Kunnissa rakennetaan mielenterveyden perusta

Kuntavaaleja ja niiden järjestelyjä on käyty koronakriisin varjossa ja sen vaatimin erikoisjärjestelyin. Vaaliteltoilla ei tänä vuonna kokoonnuta ja yksi vaalien alla eniten puhuttanut teema on ollut äänestämisen turvallisuus ja vaalien siirtäminen. Vaikka vaalit nyt saadaan järjestettyä ja pitkittyneen kriisin kestäessä on opittu uusia arjen käytäntöjä, koronan jälkiä vasta aletaan korjailla niin taloudellisessa kuin psyykkisessäkin mielessä. Koronakriisin jälkihoito tulee näkymään tulevalla valtuustokaudella monella tavalla.

Psykologeja tarvitaan koronan jälkihoidossa

Psykologeilla on koronan jälkihoidossa keskeinen rooli. Perustason mielenterveyspalvelujen turvaaminen ja vahvistaminen on nyt äärimmäisen tärkeää, jotta kertynyttä hoitovajetta sekä kriisin myötä syntynyttä uutta hoidontarvetta voidaan purkaa.

Suomen Psykologiliitto muistuttaa, että sote-keskuksiin tarvitaan omat psykologit, jotta työikäiset ja ikääntyneet pääsevät helposti ja ajallaan psykologin palveluihin. Tällä hetkellä kuntalaiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa psykologille pääsyn suhteen.

Psykologien osaamista tarvitaan niin hoitamiseen, palvelutarpeen arvioimiseen kuin ammattilaisten työnohjaukseen. Psykologien on oltava osana sote-keskusten moniammatillista tiimejä sekä potilastyössä, konsultoinnissa että suunnittelu- ja kehittämistyössä.

Kuntien tulisi luoda jo ennen sote-uudistusta terveyskeskuksiin moniammatillinen toimintamalli kuntalaisten hyvinvointia tukemaan. Esimerkiksi Ikääntyneiden mielenterveyden edistäminen kuuluu osaksi kaikkea heidän kanssaan tehtävää työtä, joten ikääntyneiden kanssa työskenteleville tulee taata riittävä mielenterveysosaaminen.  

Lasten ja nuorten mielenterveyteen täytyy nyt panostaa

Mitä pidempään poikkeusolot ovat jatkuneet, sitä enemmän huolta on herännyt lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nyt jos koskaan kunnissa on tärkeä resursoida riittävästi psykologeja lapsiperheiden arkeen vaikuttaviin palveluihin, kuten neuvolaan, varhaiskasvatukseen ja opiskeluhuoltotyöhön. 

Psykologiliiton vaalitavoitteissa painotetaan, että kuntien lomautukset on estettävä, ne osuvat kipeimmin juuri lapsiin ja nuoriin. Päinvastoin psykologiresurssia tullaan mitä luultavimmin tarvitsemaan lisää sekä hyvinvoinnin että oppimisen vajeiden korjaamiseen

Kunnassa on oltava tukea lapsille ja perheille aikaisin ja ennaltaehkäisevästi. Varhaiskasvatuksen psykologi tukee niin henkilökuntaa, perheitä kuin lapsia. Samoin koulupsykologeilla on merkittävä rooli kansanterveystyössä, sillä koulun kautta on mahdollista tavoittaa koko ikäluokka. Psykologiliitto suosittelee yhtä psykologia kohden maksimissaan 500 oppilasta, jotta monipuolinen ennaltaehkäisevä oppilashuoltotyö on mahdollista.

Opiskeluhuollon tärkeä tehtävä on ennaltaehkäistä syrjäytymiskehitystä ja mitä varhemmin eri pulmiin pystytään puuttumaan, sitä tehokkaampaa se on vaikutuksiltaan. Jotta tässä onnistutaan, koulupsykologin täytyy tuntea alueensa tilanne ja jokaisen koulun oma toimintakulttuuri.

Mielenterveyden edistäminen on kunnan tehtävä sotesta riippumatta

Sote-uudistus siirtää toteutuessaan kesken tulevaa valtuustokautta sosiaali- ja terveyspalvelut kuntien vastuulta hyvinvointialueille. Muutoksen myötä korostuu kuntien rooli sairauksien ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä ja terveyden sekä hyvinvoinnin edistämisessä. Psykologiliitto katsookin, että mielenterveyden edistäminen tulee kirjata kunnan strategiaan.  

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan tehtävä myös mielenterveydessä, kuuluu Psykologiliiton kanta. Kunnan päätöksenteossa tulisi osana päätösten ennakkoarviointia arvioida myös päätösten vaikutukset mielenterveyteen.

Kunnassa mielenterveyttä voi tukea myös monilla muilla tavoilla kuin varsinaisilla sote-palveluilla. Esimerkiksi liikunta- ja kulttuuriharrastukset tukevat hyvinvointia ja viheralueilla oleilulla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin.

Psykologi työllisyyden tukena

Kannattaa muistaa, että mielenterveys on kunnille voimavara. Psykologipalvelut ovat kriittisiä paitsi yksilön hyvinvoinnin myös työllisyyden ja kilpailukyvyn tukemisen näkökulmasta. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ja eläköitymiset ovat lisääntyneet, mikä korostaa psykologien antaman ohjauksen merkitystä työkyvyn säilyttämiseksi entisestään. Psykologeilla on annettavaa myös työllisyyden kuntakokeiluihin, joissa mukana olevista monilla on haasteita työllistymisessä.

Mielenterveyteen panostava kunta on myös hyvä työnantaja. Kunnan tulee huolehtia omien työntekijöidensä yhteisöllisestä ja yksilöllisestä työsuojelusta ja -terveydestä. Psykologiliitosta painotetaankin, että kunnan kannattaa työnantajana vahvistaa työn psykososiaalisia voimavaratekijöitä ja puuttua riskitekijöihin.

Tutustu Psykologiliiton kuntavaalitavoitteisiin ja vaaleissa ehdolla oleviin Psykologiliiton jäseniin.