Kuuntelun taito
Teologian tohtori ja dosentti Raili Gothóni käsittelee uusimmassa kirjassaan kuuntelemista. Teoksessa esitellään monipuolisesti sekä tieteen että kirjoittajan kokemuksen kautta kuuntelemista, kuuntelemattomuutta, ammatillista kuuntelua, itsen ja kehon kuuntelua sekä kuuntelemisen etiikkaa. Loppupuolella käsitellään kuuntelemista myös pyhyyden, luonnon ja taiteen kontekstissa.
Kirjan aihe on melko yksinkertainen, mutta tarkemmin ajateltuna mutkikas. Kuuntelemista voi ymmärtää niin aistimisen, yksilön, vuorovaikutuksen, ihmissuhteiden, auttamistyön, valtasuhteiden kuin yhteiskunnan tasa-arvoisuuden näkökulmasta. Kuuntelemisesta on kaikilla kokemusta, eivätkö kaikki siis osaa sen? Monet arjen esimerkit osoittavat, että eivät. Myös ammattilaisen voi olla vaikeaa kuunnella ja kuulla asiakastaan, jos vaikkapa tämän tausta on tyystin erilainen kuin itsellä. Kuuleminen ei vielä takaa vastaanottajan ymmärrystä eikä aktiivista osallistumista.
Gothóni kehottaakin vaalimaan kärsivällisyyttä. Liian usein ihmiset saattavat hukuttaa murheellisen ihmisen lohdutukseen ja tsemppeihin, ”kyllä se siitä!” Meidän pitäisi kyetä kestämään toisen pahaa oloa, kohtaamaan se ja olemaan pyristelemättä pois. Ennen kaikkea kuuntelijan on pystyttävä säätelemään omia tunteitaan, joita toinen ihminen herättää. Tämän tulisi olla ammattiauttajan perusasetus. Ammatillisuutta on myös osata tunnistaa se, jos tarvitsee itse kuuntelijaa ja apua.
Kirjassa kohdistetaan paljon kritiikkiä teknologiaa kohtaan ja annetaan vaikutelma, ettei teknologiavälitteinen vuorovaikutus olisi aitoa. Ajatus tuntuu vanhanaikaiselta. Psykologit ja muut kuuntelemisen ammattilaiset ovat ottaneet korona-aikana ison digiharppauksen ja pitäneet etävastaanottoa. On totta, etteivät kaikki halua keskustella etäviestimien välityksellä, eikä se sovi jokaiselle. Monelle kuitenkin sopii, osalle asialla ei ole väliä ja toisille taas on jopa helpompi avautua matkan päästä. Nettiterapiat on jo tutkimuksissa todettu hyödyllisiksi esimerkiksi masennuksen ja ahdistuneisuuden hoitoon. Ehkäpä tässä asiassa kannattaa kuunnella asiakasta ja kysyä, millaista hoitoa hän haluaa.
Suosittelen kirjaa kaikille psykologeille, jotka haluavat pohdiskella kuuntelemista ammattieettisestä näkökulmasta. Käytännön työtä tekeville se on kuitenkin keskeinen instrumentti, jonka varassa työn onnistuminen lepää. Psykologi voi muuttaa jonkun elämän kuuntelemalla tämän tarinan. Kuuntelemisessa on siten paljon muutospotentiaalia, toisaalta valtaa ja vastuuta. Ja vaikka ei tekisikään käytännön työtä, kaikilla meillä on muut ihmissuhteemme, joissa tarvitaan kuuntelun taitoa. Hyvään elämään ja ihmissuhteisiin tarvitaan kykyä pysähtyä, keskittyä, vastaanottaa ja ymmärtää. Tässä varmasti voimme jokainen kehittää itseämme.
Kirjoittaja Anne Haikola on Kontiolahdella työskentelevä koulupsykologi, väitöskirjatutkija ja vapaa tiedetoimittaja.
Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 1/2021.