Laaja tukipaketti tärkeä – psykologipalvelut varmistettava

Hallituksen neljäs lisäbudjetti sisältää ehdotuksen sekä lasten ja nuorten hyvinvointipaketista että kuntien yli miljardin suuruisesta tukipaketista. Kaikkiaan 5,5 miljardin euron kokonaisuus paikkaa korona-aikana lisääntynyttä oppimisen, hyvinvoinnin ja mielenterveyden tuen tarvetta sekä tukee eri tavoin poikkeusajan koetteleman talouden elpymistä. Psykologiliitto pitää laaja-alaista lasten, nuorten ja perheiden tukemista tässä tilanteessa ainoana oikeana ratkaisuna.
– Koronaviruspandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat koetelleet niin psykososiaalista hyvinvointia kuin oppimistuloksia ja yhdenvertaisuuttakin. Laajan tukipaketin avulla pystymme myös varautumaan paremmin mahdollisen toisen aallon tuomien haasteiden hoitamiseen sekä turvaamaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja opiskelua sekä heidän ja perheiden hyvinvointia, Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola toteaa.

Lisätalousarviosta näkyy Ahtolan mukaan, että sitä tehtäessä on kuunneltu COVID-19-tiedepaneelin näkemyksiä. Paneeli toi loppuraportissaan vahvasti esiin perustason palveluiden turvaamisen, samoin kuin lasten ja nuorten tukemisen sekä opiskeluhuollon kehittämistarpeet.

– Paneeli nosti esiin myös varhaiskasvatuksen psykologiasiantuntijuuden tarpeen. Tähän olisi tärkeä tarttua nyt jo hyvinvointipaketin osana ja huomioida asia ensi vuoden talousarvion valmistelussa sekä lainsäädännön muutoksena, Ahtola korostaa.

Oppilaitoksista ja kunnista puuttuu 500 psykologia

Poikkeusaika on tehnyt entistä paremmin näkyväksi esimerkiksi perheiden eriarvoisuuden ja koetellut lapsia ja nuoria ennen näkemättömillä tavoilla. Lisäbudjettivaroja ehdotetaankin niin perheiden matalan kynnyksen palveluihin kuin lasten ja perheiden sosiaalipalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihinkin.

Ahtolan mukaan maan hallitus näyttää ottaneen vakavasti sen, että lapset ja nuoret eivät saa joutua tämän kriisin maksajiksi niin kuin kävi 1990-luvun lamassa.

– Lisäksi on pidettävä mielessä, että etenkin opiskeluhuollossa on ollut krooninen rahoituspula käytännössä aina. Esimerkiksi psykologeja puuttuu kunnista ja oppilaitoksista noin 500, koska tehtäviä ei ole koskaan perustettu ja työntekijöitä palkattu, Ahtola muistuttaa.

Hän korostaa, että nyt on oikea aika laittaa kuntoon nämä pitkäaikaiset ongelmat. Opiskeluhuollon psykologivajeen paikkaamisen vuosikustannus on noin 30 miljoonaa euroa. Ahtola muistuttaa, että poikkeusajan seuraukset tulevat selvemmin näkyville syksyllä, jos silloin päästään palaamaan oppilaitoksiin ja työpaikoille. Psykologit ovat Ahtolan mukaan kriisin jälkihoidon yksi avainryhmä.

– Siksi esimerkiksi opiskeluhuoltopalveluja on vahvistettava mahdollisimman pian, jotta sekä oppimisen että hyvinvoinnin näkökulmat pystytään ottamaan huomioon uuden lukuvuoden suunnittelussa ja käynnistämisessä. Psykologit, kuraattorit ja kouluterveydenhuolto ovat yhdessä opettajien, rehtorien ja avustajien kanssa turvaamassa hyvää paluuta kouluun – tai mahdollisimman onnistuneita etäopetusjaksoja.

Kuntalaisen päästävä yhtä lailla psykologille ja lääkärille

Lisäbudjetissa ehdotetaan kunnille yhteensä 1,4 miljardin euron kattavaa tukipakettia. Se sisältäisi muun muassa yli 770 miljoonan lisäyksen peruspalvelujen järjestämiseen, ja summasta 112 miljoonaa kohdistettaisiin lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Tuki jaettaisiin kunnille osana valtionosuusjärjestelmää lasten lukumäärän perusteella.

– Kunnissa on myös satsattava nykyistä enemmän psykologipalvelujen kehittämiseen, jotta matalan kynnyksen psykososiaalinen tuki on kaikkien tarvitsevien ulottuvilla. Isoja puutteita on paitsi jo mainituissa opiskeluhuollossa ja varhaiskasvatuksessa myös työikäisten ja ikääntyvien helposti saavutettavissa mielenterveyspalveluissa. Sote-keskuksessa kuntalaisten on päästävä yhtä lailla psykologin kuin lääkärinkin vastaanotolle, puheenjohtaja Ahtola vaatii.

Ahtola toivoo kuntien tuen myös hillitsevän huolestuttavan laajoja lomautusaikeitaan.

Kolmen ministeriön hyvinvointiohjelma

Vuoden 2020 neljäs lisätalousarvioesitys on osa koronavirusepidemian jälkihoitoa, jolla hallitus tukee taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää nousua kriisistä.

Hallituksen esittämä lasten ja nuorten laaja-alainen hyvinvointiohjelma on kaikkiaan noin 320 miljoonan suuruinen. Se sisältää 112 miljoonan euron toimet sosiaali- ja terveysministeriön ja 159 miljoonan euron toimet opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle, esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen, ehdotetaan 45 miljoonaa euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) potista esimerkiksi paikataan perusopetuksessa etäopetusjakson aikana syntynyttä oppimisvajetta 70 miljoonan euron määrärahalla. Varhaiskasvatukseen lasten oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeen kohdennetaan 14 miljoonaa euroa. Myös lukiolaisten ja ammatillisten opiskelijoiden tukitoimet sisältyvät OKM:n pakettiin.

Vuoden 2020 neljäs lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle perjantaina 5.6, jolloin se myös julkaistaan osoitteessa budjetti.vm.fi.