Siirry sisältöön

Lyhytinterventio vähentää itsemurhariskiä

MIELI ry on tuonut Suomeen Linity-työn, joka on suunniteltu itsemurhaa yrittäneille asiakkaille. Linity on lyhenne sanoista lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille. Tutkitusti itsemurhia vähentävä työmuoto on kehitetty Sveitsissä, ja se tunnetaan englanniksi nimellä ASSIP.

MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö, psykologi Frans Horneman kertoo, että keskuksessa käy vuosittain noin 200 asiakasta. Suurin osa heistä osallistuu Linity-työhön ja tulee paikalle terveydenhuoltokontaktin kautta, esimerkiksi päivystyksen ohjaamina.

– On suositeltavaa, että asiakas tulisi vastaanotolle mahdollisimman pian itsemurhayrityksen jälkeen, kunhan hänen vointinsa sen sallii. Itsemurhaa yrittäneiden on usein vaikea sitoutua hoitoon, joten lyhytinterventio on katsottu hyväksi malliksi, Horneman sanoo.

– Lähetettä ei tarvita, käynnit ovat maksuttomia eikä niistä tehdä kirjauksia potilastietoihin. Käynneillä voi olla anonyymina, jos asiakas niin haluaa.

Kirjeseuranta jatkuu kaksi vuotta

Linity-työmalliin kuuluu kolme tai asiakkaan niin halutessa neljä tapaamista työntekijän kanssa noin viikon välein. Ensimmäisellä tapaamisella asiakas kertoo narratiivisessa haastattelussa itsemurhayrityksestään ja siihen johtaneista tekijöistä omin sanoin. Tapaaminen videoidaan, ja työntekijä on kuuntelijan roolissa, kysyen joitain tarkentavia kysymyksiä.

– Ajatus kollaboratiivisen työotteen takana on, että asiakas on oman itsemurhakriisinsä asiantuntija, Frans Horneman sanoo.

Toisella tapaamisella videotallenteeseen palataan, siitä katsotaan osia ja niiden perusteella pohditaan asiakkaan tilannetta. Asiakas saa tallenteen avulla katsoa itseään ulkopuolelta, mikä usein auttaa löytämään myötätuntoisen asenteen itseä kohtaan.

Frans Horneman
Psykologi Frans Horneman on MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö.

– Kertomuksen avulla etsitään niitä haavoittuvuuksia, jotka ovat johtaneet itsemurhayritykseen. Aika tyypillistä on esimerkiksi, että taustalla on ero. Silloin todetaan, että tärkeän ihmissuhteen päättyminen oli asiakkaalle suuri uhka, ja mietitään, miten se sai päätymään ajatukseen itsemurhasta.

Kolmannella tapaamisella tehdään tapausjäsennys ja asiakkaalle rakennetaan turvasuunnitelma, jonka avulla hän pystyy pysäyttämään vaaralliseksi kääntyvän tilanteen. Mahdollisella neljännellä kerralla mukaan otetaan potilaan läheiset.

Työ jatkuu kirjeseurantana seuraavien kahden vuoden ajan, sillä tiedetään, että itsemurhariski pysyy korkeana pitkään yrityksen jälkeen.

Uusia työntekijöitä koulutetaan

Itsemurhien ehkäisykeskus perustettiin vuonna 2018, ja siellä työskentelee kuusi henkilöä. Linity- työmalli tuotiin Suomeen ensin projektimuotoisesti vuonna 2013. MIELI ry:n kouluttamat Linity-työntekijät ovat ammattilaisia, taustaltaan psykologeja, sosiaalipsykologeja tai psykiatrisia sairaanhoitajia. Linity-työtä tehdään tällä hetkellä MIELI ry:n ylläpitämissä Kriisikeskuksissa Helsingissä ja Kuopiossa, mutta parhaillaan koulutetaan työntekijöitä myös Turkuun, Jyväskylään, Mikkeliin, Tampereelle ja Kemiin.

Frans Horneman sanoo, että ammattilaisten tulisi rohkeammin kysyä asiakkaalta, onko tällä itsetuhoisia ajatuksia. Kysymättä ei voi koskaan varmasti tietää, eikä Hornemanin mukaan tässä pidä luottaa intuitioon.

Edelleen voi joskus kuulla ajatuksen, että itsemurha-ajatuksista kysyminen voi vahvistaa niitä. Tämä on kuitenkin tutkimuksissa todettu perättömäksi myytiksi.

Itsemurhaa yrittäneen kohtaamisessa läsnäolon ja kuuntelun voima on tärkeä työväline.

– Itsemurhaa yrittänyt on ehkä kadottanut yhteyden toisiin ihmisiin. Silloin kuulluksi tulemisen kokemus on tärkeää, Horneman sanoo.

Valtakunnallista itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10.9. Silloin MIELI ry:n Mitä kuuluu? -kampanja kiinnittää huomiota siihen, että kysymällä läheisen vointia voi joskus pelastaa hengen.

Tänä vuonna kampanjan keskiössä ovat haavoittuvassa asemassa olevat vähemmistöt. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen itsemurhariski on huomattavasti muuta väestöä suurempi. Kampanjaslogan Toivo on huomista täynnä kertoo siitä, että vaikka itsemurhayritystä edeltävä kipu on suuri ja todellinen, toivoa silti on ja kipu menee ohi.

– Tilanne selkiytyy joskus yllättävän nopeastikin itsemurhayrityksen jälkeen, Horneman sanoo.

Lisätietoa

  • Itsemurhien ehkäisypäivän kampanjasta voi lukea lisää osoitteesta mitakuuluu.fi
  • Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111.
  • Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain, etäyhteyksin ja ryhmissä maksutta ja ilman lähetettä.
  • Netissä keskusteluapua antavat verkkokriisikeskus Tukinet ja Sekasin-chat.
  • Itsemurhien ehkäisykeskukset Helsingissä ja Kuopiossa antavat tukea itsemurhaa yrittäneille ja heidän läheisilleen.
  • Lisätietoa: mieli.fi

Saatat olla kiinnostunut myös näistä