Lupaavia linjauksia ja kysymysmerkkejä

Tuore hallitusohjelma saa Psykologiliiton asiantuntijoilta sekä kiitosta että kriittisempiä kommentteja. Yksi kiitos liittyy työelämää koskevaan päätökseen, joka vahvistaa mielenterveyspalveluita ja erityistä tukea tarvitsevien työllistymispalveluita.

– Tämä on myönteinen askel, sillä suomalaisten keskeisin terveyspulma ja työurien tulppa liittyy juuri psyykkisen jaksamisen ja mielenterveyden ongelmiin, toteaa Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola.

Myös perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentaminen on tulevan hallituksen työlistalla. Hallitusohjelman mukaan tämä vaatii lääkärien määrän tuntuvaa lisäämistä terveyskeskuksiin. Ahtola muistuttaa, että hoitotakuu on välttämätöntä määritellä koskemaan myös muita kuin lääkäreitä.

– Potilaiden on saatava takuu tarpeen mukaiseen hoitoon pääsystä, joten myös psykologipalvelujen varmistamisen tulee kuulua hoitotakuuseen. Olennaista on saada jokaiseen terveyskeskukseen psykologi, joka pystyy tarjoamaan mielenterveyshoidon lisäksi arviointi- ja tutkimusosaamista sekä konsultaatiota muille ammattilaisille, Ahtola vaatii.

Kehitettävää hallitus löytää lääkäreiden lisäämisen ohessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjaon ja toimintatapojen uudistamisesta sekä eri ammattiryhmien yhä laajemmasta tehtävänjaosta perusterveydenhuollossa.

– Moniammatillisten tiimien yleistyminen on hyvää kehitystä, mutta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työn- ja tehtävänjaon uudistaminen ei saa tarkoittaa ammattipätevyyksistä tinkimistä, Ahtola muistuttaa.

”Oppilashuollon sitova mitoitus todella tarvitaan!”

Yksi hallitusohjelman läpäisevä teema on perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistaminen muun muassa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteydessä. Kaikilla koulutusasteilla on aikeita parantaa oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja ja madaltaa näin tuen saamisen kynnystä. Tähän on varattu 29 miljoonan euron määräraha.

– Tosin jo yksin koulujen ja oppilaitosten psykologipalveluiden saaminen lain edellyttämälle tasolle vaatisi 29,9 miljoonaa, ja myös kuraattoreita puuttuu, Annarilla Ahtola huomauttaa.

Kirjauksissa mainittua oppilas- ja opiskelijahuollon sitovan mitoituksen tarvetta Psykologiliitto ajoi jo lakia valmisteltaessa.

– Sitova mitoitus tarvitaan kaikille koulutusasteille ja maininta psykologista myös varhaiskasvatuslakiin, josta se vielä puuttuu. Kun nyt kaavaillaan kolmiportaisen tuen ulottamista koulun lisäksi varhaiskasvatukseen, tuen tarpeen arvioimiseksi sekä tukitoimien suunnitteluun tarvitaan psykologia ihan samoin kuin koulun oppilashuollossa, Ahtola sanoo.
 
Hän korostaa, että esimerkiksi psykologien saaminen varhaiskasvatukseen toisi tasa-arvoa kasvun ja koulutuksen polulle. Varhaisten vuosien tukeen sijoittaminen myös säästää myöhemmin merkittävästi kuntien ja yhteiskunnan kuluja sekä inhimillistä kärsimystä. 

Tärkeä uusiin henkilöstömitoituksiin liittyvä kysymys on, miten perusterveydenhuollon ja sote-keskusten työpaikat saadaan aidosti houkutteleviksi ja täytetyiksi ja moniammatillinen toiminta toteutuisi.

– Nykyiselläänkin akateemisten asiantuntijoiden rekrytointi ainakin syrjäseuduille voi olla ajoittain on haastavaa. Työolojen on oltava hyvällä mallilla ja palkkauksessa ja muissa työsuhteen ehdoissa on huomioitava rekrytoinnin haasteet, jotta kunnat kykenevät todella hoitamaan asiat hallituksen kaavailemalla tavalla, Ahtola sanoo.

”Lapsen näkökulma mukaan perhevapaauudistukseen”

Tulevan hallituksen merkittäviin tavoitteisiin kuuluu kunnianhimoisen perhevapaauudistuksen edistäminen yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tarkoitus on kiintiöidä molemmille vanhemmille yhtä paljon vanhempainvapaakuukausia. Kyse on Psykologiliitonkin mukaan tärkeästä työelämän tasa-arvokysymyksestä, mutta kirjauksissa unohdetaan lapsen näkökulma.

– Lapsen hyvinvointi ja kehitykselliset tarpeet loistavat poissaolollaan hallitusohjelman linjauksessa. Toivottavasti tämä ei tarkoita, että ne sekä perheiden hyvin erilaiset tilanteet unohdetaan uudistuksen valmistelussa ja toteutuksessa, Ahtola toteaa.

Hänen mukaansa lasten ja perheiden elämän reunaehtoja ei voi määritellä työelämän tarpeista käsin.

– Varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien parantaminen on aivan keskeistä, jos ja kun pienten lasten osallistumista osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen halutaan lisätä ja subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen palauttaa. Varhaiskasvatuksessa tarvitaan käsiä ja sylejä sekä toisaalta tietoa, ymmärrystä ja jaksamista. Psykologi on yksi tärkeä osa tätä yhtälöä

Ahtola kiittelee kirjausta kiusaamisen vastaisen ohjelman laatimisesta varhaiskasvatukseen pitkään odotetuksi ja tärkeäksi toimenpiteeksi. Kiitosta häneltä saa myös sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan painopisteen siirtämislupaus perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan.

– Suomalainen järjestelmä on tähän saakka perustunut liikaa sairauksien hoitamisen sen sijaan että panostettaisiin niiden ehkäisemiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen.

”Uudistuksia toteuttava asiantuntijoita kuullen”

Selkeäksi hallitusohjelman puutteeksi Ahtola lukee sen, että vanhuspalveluihin ei liitetä mielenterveys- tai moniammatillisia palveluja, vaikka ikäluokkien vanheneminen lisää palvelujen tarvetta huomattavasti.

– Ikääntyvien toimintakyvyn tukeminen kaikin tavoin on olennaista sekä inhimilliseltä että palvelujärjestelmän kannalta. Psykologin osaamista tarvitaan niin suoraan työskentelyyn kuin osaksi moniammatillista tiimiäkin, Ahtola muistuttaa.

Huolta herättää myös kuntoutusuudistuksen valmistelun jatkaminen kuntoutuskomitean työn pohjalta. Tämä voi pahimmillaan tarkoittaa Kelan kuntoutuksen rahoituksen ja järjestelmän alasajoa ja siirtämistä maakuntiin, mitä Psykologiliitto vastustaa.

– Näin tuhottaisiin toimiva systeemi ja kertynyt tietotaito ja lisättäisiin kansalaisten eriarvoisuutta. Esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapia on merkittävä työurien edistäjä.

Hyviin uutisiin kuuluu sen sijaan se, että jo aiemmin valmisteilla olleen mielenterveysstrategian laatiminen jatkuu osana mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistamista.

Psykologiliitto korostaa, että kaikki hallitusohjelman mielenterveyttä ja psykologipalveluja edistävät kirjaukset lähtevät lentoon ja parantavat suomalaisten elämänlaatua vain, jos kirjauksia toteutetaan ja kehitetään yhdessä alan ammattilaisten kanssa.

– Tämä onkin huomioitu hallitusohjelmassa. Näillä asioilla on sekä inhimillinen että taloudellinen merkitys, ja ongelmia työssään hoitavat asiantuntijat osaavat arvioida kehittämistarpeitakin parhaiten, Annarilla Ahtola toteaa.