Korona sai psykologian tutkijat vauhtiin
Suomessa psykologian tutkijat selvittävät parhaillaan muun muassa koronapandemian vaikutusta lasten ja perheiden jaksamiseen, koulukiusaamiseen, uniin, psyykkiseen hyvinvointiin ja päätöksentekoon. Poikkeustilanne on mahdollistanut kansainvälisestikin ainutlaatuisten aineistojen keräämisen ja vertailun aiempiin tietoihin. Suomalaisia tutkijoita on mukana myös laajoissa, kansainvälisissä tutkimuksissa. Jutun lopussa on linkkejä tutkimuksiin osallistumiseksi.
FinnBrain saa lisäaineistoa
FinnBrain-tutkimushankkeessa hoksattiin mahdollisuus ja reagoitiin muuttuneeseen tilanteeseen ketterästi. Turun yliopistossa kymmenen vuotta sitten aloitettu syntymäkohorttitutkimus selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen ja terveyteen. Psykologisessa ja neurotieteellisessä tutkimushankkeessa on mukana 4000 perhettä ja yli 10 000 henkilöä, joten aineistoa kertyy poikkeuksellisen kattavasti.
– Koko tutkimuksen keskeinen kysymyshän on varhaisen stressin vaikutus lapsen aivojen kehitykseen, joten jatkotutkittavaa koronan aikana löytyy luontevasti, kertoo tutkimuksen vastuullinen johtaja, integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson.
Viime viikot tutkimusryhmässä on uurastettu tästä uudesta tutkimusavauksesta vastanneen psykologian tohtori Saara Nolvin johdolla: miten löytää sopivia mittareita, mitä kaikkea tästä voisi saada irti? Tutkimusta on nyt laajennettu kartoittamaan kansallisen stressitilanteen vaikutusta – perheiltä saadaan ainutlaatuisia kokemuksia eristyksen vaikutuksista, perheen voinnista, koetusta stressistä ja selviytymismekanismeista.
Merkittävää jopa koko maailmassa on myös mahdollisuus kerätä lapsilta ja vanhemmilta hiusnäytteitä ja verrata niitä aiempiin tietoihin. Hiuksista voi mitata kortisolitasoja, mikä kertoo stressistä. Koska hiuksia on samoilta henkilöiltä kerätty tutkimustarkoitukseen jo aikaisemmin, olemassa on ainutlaatuinen lähtötaso, johon verrata. Hasse Karlsson näkee tilanteessa mahdollisuuden myös uusiin tutkimuslinjoihin.
– On kiinnostavaa tutkia koronakriisin vaikutusta yleisiin terveysasenteisiin. Kriittisyyshän on ollut aika voimakastakin esimerkiksi rokotekeskustelussa. Jos koronavirusta vastaan löydetään rokote, muuttaako se rokotusasenteita? Miten koko pelikenttä muuttuu? Normaalissa stressitutkimuksessa tällaista asetelman muutosta ei olisi voitu huomioida. Keskeisessä roolissa tässä kysymyksenasettelussa ovat olleet dosentti Anna Soveri ja väitöskirjaa tekevä Linda Karlsson.
Hasse Karlsson näkee myös toisen, kansainvälisestikin ainutlaatuisen mahdollisuuden.
– Me voimme mitata osalta perheistä normaalien seurantakäyntien yhteydessä koronaviruksen vasta-ainetasoja. Näin voidaan auttaa selvittämään, miten paljon oireettomia taudinkantajia on. Myöhemmin ehkä voimme yhdistää stressikysymyksiä infektiobiologiaan.
FinnBrain muodostuu useista osatutkimuksista, joissa tutkitaan aivojen rakennetta ja toimintaa, neuropsykologisia toimintoja, vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta, molekyyligenetiikkaa, suolistomikrobistoa, stressinsäätelyä ja yleisiä lastentauteja. Tutkimus jatkuu vielä useiden vuosikymmenien ajan.
KiVa Koulu kerää koronakevään kokemuksia
KiVa Koulu -ohjelman jokakeväinen koulukysely muuttui lennosta koronakyselyksi. Koko perusopetuksen ikäluokka saa tänä keväänä normaalin seurantakyselyn sijaan kertoa koronakevään kokemuksiaan etäopiskelusta.
– Kun totesimme, ettei poikkeustilanteen takia kuitenkaan saada tänä keväänä vertailukelpoisia vastauksia, syntyi ajatus kysyä sellaista, joka auttaisi ehkä kouluja ja kuntiakin suuntaamaan toimintaansa nyt ja kriisin jälkeen, kertoo KiVa Koulun vastuullinen johtaja professori Christina Salmivalli.
KiVa Koulu on Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. Suomessa mukana on yli 900 koulua ja Suomen lisäksi ohjelma on käytössä useassa muussakin maassa. Koulujen kautta tavoitetaan käytännössä kaikkien KiVa Koulujen 1.–9.-luokkalaiset, 200 000 oppilasta, joista toivottavasti mahdollisimman moni vastaa kyselyyn.
Salmivalli kertoo tämän kevään kyselyssä olevan kolme pääteemaa: oppiminen, sosiaaliset suhteet ja mielen hyvinvointi. Näin saadaan tärkeää tietoa etäopiskelun vaikutuksista lasten ja nuorten elämään.
Oppimisen näkökulmasta kysytään mm. koulutehtävien tekemisestä: paljonko niihin käytetään aikaa, onko ollut ongelmia ja missä aineissa ja onko saanut tukea. Sosiaalisista suhteissa selvitetään, onko vastaaja ollut yhteydessä muihin ja miten, onko yksinäisyyttä, onko joutunut kiusatuksi ja onko mahdollinen kiusaaminen muuttunut. Salmivalli arvelee, että joillekin jo aiemmin kiusatuille etäkoulu saattaa olla helpotuskin, mutta toisaalta toiset saattavat kokea entistä enemmän ryhmästä ulos sulkemista, kun kaikki yhteinen toiminta on siirtynyt suljettuihin sosiaalisen median ryhmiin.
Kolmas kyselyteema on mielen hyvinvointi, johon kuuluvat pelot ja huolenaiheet koronaan liittyen. Isommilta oppilailta kysytään myös mm. huolista vanhempien töiden menettämisestä tai alkoholinkäytöstä.
– Keskustelimme myös THL:n kouluterveyskyselyn tekijöiden kanssa ja päätimme yhdessä ottaa mukaan kysymyksiä siitäkin. Kun kysymme täsmälleen samoja kysymyksiä kuin viime vuonna, aineisto on vertailukelpoista ja näemme, onko poikkeustilanteessa tapahtunut muutoksia, Salmivalli kertoo.
KiVa Koulun koronakysely avautuu vapun jälkeen, ja tuloksia on odotettavissa jo toukokuun lopussa. Kyselystä saadaan myös koulu- ja kuntakohtaista tietoa.
Miten poikkeustila vaikuttaa uniin?
MIND-tutkimushanke Turun yliopiston psykologian ja logopedian laitoksella kartoittaa kevään aikana mielensisältöjä poikkeustilanteen aikaan. Tutkimus laajentaa aiemmin yliopistossa toteutuneita tutkimuslinjoja, joissa on muun muassa tarkasteltu sosiaalisen eristyneisyyden vaikutusta unisisältöihin ja kuormittavien tilanteiden vaikutusta uhkaavista tilanteista uneksimiseen. Tutkimuksen toteutuksesta vastaavat Turun yliopistossa psykologian tohtorikoulutettavat Ville Loukola ja Jarno Tuominen.
Tutkimus sisältää alkukartoituksen, jossa kerätään kyselylomakkeiden avulla taustatietoa hyvinvoinnista sekä tavasta suhtautua maailmaan ja muihin ihmisiin. Alkukartoituksen jälkeen kultakin kokeeseen osallistuvalta kerätään päivittäisiä mielenvaeltelu- ja uniraportteja kahden viikon ajan. ”Ovatko unesi koronavirustilanteen aikana erilaisia kuin tavallisesti? Mitä mieleesi nousee, kun hiljennyt hetkeksi etkä keskity mihinkään erityiseen tehtävään?”
– On kiinnostavaa nähdä, miten koronavirus muuttaa arkipäivän elämää ja vaikuttaa kokemuksiimme ja ajatuksiimme, sekä miten nämä heijastuvat unisisältöihin, kertoo toinen tutkimuksesta vastaava tutkija Ville Loukola. Poikkeuksellinen tilanne mahdollistaa sellaisten kysymysten kysymisen, joita normaalitilanteessa olisi erittäin vaikeaa tai lähes mahdotonta toteuttaa.
Kansainvälisiä tutkimushankkeita Suomessa
Tutkijat yli 40 maasta selvittävät tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa ihmisten psyykkiseen hyvinvointiin sekä heidän kykyynsä tehdä hyviä päätöksiä koronavirusepidemian aikana. Tutkimuksen toteutuksesta Suomessa vastaavat Turun yliopiston tutkijat Pilleriin Sikka ja Jarno Tuominen.
– Tutkimus auttaa meitä ymmärtämään, miten ihmiset reagoivat pandemiaan ympäri maailman. On tärkeää tietää, miten tilanne koetaan eri maissa ja eri kulttuureissa. Koska eri maat toimivat eri tavoin tässä tilanteessa, on kiinnostavaa esimerkiksi selvittää, miten suurta luottamusta kunkin maan hallitukset kriisinaikaiset toimet herättävät, Sikka ja Tuominen Turun yliopistosta kertovat.
Kun kansainvälisen tutkimuksen tulokset julkaistaan, kaikkien maiden aineisto tulee olemaan verkossa ilmaisesti jokaisen tutkijan, toimittajan, poliitikon tai muun asiasta kiinnostuneen tavoitettavissa ja hyödynnettävissä ilmaiseksi. Tutkijat toivovat useiden suomalaisten osallistuvan tutkimukseen, jotta ymmärtäisimme paremmin, miten pandemia vaikuttaa suomalaisiin ja Suomessa asuviin. Suomenkielinen kysely on auki toukokuun loppuun asti.
Psykologian tohtori ja terveyden edistämisen dosentti Pilvikki Absetz ja apulaisprofessori Nelli Hankonen ovat mukana kansainvälisessä EUCLID-kyselytutkimuksessa riskikäsityksistä ja suojautumismotivaatiosta. Tutkimusta johtaa professori Britta Renner Saksassa Konstanzin yliopiston psykologian laitoksella. Tavoitteena on tiedonkeruun ohella herätellä ihmisiä pohtimaan omaa suhtautumistaan tilanteeseen.
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa käynnistyy tutkimus vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijöistä covid-19-kriisin poikkeusaikana. Osallistujia tutkimukseen etsitään ympäri Suomea verkkokyselyn avulla. Aineistonkeruu Suomessa toteutetaan tämän kevään aikana, ja vastaajiksi toivotaan mahdollisimman paljon lasten ja nuorten vanhempia ympäri Suomea. Kyselyyn vastataan nimettömänä.
Tutkimus on osa Belgian Louvainin yliopiston vuonna 2018 käynnistämää International Investigation of Parental Burnout (IIPB) -tutkimushanketta ja Jyväskylän yliopistossa samaan aikaan käynnistettyä Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät (VoiKu) -tutkimusta. Mukana hankkeessa on useita maita ympäri maailmaa. Suomen osalta tutkimuksen toteuttavat Jyväskylän yliopiston psykologian professori Kaisa Aunola ja tutkija Matilda Sorkkila.
Helsingin yliopistossa meneillään on monta koronaan suunnattua tutkimusta, kertoo professori Katariina Salmela-Aro. Tutkimukset keskittyvät koulukontekstiin: rehtoreihin, opettajiin, vanhempiin ja oppilaisiin. Pitkittäistutkimus käsittelee rehtoreiden työhyvinvointia, jaksamista, intoa, resilienssiä, palautumista ja hyvinvoinnin johtamista ennen koronaa, sen aikana ja myöhemmin. Myös opettajien ja vanhempien jaksamista koronan aikana tutkitaan.
Etäopiskelua, uupumusta, vaatimuksia ja voimavaroja selvitetään niin ikään Helsingin yliopiston pitkittäistutkimuksessa, jossa mukana on opiskelijoita peruskoulusta, lukiosta ja yliopistosta. Osin samoja opiskelijoita on tutkittu jo monen vuoden ajan. Kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa Covid-19 ja oppiminen on mukana 28 maata ja tutkimuskohteena mm. etäopiskelu, oppimisstrategiat, itsesäätely ja hyvinvointi.
Rahaa jaossa tutkijoille
Suomen Akatemia on avannut COVID-19-erityishaun 28.4.2020 saakka. Se haluaa nopealla aikataululla tukea ja vauhdittaa epidemiaan ja sen vaikutusten hillintään liittyvää tutkimusta ja sen hyödyntämistä yhteiskunnassa. Erityishaussa on jaossa 8,45 miljoonaa euroa.
Akatemian rahoittamat tutkijat voivat myös ilman lisärahoitusta suunnata käynnissä olevan hankkeensa toimintaa epidemiaan ja sen hillinnän tutkimukseen hakemalla Akatemiasta rahoituksen käyttötarkoituksen muutosta. Tavoitteena on tukea alan tutkimusta, tukea tutkimusaineistojen ja -tuotosten avaamista tutkimuksen ja yhteiskunnan käyttöön, edistää tutkitun tiedon käyttöä ja edistää tutkimukseen pohjautuvan tiedon hyödyntämistä.
Osallistu tutkimuksiin
- Osallistu: Unitutkimus MIND / Turun yliopisto
- Osallistu: Kansainvälinen EUCLID-tutkimus (suomeksi)
- Osallistu: Kansainvälinen tutkimus psyykkisestä hyvinvoinnista 30.5.2020 saakka (suomeksi)
- Osallistu: Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät
