Koulupsykologikäynnit ovat lisääntyneet – tarjontaa yhä liian vähän

Kouluterveyskyselyn hyvät uutiset liittyvät muun muassa siihen, että yli puolet lapsista ja nuorista kokee, että opettajat ovat kiinnostuneita heidän kuulumisistaan. Koulunkäynnistä pitävät varsinkin perusopetuksen 4.- ja -5.-luokkalaiset sekä ammattiin opiskelevat, etenkin pojat.

Verrattuna aiempaan, vuoden 2017, kyselyyn muutokset ovat pääosin pieniä – myös koulujen ja oppilaitosten psykologipalvelujen käytössä ja saatavuudessa.

Vaikka oppilas- ja opiskelijahuolto on lakisääteinen, psykologitoiminta ei edelleenkään toteudu toivotusti. Etenkin niiden osuus, jotka yrityksistään huolimatta eivät saa koulussa tai oppilaitoksessa psykologipalveluja, on osassa maata lisääntynyt huolestuttavan paljon. Lisäksi käynnit psykologin vastaanotolla ovat lisääntyneet kaikilla tutkituilla koulutusasteilla.

– Se kuulostaa hyvältä, että psykologipalveluihin osataan ja halutaan hakeutua niin peruskoulussa kuin lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessakin. Siksikin olisi tärkeää, että koulutuksen järjestäjät noudattavat lakia, perustavat riittävästi psykologien vakansseja ja palkkaavat psykologeja. Koulupsykologin vakansseja puuttuu kunnista tällä hetkellä satoja, toteaa Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola.

Alueelliset erot ovat liian suuria

Esimerkiksi Pohjanmaalla, Lapissa ja Varsinais-Suomessa lukiolaisten psykologipalvelujen saatavuus on nyt selvästi heikompi kuin kaksi vuotta sitten. Myös Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa, Pohjois-Savossa, Satakunnassa ja Uudellamaalla tilanne on heikentynyt kahdessa vuodessa.

– Tällä hetkellä psykologipalvelujen saaminen on liian riippuvaista asuinkunnasta. Osa kunnista noudattaa suosituksia, osassa palveluja on liian vähän ja osassa palveluja saa todella huonosti. Kunnan koko tai maantieteellinen sijainti ei kuitenkaan selitä systemaattisesti näitä eroja, Ahtola sanoo.

Psykologiliiton koulupsykologien ammatillisen työryhmän puheenjohtaja, koulupsykologi Suvi Eskelinen korostaa, että työn arvostus näkyy myös palkassa ja esimerkiksi koulutusmahdollisuuksissa, työnohjauksessa ja työajan joustoissa.

– Jos kunnat eivät pidä työehtoja kunnossa, tilannetta on vaikea korjata. Koulupsykologin työ on vaativaa asiantuntijatyötä, Eskelinen sanoo.

Lukioissa heikoin palvelujen saatavuus on Keski-Pohjanmaalla. Siellä yli 20 prosenttia lukiolaisista kertoo, että ei ole päässyt yrityksistä huolimatta koulupsykologille lukuvuoden aikana. Lukiolaistytöt kokevat psykologille pääsyn keskimäärin vähän vaikeammaksi kuin pojat.

Ammatillisten opiskelijoiden palvelut tökkivät eniten

Puheenjohtaja Annarilla Ahtolan mukaan kaikenikäisillä lapsilla ja nuorilla on omaan ikävaiheeseensa ja elämäntilanteeseensa liittyviä kysymyksiä ja tarpeita, joiden vuoksi hakeudutaan psykologin vastaanotolle.

– Osaa näistä kysymyksistä voisi olla mahdollista käsitellä entistä paremmin osana opetusta tai muuten yhteisössä tai ryhmissä. Siten niitä normalisoitaisiin elämään kuuluvina asioina ja annettaisiin esimerkiksi luokassa kaikille tärkeitä tunne- ja kaveritaitoja. Samalla yksilövastaanotto voitaisiin entistä paremmin varata niiden kysymysten käsittelyyn, jotka vaativat nimenomaan yksilöllistä kohtaamista, Ahtola sanoo.

Ammatillisilla opiskelijoilla on keskimäärin heikommat mahdollisuudet päästä psykologin vastaanotolle kuin lukiolaisilla ja peruskoululaisilla. Niitä ammatillisia opiskelijoita, jotka eivät yrityksistä huolimatta ole saaneet oppilaitoksessaan psykologin palveluja, on hieman entistä vähemmän. Alueelliset erot ovat kuitenkin myös heillä suuria.

Moniammatillinen yhteistyö tuottaa tulosta

Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan lapset ja nuoret kokevat pääosin olevansa tyytyväisiä elämäänsä ja yhä useammilla on hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa. Kokemus hyvästä keskusteluyhteydestä on yleistynyt etenkin perusopetuksen 8. ja 9. luokkien, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten pojilla verrattuna aikaisempiin vuosiin.

Annarilla Ahtola pitää näitä hienoina uutisina.

– Vaikka murrosikäinen tempoilee usein kaikin keinoin irti vanhemmistaan ja opettajista, nämä aikuiset ja auktoriteetit ovat kuitenkin tärkeä turvan ja viisauden tuoja – ja tarjoavat sen vakaan pohjan, josta irtautua ensin ikätoveripiiriin ja sitten lopulliseen itsenäisyyteen.

Koulupsykologi Suvi Eskelinen muistuttaa, että opiskeluhuollon tärkein tehtävä on nimenomaan lisätä hyvinvointia ja ehkäistä ongelmia. Tätä työtä on tehty tavoitteellisesti jo vuosia.

– Nämä tulokset kertovat lisäksi siitä, että pitkäjänteinen moniammatillinen yhteistyö tuottaa tulosta. Yhteisöllinen työ on myös kiusaamisen ja häirinnän kokemusten ehkäisyä, ja tässäkin psykologeilla on tärkeä rooli. Kun oppilaitosten toimintakulttuureja kehitetään hyvinvointia edistävään suuntaan, suunnitelmat on tärkeää tehdä yhdessä moniammatillisesti, Eskelinen sanoo.

Kiusaaminen on vähentynyt kymmenessä vuodessa

Koulukiusatuksi tulemisessa ei ole merkittävää muutosta vuoteen 2017 verrattuna. Kymmenen viime vuoden aikana kiusaaminen on kuitenkin vähentynyt etenkin perusopetuksen 8. ja 9. luokilla. Koulukiusatuksi sanoo joutuvansa vähintään kerran viikossa seitsemän prosenttia perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista, kuusi prosenttia perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista, prosentti lukiolaisista ja neljä prosenttia ammattiin opiskelevista.
Kyselyssä selvitettiin nyt entistä laajemmin esimerkiksi häirinnän ja väkivallan kokemuksia. Pojilla on fyysisen uhan kokemuksia enemmän kuin tytöillä ja tytöt kokevat useammin seksuaalista häirintää ja väkivaltaa sekä henkistä tai fyysistä väkivaltaa perheessä.

Tytöt kertovat kokemastaan väkivallasta aikuiselle yleisemmin kuin pojat. Pojat taas kertovat saavansa tyttöjä useammin tukea väkivallan kokemuksiinsa koulun aikuisilta ja palveluista koulun ulkopuolelta.

Kouluterveyskysely tehtiin keväällä 2019, ja siihen vastasi yhteensä yli 260 000 perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaista, 8.-9.-luokkalaista sekä lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa ensimmäistä ja toista vuotta opiskelevaa nuorta. Kyselyn toteutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.