Siirry sisältöön

Liikkumisesta tukea mielen hyvinvointiin

Liikunnalla on myönteisiä yhteyksiä mielen hyvinvointiin. Liikkuminen on yhteydessä muun muassa onnellisuuteen ja elämää kohtaan koettuun tyytyväisyyteen, itsearvostukseen ja fyysiseen minäkäsitykseen sekä vähäisempään masennusoireiluun. Fyysistä aktiivisuutta lisäävät interventiot näyttäisivät vähentävän masennusta ja mielialaoireita, erityisesti jo kliinisesti masentuneilla henkilöillä. Liikkumisen on havaittu olevan yhteydessä myös vähäisempään stressiin ja opiskelu-uupumukseen opiskelijoilla. Psyykkisen hyvinvoinnin kannalta mielenkiintoista on se, että fyysisesti aktiivisilla henkilöillä on havaittu olevan paremmat tietoisen läsnäolon taidot verrattuna vähemmän liikkuviin. Kyky olla läsnä on keskeinen taito psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.  

Koulupsykologeilla on tärkeä rooli liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämisessä 

Koulu- ja oppilaitosyhteistyössä koulupsykologeilla on tärkeä rooli, osaaminen ja mahdollisuus opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen liikunnallista elämäntapaa edistämällä. Parhaimmillaan yhdessä koko oppilaitoksen henkilökunnan kanssa tehty pitkäjänteinen ennaltaehkäisevä työ palkitaan hyvinvoivilla, valmistuvilla ja työelämään luontevasti siirtyvillä opiskelijoilla. Ennaltaehkäisyyn panostettu työ näkyy myös hoitojonojen ja yksilövastaanottotyön kuormituksen vähentymisenä.

Psykologien osaamista voitaisiin hyödyntää ennaltaehkäisevässä hyvinvointityössä entistä tehokkaammin ja paremmin. Esimerkiksi liikkumisen esteenä ovat usein vähän liikkuvan näkökulmasta erilaiset ajatus- ja tunne-esteet, jotka hankaloittavat liikkeelle lähtöä tai jopa estävät mielen hyvinvointia tukevia valintoja. Psykologeilla on runsaasti työkaluja, joiden avulla voidaan oppia uusia mielen taitoja ja pääsemään ystäviksi vahvoilta ja estäviltä tuntuvien ajatusten ja tunteidenkin kanssa. Huomion kiinnittäminen liikkumiseen voi olla mielenterveyden näkökulmasta myös jopa vähemmän stigmatisoivaa ja kynnys oman itsen kokonaisvaltaiseen hoitamiseen madaltuu. Tarve uusille hoitaville keinoille ja interventioille on suuri, sillä yhä useampi opiskelija kokee psyykkistä kuormittuneisuutta, masennusta ja ahdistuneisuutta. Kaikki eivät saa tai edes hakeudu perinteiselle vastaanotolle hoitoon kohdatessaan mielenterveydessä ongelmia. 

Koulupsykologit ovat merkittäviä kumppaneita, kollegoita ja tukijoita opettajille, joiden tehtävänä on yhä tiiviimmin osallistua hyvinvoinnin edistämistyöhön oman opetettavan aineen ohella. Hyvinvointiosaaminen ja -taidot ovat kaiken oppimisen, terveen kasvun ja kehityksen lähtökohta ja yksi hyvän elämän edellytys, jota on tärkeää oppia ja opettaa. Tämä on useimmilla opettajille vielä uutta ja vaatii toteutuakseen uudenlaista ajattelua ja suhtautumista omaan työhön. Hyvinvointitaidot liittyvät muun muassa itsestä huolehtimiseen, terveyttä edistäviin elämäntapoihin, sinnikkyyteen, läsnäolo- ja myötätuntotaitoihin sekä omien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen (LOPS 2019).

Liikkumisen edistämisessä merkittävää on luoda sallivaa ja hyväksyvää asennetta liikkumista kohtaan, joka on erityisesti vähän liikkuvan kannalta usein tarpeellinen lähestymistapa. Ajatus siitä, että ei ole oikeaa tai väärää tapaa liikkua mahdollistaa kaikenlaista liikettä ja luo ympärilleen rentoa ilmapiiriä.

Uusi Iloliike-koulutus oppilaitosten hyvinvointityön tueksi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin Iloliike-hankkeen tavoitteena on edistää opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja liikunnallista elämäntapaa osana oppilaitoksen pedagogisia käytänteitä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria. Hankkeen tavoitteet vahvistavat positiivisen mielenterveyden ulottuvuutta, joka näkyy ihmisen toiminnassa muun muassa toiveikkuutena, merkityksellisyyden kokemuksina ja vaikuttamismahdollisuuksina omaa elämää kohtaan. Hankkeessa on tuotettu valtakunnallinen Iloliike-koulutuskokonaisuus, joka vastaa ajankohtaiseen tarpeeseen tukea ja parantaa opiskelijoiden mielenterveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Koulutuskokonaisuuden toinen tärkeä tavoite on tukea opettajien ja muiden ammattilaisten omaa työhyvinvointia. 

Iloliike-koulutus on suunnattu oppilaitosten koko henkilöstölle ja se soveltuu hyvin koulupsykologien yhteisöllisen hyvinvointityön tueksi. Iloliike-hanke kuuluu osana Likesin koordinoimaa valtakunnallista Mieli liikkeellehankekokonaisuutta. Iloliike-koulutuskokonaisuus pohjautuu arvo- ja hyväksyntäpohjaiseen lähestymistapaan ja positiivisen psykologian ajatuksiin ja tutkittuihin menetelmiin.

Arvo- ja hyväksyntäpohjaista lähestymistapaa ja HOT-pohjaisia interventioita on hyödynnetty aikaisemmin koulu- ja oppilaitosmaailmassa muun muassa yläkouluikäisten ja lukiolaisten ja opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin edistämisessä sekä Liikkuva opiskelu -toiminnassa. Lähestymistapa soveltuu hyvin myös liikkumisen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen laajemmin ja erityisesti psykologien työkaluksi, sillä menetelmällä voidaan hoitaa myös mm. masennusoireilua.

Tervetuloa mukaan syksyn tuleviin maksuttomiin koulutuksiin! Lisätietoja ja ilmoittautuminen tästä.

Kirjoittaja PsT Anu Kangasniemi toimii JAMK:issa johtavana asiantuntijana (liikunta- ja terveyspsykologia).

Lähteet

  • An H-Y, Chen W, Wang C-W, Yang H-F, Huang W-T, Fan S-Y. 2020. The relationships between physical activity and life satisfaction and happiness among young, middle-aged, and older adults. Int J Environ Res Publ Health. 17 (13):4817.
  • Bailey, A., Hetrick, S., Rosenbaum, S., Purcell, R., & Parker, A. 2018. Treating depression with physical activity in adolescents and young adults: A systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Psychological Medicine, 48(7), 1068-1083.
  • Galper, D. I., Trivedi, M. H., Barlow, C. E., Dunn, A. L., & Kampert, J. B. (2006). Inverse
  • association between physical inactivity and mental health in men and women.
  • Medicine & Science in Sports & Exercise, 38, 173-178.
  • Gerber, M., Lang, C., Feldmeth, A.K., Elliot, C., Brand, S., Holsboer Trachsler, E. and Pühse, U. 2015. Burnout and Mental Health in Swiss Vocational Students: The Moderating Role of Physical Activity. Journal of Research on Adolescence, 25(1), 63–74.
  • Hayes, L. L. & Ciarrochi, J. 2015. The thriving adolescent: Using acceptance and commitment therapy and positive psychology to help teens manage emotions, achieve goals, and build connection. Oakland, CA: New Harbinger.
  • Dale, P.L., Vanderloo, L., Moore, S., Faulkner, G. 2019. Physical activity and depression, anxiety, and self-esteem in children and youth: An umbrella systematic review. Mental Health and Physical activity, 16, 66–79.
  • Dunn, A. L., Trivedi, M. H., & O’Neal, H. A. (2001). Physical activity dose-response
  • effects on outcomes of depression and anxiety. Medicine & Science in Sports &
  • Exercise, 33, 587e597.
  • Kangasniemi, A., Lappalainen, R., Kankaanpää A. & Tammelin, T. 2014. Mindfulness skills, psychological flexibility, and psychological symptoms among physically less active and active adults. Mental Health and Physical Activity 7 (3), pp. 121-127.
  • Kangasniemi, A. 2015. The mindfulness, acceptance and commitment approach to encouraging a physically more active lifestyle. LIKES – Research Reports on Sport and Health 305. Jyväskylä. LIKES – Research Center for Sport and Health Sciences.
  • Kangasniemi, A. 2017. Tavoitteesta tavaksi -Tietoisesti kohti terveyttä ja hyvinvointia. Helsinki: Kirjapaja.
  • Kangasniemi, A. 2020. Hyvinvointia lukioon -jaksamista opiskelijoille. Liikunta & Tiede 01/2020, 46–48.
  • Kangasniemi, A. & Siekkinen, K. 2021. Hyvinvoinnin puheeksi ottamisen materiaalit Liikkuva opiskelu -ohjelma, Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.  https://www.liikkuvaopiskelu.fi/fi/idea/materiaali-hyvinvoinnin-puheeksi-ottamiseen
  • Lappalainen, R., Lappalainen, P., Puolakanaho A., Hirvonen, R., Eklund, K., Ahonen T., Muotka, J. & Kiuru,N. 2021. The Youth Compass – The effectiveness of an online Acceptance- and Commitment Therapy program to promote adolescent mental health – A Randomized Controlled Trial. Journal of Contextual Behavioral Science, 20, 1–12.
  • Lappalainen, P., Granlund, A., Siltanen, S., Ahonen, S., Vitikainen, M., Tolvanen, A. & Lappalainen, R. 2014. ACT Internet-based vs face-to-face? A randomized controlled trial of two ways to deliver Acceptance and Commitment Therapy for depressive symptoms: An 18-month follow-up, Behaviour Research and Therapy, 61, 43-54.
  • Parikka, S., Holm, N., Ikonen, J., Koskela, T., Kilpeläinen, H. & Lundqvist, A. KOTT 2021 -tutkimuksen perustulokset 2021. Viitattu 5.7.2022.  www.terveytemme.fi/kott
  • Räsänen, P., Lappalainen, P., Muotka, J., Tolvanen, A., & Lappalainen, R. (2016). An online guided ACT intervention for enhancing the psychological wellbeing of university students: A randomized controlled clinical trial. Behaviour Research and Therapy, 78, 30–42.
  • Seligman, M.E.P. 2011. Flourish. A visionary new understanding of happiness and well-being. Free Press.

Saatat olla kiinnostunut myös näistä