Alun perin uusista psykologian opiskelijoista piti tänä keväänä ensimmäistä kertaa valita 60 % suoraan ylioppilastodistuksella ja 40 % valintakokeella. Ensimmäistä kertaa psykologian valintakokeiden historiassa oli tarkoitus järjestää suomenkielisten yliopistojen yhteisten kriteerien mukainen yhteishaku.

Kun koronapandemia iski, suunnitelma pistettiin lennossa uusiksi: Valintakoe toteutettiin etäyhteydellä kaksivaiheisena. Todistuksen perusteella päätettiin valita peräti 93 % psykologian uusista opiskelijoista ja sähköisen etäkokeen kautta 7 %. Todistusvalinnan sisälle luotiin poikkeuksellisesti kaksi erilaista linjaa.

Valtakunnallisen valintatyöryhmän puheenjohtaja, yliopisto-opettaja Jari Lipsanen Helsingin yliopistosta vastasi hakuprosessin historiallisten koronamuutosten koordinoinnista. Ratkaisut piti tehdä pika-aikataululla ennen vappua, kun Suomi oli kiinni eikä tulevasta tiedetty. Prosenttien lisäksi moni muu muuttuja keikahti päälaelleen.

– Johtotähtenä oli koko ajan se, että valinnat on voitava toteuttaa luotettavasti ja turvallisesti, Lipsanen sanoo.

Etäyhteyskokeeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista tekniikan toimivuus ja järjestelyjen luotettavuus ovat kriittisimmät. Sekä valintakokeiden ensimmäinen vaihe että toinen vaihe onnistuivat kuitenkin kokonaisuudessaan hyvin. Yksittäiset tekniset ongelmat onnistuttiin tämänhetkisten tietojen mukaan ratkomaan matkan varrella.

Esikarsinnassa 6 241 hakijaa, toisessa vaiheessa 68

Psykologiaa haki tänä keväänä opiskelemaan kaikkiaan 6 241 hakijaa, joista ensisijaisesti psykologiaan haki 4 500. Kesäkuun alun ensimmäisen vaiheen niin sanottuun esikarsintakokeeseen osallistui heistä 71 % eli noin 4 400 hakijaa. Koe toteutettiin ammattikorkeakouluhakuihin kehitetyllä, luotettavaksi tiedetyllä amk-valintakoe-järjestelmällä. Aika ja voimavarat eivät riittäneet kokonaan uuden järjestelmän räätälöintiin.

Lipsasen mielestä psykologian tilannetta on turha verrata esimerkiksi lääketieteellisen tai oikeustieteellisen tiedekunnan kokeisiin.

– Tiedekunta ja yksittäinen oppiaine ovat eri mittaluokan asioita. Amk-koe sopi meille parhaiten poikkeustilanteen esikarsintakokeeksi. Se on luotettava ja mittaa yleistä korkeakouluvalmiutta. Se myös täyttää esimerkiksi yhdenvertaisuuslain asettamat vaatimukset kieliversioista. Sitä käytetään muun muassa logopedian oppiaineessa ja joidenkin yliopistojen historian ja kielitieteen valinnoissa.

Ensimmäisen vaiheen osallistujista seulottiin toisen vaiheen kokeeseen 68 hakijaa. He saivat kutsun yhteydessä psykologian oppiaineiden edustajien laatiman ennakkomateriaalipaketin, joka piti omaksua muutamassa päivässä. Kakkosvaiheessa hakijat vastasivat valintakoekysymyksiin suullisesti. Vastaukset nauhoitettiin, ja ne tarkastetaan nauhoilta. Kaikkiaan 16 kokeeseen osallistunutta pääsee opiskelemaan valintakoekiintiössä.

Poikkeusajan kaksi eri todistusväylää

Todistuksen perusteella valittavien opiskelijoiden määrä nousi korona-aikana korkeaksi Lipsasen mukaan muun muassa siksi, että toisen vaiheen videoitavien suullisten kokeiden tarkastaminen on huomattavasti työläämpää kuin optisten lomakkeiden tai esseiden tarkastaminen.

– Päätimme järjestää valintakokeen sen kokoiselle joukolle, jonka pystymme arvioimaan luotettavasti. Valtaosa valitaan todistuksen perusteella siksi, että todistusvalinnassa käytettävät menetelmät tiedämme entuudestaan sataprosenttisen luotettaviksi, Lipsanen kertoo.

Todistusvalinnan yksi koronamuutos oli kahden erilaisen todistusväylän avaaminen: 70 % todistusvalinnoista tehdään nyt ylioppilastodistuksen viiden aineen arvosanan perusteella. Lopuissa 23 %:ssa paino on psykologian ainereaalin arvosanalla. Muilla arvosanoilla on merkitystä vain tasapistetilanteissa.

– Molemmissa todistusväylissä valittavista 70 % on oltava ensikertalaisia ja 30 % avoimesti todistuksella kilpailevia eli joko ensikertalaisia tai ei. Jälkimmäisessä kiintiössä ratkaisee vain todistuksen paremmuus eli nyt muillakin hyvillä hakijoilla kuin ensikertalaisilla on mahdollisuus päästä sisään todistuksen perusteella, Lipsanen kuvailee.

Muutosten taustalla tarkat simulaatiot

Kaikki valintakokeiden muutokset tehtiin tarkkojen analyysien pohjalta.

– Siinä ei sormituntuma riitä. Teimme tarkat simulaatiot aiempien vuosien hakija-aineistoilla, jotta löysimme mahdollisimman luotettavat valintamenetelmät poikkeusoloihin, Lipsanen kertoo.

Koska psykologia on valtavan hakupaineen ala, valintakokeesta on Lipsasen mukaan tehtävä erittäin karsiva – ja silti valtaosa hakijoista jää aina rannalle.

– Otamme sisään noin kaksi prosenttia hakijoista. Tänä vuonna suomenkielisissä yliopistoissa on yhteensä 243 aloituspaikkaa.

Myös ainoa ruotsinkielinen psykologien kouluttaja Åbo Akademi joutui muuttamaan koronan takia valintakoekäytäntöään. Siellä 405 hakijasta seulotaan näillä näkymin 20 opintojen aloittajaa. Pääsykokeiden kautta paikkoja on jaossa 18 ja valintakokeen kautta 2 paikkaa.
Lipsasen mukaan pääsy psykologiaa opiskelemaan ei korona-ajan vuoksi vaikeutunut tai helpottunut.

– Tämänkin vuoden opiskelijavalinnan jälkeen seuraamme tarkasti, miten opiskelut sujuvat ja onko hakijoiden seulontamenetelmiä syytä muuttaa jatkossa. Olennaista on taata kaikille opiskelijoille riittävä ohjaus ja tuki opintojen aikana, Lipsanen korostaa.

Psykologian aloituspaikat 2020

Alla olevat tiedot perustuvat kesäkuun alun tilanteeseen. Parhaillaan yliopistot neuvottelevat opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa lisärahoituksesta ja mahdollisista lisäaloituspaikoista. Päätökset niistä saadaan lähiaikoina.

Helsingin yliopisto
Yhteensä 50 aloituspaikkaa: todistusvalinnalla ensikertalaishakijat 28, muut todistuksen perusteella valitut 7, ainereaalivalinnan ensikertalaiset 7, ainereaalivalinnan muut 7, valintakokeella valittavat 4
Itä-Suomen yliopisto
Yhteensä 45 aloituspaikkaa: todistusvalinnalla ensikertalaiset 26, muut todistuksen perusteella valitut 6, ainereaalivalinnan ensikertalaiset 6, ainereaalivalinnan muut 4, valintakokeella valittavat 3
Jyväskylän yliopisto
Yhteensä 77 aloituspaikkaa: todistusvalinnalla ensikertalaishakijat 43, muut todistuksen perusteella valitut 11, ainereaalivalinnan ensikertalaiset 11, ainereaalivalinnan muut 7, valintakokeella valittavat 5
Tampereen yliopisto
Yhteensä 30 aloituspaikkaa: todistusvalinnalla ensikertalaishakijat 17, muut todistuksen perusteella valitut 4, ainereaalivalinnan ensikertalaiset 4, ainereaalivalinnan muut 3, valintakokeella valittavat 2
Turun yliopisto
Yhteensä 31 aloituspaikkaa: todistusvalinnalla ensikertalaishakijat 18, muut todistuksen perusteella valitut 4, ainereaalivalinnan ensikertalaiset 4, ainereaalivalinnan muut 3, valintakokeella valittavat 2
Åbo Akademi
Yhteensä 20 aloituspaikkaa: pääsykokeiden kautta paikkoja jaossa 18, valintakokeen kautta 2 paikkaa. Soveltuvuuskokeeseen kutsutaan kaksinkertainen määrä molemmista hakujonoista.