Psykologi, toimitusjohtaja Hanne-Leona Luomajoki on ollut päätoiminen yrittäjä vuodesta 2007 lähtien. Hän haluaa olla vaikuttamassa oman alansa yrittäjien edunvalvontaan Psykologiliiton yrittäjien edunvalvontaryhmässä.

– Vaikka minulle on vuosien varrella selkeästi kasvanut yhä vahvempi yrittäjäidentiteetti, niin psykologi-identiteettinikin on vahva. Monet työn piirteet ovat meille ammattikuntana erityislaatuisia ja yhdistävät eri psykologin töissä toimivia ammattilaisia. Liittoon kuuluminen on kuin kuulumista omaan heimoon. Sillä on tosi suuri merkitys, Luomajoki perustelee.

Hän kertoo saaneensa liitosta työuransa alussa arvokasta ja konkreettista apua esimerkiksi työsopimuksen tekemiseen.

– Siitä jäi jälki, joka pysyy. Aina kun soitin liittoon ’sormi suussa’, sain apua. Nuorelle psykologille se oli korvaamaton tuki sellaisissa oman alan täsmäkysymyksissä, joihin ei aina löydy apua yleisistä yrittäjien neuvontapuhelimista. Joskus ne liittyivät juridiikkaan, joskus verotukseen tai muihin meidän alamme spesifeihin asioihin.

”Tarvitsemme yrittäjäystävällisiä uudistuksia”

Psykologiliiton yrittäjien edunvalvontaryhmän jäsenenä Luomajoki pysyy nyt hyvin ajan tasalla kaikista yrittäjien asemaan ja etuihin liittyvistä ajankohtaisista muutoksista. Erityisen tärkeänä hän pitää ja muutkin edunvalvontaryhmän jäsenet pitävät yksinyrittäjien toimintaedellytysten turvaamista.

– Tarvitsemme lisää yrittäjäystävällisiä poliittisia päätöksiä. Hyvä esimerkki sellaisesta on vuonna 2017 verotukseen saatu yrittäjävähennys. Sillä on sekä taloudellista että symbolista merkitystä, ja sellaisia tarvitsemme lisää! Luomajoki sanoo.

Tällä hetkellä hän toivoo esimerkiksi yrittäjiä koskevan eläkelainsäädännön uudistamista.

– Yrittäjän eläkevakuutus YEL on kohtuuton monelle yksinyrittäjälle. Työuran aikainen ansiosidonnainen sosiaaliturva olisi pystyttävä takaamaan pienemmällä omavastuuosuudella kuin nyt on mahdollista, Luomajoki toteaa.

Toinen merkittävä epäkohta hänen mukaansa on, että osa yritysasiakkaista ja julkisen sektorin organisaatioista on ottanut neuvottelematta käyttöön hyvin pitkät maksuajat. Ne aiheuttavat pienyrittäjille taloudellista epävarmuutta ja ahdinkoa.

– Omakohtaisesti en onneksi ole tästä juurikaan joutunut kärsimään, mutta haluan nostaa asian esille solidaarisuudesta kaikkia yrittäjiä kohtaan. Tiedän, että moni yrittäjä toivoisi isoilta organisaatioilta eettisempää otetta ja enemmän vastaan tulemista tässä asiassa. Aina ei tulla pysähtyneeksi sen tosiasian äärelle, että yrittäjä ei pysty maksamaan itselleen palkkaa, jos asiakas viivyttää laskujensa maksamista. Maksuehtolakiin tarvittaisiinkin muutos, jotta raamit toisivat oikeusturvaa yrittäjän arkeen.

Tämäntyyppiset viestit kantautuvat edunvalvontaryhmästä kätevästi Akavalaiset yrittäjät -järjestöön AKYyn, jolla on edustajansa myös Suomen Yrittäjien hallituksessa, sen työryhmissä ja valtuustossa.

”Verkostomainen työskentely lisääntyy”

Luomajoen mukaan psykologi- ja psykoterapeutti-yrittäjiä kosiskellaan yhä useammin suuriin terveysalan yrityksiin.

– On hyvä, että meidän ammattitaitomme kiinnostaa ja voimme tehdä yhteistyötä. Mielekästä ei kuitenkaan ole yhteistyön toteuttaminen isomman osapuolen sanelemana tai siten, että suuri toimija vetää välistä isoja palkkioita. Monelle onkin loppujen lopuksi kannattavampaa myydä palveluja itsenäisenä ostopalvelujen tarjoajana, hän sanoo.

Yrittäjiä on kaikkien sovellusalojen psykologeissa, mutta viime vuosina erityisesti työ- ja organisaatiopsykologien yrittäjyys on lisääntynyt, kun sen alan osaajien kysyntä on kasvanut.

– Ennakoivan työskentelyotteen kysyntä kasvaa edelleen, samoin kuin verkkoterapioiden ja muiden etäyhteyden kautta tapahtuvien palvelujen. Lisäksi yrittäjien verkostomainen työskentely lisääntyy selvästi, kun me psykologi-yrittäjät yhdistämme vahvuuksiamme ja osaamisalueitamme joustaviin muodostelmiin siten, että ne palvelevat asiakkaiden tarpeita.

Hanne-Leona Luomajoen mukaan psykologeja vetävät yrittäjiksi hyvin samantyyppiset asiat kuin muitakin ammattiryhmiä. Itse hän pyörittää kahta eri yritystään vielä 13 vuoden yrittäjäuran jälkeen huippuinnostuneena. Luomajoki nauttii erityisesti erilaisten ihmisten tapaamisesta ja hienoista, pitkäaikaisista asiakkuuksistaan.

– Tämä on elämäntapavalinta, jossa painaa luovuus ja itsensä toteuttamisen mahdollisuus. Tavoitan tässä tietyn vapauden kokemuksen, vaikka tekisin todella paljon töitä. Kun olen innostunut töistäni, ne eivät tunnu kuormittavilta. Ja voin rakentaa omasta työnkuvastani juuri niin monipuolisen kuin itse haluan! Koska tahansa voin tehdä uusia aluevaltauksia yhteiskumppanien ja asiakkaiden kanssa. Pyrin minimoimaan turhan byrokratian, jotta aikaa jää substanssiin sekä palveluiden ja osaamiseni kehittämiseen.

Psykologiliitto vaikuttaa yrittäjäverkostoissa

Suomen Psykologiliitossa toimivaa yrittäjien edunvalvontaryhmää vetää liiton järjestökoordinaattori Katja Vähäkangas. Hän myös edustaa liittoa Akavalaiset yrittäjät AKY ry:n hallituksessa, jolla puolestaan on edustajansa Suomen Yrittäjien hallituksessa, sen alaisissa työryhmissä sekä valtuustossa. AKY pyrkii vaikuttamaan muun muassa lainsäädäntöön ja hallituksen yrittäjiä koskeviin linjauksiin, kuten verotukseen ja sosiaaliturvaan.

Tästä kokonaisuudesta muodostuu verkosto, jonka kautta liitto vaikuttaa aktiivisesti jäsentensä yrittäjyyden reunaehtoihin. Liiton oma yrittäjien edunvalvontaryhmä on tärkeä keskustelufoorumi.

– Emme käsittele niinkään työn sisältöjä, vaan olemme taustafoorumi, jossa keskustelemme psykologiyrittäjyyden ajankohtaisista ilmiöistä. Nostamme esille asioita, joihin on puututtava edunvalvonnallisesti, ja edistämme niitä sitten esimerkiksi AKYn ja muiden työryhmien kautta vaikkapa Akavassa.

Tällä hetkellä perustettavissa suomalaisissa yrityksissä kasvaa nimenomaan akavalaisten alojen yrittäjien osuus.

– Korkeasti koulutettujen osaamista arvostetaan ja sitä halutaan ostaa, ja yrittäjillä on ´myyjän markkinat’. Psykologi-yrittäjät myös ovat hyvin työllistettyjä, ja liiton tutkimusten mukaan kysyntää on jopa enemmän kuin tarjontaa, hän toteaa.

AKYn kaltaista akavalaista yhteisöä Vähäkangas pitää monin tavoin hyödyllisenä.

– Saamme tavoitteitamme varmemmin eteenpäin, kun toimimme yhdessä muiden akavalaisten alojen yrittäjien kanssa. Intressimme kohtaavat monissa asioissa, hän sanoo.

Koska AKY on Suomen Yrittäjien yhteisöjäsen, se saa edustajansa yrittäjäjärjestön hallitukseen ja valtuustoon. Tämän yhteistyön ansiosta akavalaiset yrittäjät myös saavat monia Suomen Yrittäjien tarjoamia etuja edullisesti.

– AKYn kautta yrittäjäjäsenemme saa edullisesti Suomen Yrittäjien palvelupaketin, joka sisältää muut yrittäjäjärjestön edut paitsi paikallisyhdistyksen jäsenyyden. Siis esimerkiksi järjestön neuvonta- ja lakimiespalvelut ovat psykologiyrittäjienkin käytettävissä. Psykologiliitolla on myös omaa lakineuvontaa yrittäjäjäsenille.

Syksyllä 2020 järjestetään AKYn ja Suomen Yrittäjien yhteinen seminaari. Sitä ennen AKY järjestää oman Ilo irti yrittäjyydestä -kesänavaustapahtumansa 3. kesäkuuta, ja sen teemana on Vaikeuksien kautta voittoon.

Lue lisää Akavalaiset Yrittäjät Aky ry:stäTutustu Suomen Yrittäjän palvelupakettiin akavalaisille yrittäjille
Liiton oman lakineuvonnan osoite on yrittajaneuvonta@psyli.fi

Psykologiliiton jäsenmäärä kasvaa

Psykologiliitossa oli vuoden 2019 lopussa 7 548 jäsentä. Heistä 770 on päätoimisia ammatinharjoittajia.