Kymmeniä lisäaloituspaikkoja psykologian opiskeluun
Tämän kesän valintakokeiden pohjalta jaetaan alkuperäistä enemmän korkeakoulujen aloituspaikkoja myös psykologian alalla. Syksyllä alkaviin koulutuksiin ammattikorkeakoulut saavat hallituksen neljännen lisätalousarvion pohjalta lisää yhteensä 2 200 aloituspaikkaa ja yliopistot 2 048 paikkaa.
– Psykologian lisäpaikat jaetaan kesäkuun alun valintakoeprosessin pohjalta eli lisähakua ei ole tulossa. Se mihin kiintiöihin nuo paikat tulevat määrittelevät yliopistot itsenäisesti ja lopullinen jakauma nähdään vasta kun paikkoja ryhdytään ottamaan vastaan, kertoo psykologian valtakunnallisen valintatyöryhmän puheenjohtaja, yliopisto-opettaja Jari Lipsanen Helsingin yliopistosta.
Opiskelijavalinnoissa on omat kiintiönsä todistusten perusteella valittaville ensikertalaisille ja muille todistuksella hakijoille, ainereaalin perusteella hakeville ensikertalaisille ja muille sekä pelkän valintakokeen perusteella valittaville. Valintakoeväylässä ei ole kiintiötä ensikertaisille ja muille, ja se on osa opiskelijavalintojen kokonaisuutta.
Kaikki tämän vuoden valintakokeiden tulokset julkaistaan viimeistään 15.7.2020. Sen jälkeen valituiksi tulleet ilmoittavat, ottavatko he paikan vastaan vai valitsevatko toisen alan aloituspaikan.
– Vielä emme tiedä, mihin kukakin on yhteishaussa hakenut ja mitkä heidän prioriteettinsa ovat. Psykologiaa hakeneiden yleisimmät rinnakkaishakukohteet ovat lääketiede ja logopedia. Jos psykologiaan hakenut päättääkin ottaa vastaan jonkin muun alan opiskelupaikan, jonot voivat liikkua arvaamattomasti, Lipsanen toteaa.
Psykologeista ei ole puutetta
Lipsasen mukaan lisäpaikkojen saaminen yliopistoon on erittäin harvinainen ja sinänsä hyvä uutinen. Myös hakijoiden tilannetta lisäpaikat helpottavat.
– Yksi miinuspuoli on, että lisäpaikkojen mukanaan tuoma raha ei opeta. Lisäpaikoille tulevia opettamaan tarvitaan ihmisiä – mutta syksyn opetus on jo lyöty aika pitkälle lukkoon. Opetushenkilökunnan rekrytointien pitäisi tapahtua nyt, eikä se lomakaudella ole ihan helppo tehtävä. Ainakaan lukuvuoden alkuun lisävoimaa ei välttämättä ehditä saada, Lipsanen toteaa.
Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola huomauttaa, että Suomessa ei ole varsinaista psykologipulaa, jonka takia lisäaloituspaikkoja tarvittaisiin.
– Kyse on enemmänkin kohtaanto-ongelmasta. Julkisen sektorin työpaikat eivät enää ole yhtä itsestään selvä ensimmäinen työpaikka kuin aiemmin, vaan myös yksityinen sektori houkuttelee nuoria psykologeja. Lisäksi kauas yliopistopaikkakunnista on vaikea saada töihin niin psykologeja kuin monia muitakin yliopistokoulutettuja, Ahtola muistuttaa.
Pakollisesta harjoittelusta saatava palkka
Vaikka psykologipulasta ei Suomessa voi puhua, psykologin osaamisesta ja palveluista on kuitenkin Ahtolan mukaan runsaasti pulaa.
– Tulppana ovat lähinnä puuttuvat palkkarahat esimerkiksi opiskeluhuollossa, jossa vajetta on satojen psykologien verran. Mikäli opiskeluhuoltoon saadaan hallituksen lupailema sitova mitoitus ja varhaiskasvatuksen ja sote-keskusten psykologitoiminta lisääntyy, opiskelupaikkojen lisäystarve näyttäytyy uudessa valossa, huomauttaa Ahtola.
Ahtola myös kysyy, mistä löydetään aikanaan harjoittelupaikat kaikille uusille opiskelijoille, kun nykyisilläkin on ongelmia paikkojen löytämisessä. Harjoittelijoiden työlle kyllä olisi kysyntää, mutta palkanmaksuun ei välttämättä löydy varoja.
– Psykologian pakollinen harjoittelu tulisi saattaa saman rahoitusjärjestelmän piiriin, jossa esimerkiksi lääkäriksi opiskelevat jo ovat, Ahtola vaatii.
Osa lisäyksistä ensi vuodelle
Kesäkuussa julkistetut lisäaloituspaikat on tarkoitettu kertaluontoisiksi. Kuitenkin lisäpaikkoja on psykologiaan luvassa vuosina 2020–2021 myös muiden väylien kuin tämän kevään lisätalousarvioesityksen kautta.
Esimerkiksi Turun yliopisto on ilmoittanut, että sinne ei tule tänä vuonna psykologian lisäaloituspaikkoja, mutta sen sijaan ensi vuodelle haettiin psykologian alan lisäpaikkoja jo ennen korona-aikaa. Myös Jyväskylän yliopistossa oli jo aiemmin päätetty 15 psykologian aloituspaikan lisäyksestä vuodelle 2021, ja tälle vuodelle lisätalousarvio toi 5 uutta paikkaa. Åbo Akademihin ei tule tänä vuonna psykologian lisäaloituspaikkoja.
Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys on yksi keino toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita koulutustason nostosta sekä eri alojen ja alueiden osaajapulaan vastaamisesta. Paikkojen lisäyksellä pyritään myös tasoittamaan koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen taloudellisia vaikutuksia tarjoamalla nuorille kouluttautumismahdollisuuksia.
Korkeakoulujen vuoden 2020 aloituspaikkojen lisäys sisältyy hallituksen neljänteen lisätalousarvioesitykseen. Korkeakoulujen kertaluonteiseen aloituspaikkojen lisäämiseen on ehdotettu yhteensä 124 miljoonan euron määrärahaa vuosille 2020–2021. Vuosien 2021–2022 lisäyksiä rahoitetaan lisätalousarviomäärärahan lisäksi korkeakoulujen valtion rahoitukseen sisältyvällä ohjelmaperusteisella strategiarahoituksella.
Lisäaloituspaikat 2020
- Helsingin yliopisto: psykologian kandidaatti ja psykologian/filosofian maisteri 12
- Itä-Suomen yliopisto: psykologian kandidaatti ja maisteri 5
- Jyväskylän yliopisto: psykologian kandidaatti- ja maisteriohjelma 5
- Tampereen yliopisto: psykologian kandidaatti ja maisteri 10
