä yhteisölliselle konsultatiiviselle työlle.

Moni toivoo, että sote-uudistus antaisi psykologeille nykyistä enemmän 
mahdollisuuksia tehdä ennaltaehkäisevää työtä.

Työryhmä haluaisi suunnata resursseja nykyistä enemmän ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön. Yksi tie tähän olisi psykologien osaamisen huomioiminen jo palveluja suunnitellessa. 

– Oikea-aikainen puuttuminen elämän ongelmatilanteisiin jo perustasolla on hyvin tärkeää, koska se on hyvin vaikuttavaa. Ihmisiä kannattaa auttaa ennen kuin he ovat terapian tarpeessa, työryhmä toteaa. 

Työryhmä esittää, että sote-uudistuksen yhteydessä perusterveydenhuollon psykologinpalvelut järjestetään kaikille ikäryhmille helposti saavutettaviksi esimerkiksi elinkaaritarkastelun mukaisesti. Palvelujen kokoaminen yhden työnantajan alaisuuteen luo tähän hyvät mahdollisuudet. 

Opintojen edistämistä

Opiskeluhuollon psykologi on töissä kouluissa tai 2. asteen oppilaitoksissa, ja vastaa myös esikoululaisten palveluista. Oppilashuoltolain mukaan työn pitäisi olla ensisijaisesti yhteisöllistä työtä.

Psykologiliiton opiskeluhuollon atr:n puheenjohtaja Heini Salo kertoo, että koulupsykologin roolina on tukea lasten ja nuorten opintojen etenemistä, mutta viime aikoina työ on muuttunut yhä enemmän perustason mielenterveystyöksi. Psykologi pystyy kuitenkin hyvin pitkälle itse vaikuttamaan työn sisältöön. 

– Työ on monipuolista. Sen parasta antia on, kun oppilaitoksen monialainen yhteistyö toimii, ja pystyy vaikuttamaan sekä opiskelijan tilanteeseen että oppilaitoksen toimintamalleihin ja rakenteisiin, Salo kuvailee.

Hän toivoo, että opiskeluhuollon autonominen asema säilyy hyvinvointialueille siirryttäessä. Ideaalitilanteessa koulupsykologit pystyvät keskittymään paremmin ydintyöhönsä, kun muita perustason palveluja vahvistetaan.

– Monta asiaa voisi parantaa, mutta koen työskenteleväni omien arvojeni mukaisesti, kun tarjoan maksuttomia ja laadukkaita perustason psykologipalveluja. Maailman parasta työtä, Salo sanoo. 

Perheiden tukemista

Kasvatus- ja perheneuvolat toimivat kuntien sosiaalihuollon alaisuudessa, ja työtä säätelee sosiaalihuoltolaki. Lapsi- ja nuorisopsykologien atr:n puheenjohtaja Sirpa Seppänen kertoo, että asiakkaana nähdään perhe, ja keskiössä on lapsi. 

– Joskus perhettä tavataan yhdessä, joskus eri kokoonpanoissa, hän tarkentaa. 

Työn tavoite on tukea lasten kasvun edellytyksiä; käytännössä työ on pulmien syntymisen tai pahenemisen ennaltaehkäisyä. Perheiden neuvonnan ja ohjauksen lisäksi kartoitetaan lasten kehitystä sekä tuetaan perheen ihmissuhteita ja vanhemmuutta, tarvittaessa pitkäjänteisesti. 

– Meillä annetaan myös fokusoitua terapeuttista apua esimerkiksi kriisitilanteissa, se voi olla myös ryhmämuotoista. Lisäksi keskeistä on verkostotyö ja asiantuntija-apu, Seppänen toteaa. 

Tuen tarve pohditaan yhdessä perheen kanssa. Työskentelyjaksot pyritään pitämään lyhyinä ja tavoitteellisina, mutta silti riittävinä. Tarvittaessa vanhemmat ohjataan saamaan apua aikuisten mielenterveyspalveluihin.

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 4/2022.