Korona-aika syventää lasten ja nuorten hyvinvoinnin eroja
Meidän olisi jo aika nostaa otsikoihin se, miten hyvin suomalaiset lapset ja nuoret ovat korona-ajasta selviytyneet. Näin tiivistää tuntonsa Helsingin kaupungin oppilashuollon päällikkö, psykologi ja psykoterapeutti Vesa Nevalainen. Hän on seurannut aitiopaikalta noin 40 000 suomenkielisen koululaisen koronakevättä ja -syksyä sekä Helsingin 66 koulupsykologin työskentelyä.
– Lapsia ja nuoria syyllistetään liikaa siitä, että he tapaavat toisiaan, eivät muista turvavälejä ja juhlivat. Suurin osa heistä on hyvin vastuuntuntoisia ja joustavia tällaisessakin vaativassa tilanteessa. Se, että he ovat selviytyneet, on ollut monille voimaannuttava kokemus, Nevalainen muistuttaa.
Nyt syksyn aikana yhteydenotot oppilashuoltoon ovat kuitenkin lisääntyneet keväästä.
– Vähemmistö koululaisista voi huonosti eivätkä heidän vanhempansa pysty tukemaan heitä riittävästi. Heillä on ollut ongelmia jo aiemmin, ja heidän tilanteensa on heikentynyt. Vastaavasti osa lapsista voi entistä paremmin. Heihin kuuluvat esimerkiksi kiusatut, jotka ovat nauttineet etätyöskentelyn rauhasta. Hyvin ja huonosti voivien lasten kahtiajako on siis syventynyt, Nevalainen toteaa.
”On aika huomata kaikki se hyvä, jota lapsissa ja nuorissa on”
Oppilashuollon päällikkö, psykologi, Helsinki
Uudenlaisia psykososiaalisia ongelmia korona-aika ei Nevalaisen mukaan ole nostanut Helsingin kouluissa esille. Eniten koulupsykologit ovat käyttäneet nytkin aikaa oppimisvaikeuksien selvittelyyn sekä tunne-elämän pulmien – kuten jännityksen tai masennuksen – tukemiseen.
Erityisen huolissaan Nevalainen on lasten ja nuorten yksinäisyydestä, joka lisääntyy jatkuvasti. Helsingin kaupungin oman korona-ajan hyvinvointikyselyn mukaan yksinäisyys on pienimpienkin koululaisten ongelma, ja 9.-luokkalaisista lähes joka kymmenes kokee yksinäisyyttä. Myös kouluterveyskyselyjen mukaan kiusaaminen vähenee pikkuhiljaa mutta yksinäisyyden kokemus lisääntyy.
– Tällainen eristyneisyyden aika pahentaa ongelmaa, vaikka valtaosa lapsista ei yksinäisyyttä koekaan. Yhteiskunnan päättäjien tulisi paneutua asiaan, jotta saamme yksinäisyyden torjumiseen valtakunnallisen strategian. Kyllä jokaisella lapsella pitää olla kaveri. Lisäksi kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyssä on edelleen paljon tekemistä.
Olisi jo aika nostaa otsikoihin se, miten hyvin suomalaiset lapset ja nuoret ovat korona-ajasta selviytyneet, sanoo Helsingin kaupungin oppilashuollon päällikkö, psykologi ja psykoterapeutti Vesa Nevalainen.
Koululaiset oppivat Nevalaisen mukaan nopeasti hoitamaan yhteydenpidon koulupsykologeihin puhelimitse tai netin tai chatin kautta.
– Onneksi meillä on käytössä sivistystoimen välineet ja teknologia. Ilman niitä emme olisi pystyneet tukemaan lapsia ja nuoria näin hyvin, Nevalainen korostaa.
Valtiovallan aie siirtää koulupsykologit sivistystoimesta soteen heikentäisi Nevalaisen mukaan niin välineitä ja teknologiaa kuin menetelmiä ja työnkuvaankin.
– Nyt olennaista on se, että sivistystoimen koulupsykologit pystyvät tarjoamaan joustavasti psykososiaalista tukea siten, että painopisteenä on yhteisöllinen työ.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen johtava psykologi, Kuopio:
”Ennestään heikoilla olleet nuoret voivat todella huonosti”
Perhe- ja pariterapian kouluttajapsykoterapeutti, psykologi Arja Veijalainen työskentelee Kuopion kaupungin perheneuvolan, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden ja nuorten Sihti-palveluiden johtavana psykologina. Yksikkö tarjoaa palveluita 0–22-vuotiaille.
Veijalaisen mukaan lasten ja nuorten ongelmat näkyvät Kuopiossa nyt räikeämpinä kuin keväällä, jolloin tilanne oli kaikille uusi.
– Heti kesän jälkeen lähetemäärät alkoivat nousta kaikilla tuen tasoilla ja etenkin peruskoulun päättäneiden 16–22-vuotiaiden ongelmat korostuivat. Monella nuorella ei ole riittävää kodin, verkoston ja oppilaitoksen tukea, ja erityisesti ilman opiskelupaikkaa olevien nuorten tilanne on hyvin huolestuttava.
Veijalainen korostaa, että suurin osa lapsista ja nuorista voi edelleen hyvin ja moni nuori helpottui, kun lähiopetus elokuussa alkoi. Kaiken kaikkiaan nuoret ovat hänen mukaansa nyt tiedostaneet entistä paremmin koulunkäynnin hyvät puolet. Mutta kun lapsen tai nuoren psyykkinen tilanne on entuudestaan heikko, korona-aika on syventänyt ongelmia.
– Huonosti voivia on nyt aivan liikaa. Monet vanhemmat ovat kuormittuneempia nyt korona-aikana, ja lapset aistivat sen, vaikka asiasta ei kotona puhuttaisi. Kun nuoren taustalla on entistäkin kuormaa, opinnot kärsivät ja toiminnanohjauksen ja ahdistuksen sekä masennuksen oireet nousevat pintaan. Näiden nuorten toivottomuus ja synkät uhkakuvat ovat lisääntyneet.
Myös elämänhallinnan ongelmat ovat monilla pahentuneet: etäopiskelukevät ja kesäloma pistivät vuorokausirytmin sekaisin ja jopa syömisestä huolehtiminen on entistä heikompaa. Lisäksi yksinäisyys on Veijalaisen mukaan yleistynyt.
– Osa nuorista – esimerkiksi neuropsykiatrisesti oireilevat – on taas sitä mieltä, että etäopinnot ovat olleet hyväksi. Heidän arjestaan on jäänyt pois kiusaaminen ja muu kouluyhteisön tuoma kuormitus. He tarvitsisivat kuitenkin harjoitusta sosiaalisiin tilanteisiin, joten jatkossa heille voisikin olla hyväksi etä- ja lähiopiskelun joustava yhdistäminen.
Kuopion kaupungin yksikköön saa tällä hetkellä ensiaikoja vasta vuoden 2021 alussa. Loppuvuosi on ollut tukossa jo pitkään. Kuopiossa tilannetta pahentaa Veijalaisen mukaan ensi vuoden alussa voimaan tuleva organisaatiomuutos.
– Kaupungin perheneuvola ja nuorten matalan kynnyksen vastaanotto Sihti sulautuvat osaksi uutta perhekeskusta, jossa on hyvä tarkoitus ja tavoite päästä tukemaan lapsia, nuoria ja perheitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällaiset iso rakenteelliset muutokset vaativat kuitenkin vuosia aikaa ja riittävästi resurssia perustasolle, jotta halutut tavoitteet saavutettaisiin. Nyt uhkakuvana on, että muutosvaiheessa lasten ja nuorten sekä perheiden saama palvelu heikkenee huomattavasti, Veijalainen sanoo.
Muutos lyhentää hänen mukaansa radikaalisti asiakkuusjaksoja.
– Aiemmin perheneuvolassa asiakkaita tavattiin tarpeen mukaan – yhden kerran tai vaikka pari vuotta –tulevaisuudessa perheneuvonnan tapaamisia voi olla 3–5 kertaa ja tarkkaan harkitusti 10 kertaa. Suunnittelussa on kuultu ammattilaisia, mutta päätöksentekoon asiantuntijoiden näkemykset eivät ole vaikuttaneet.
Perheneuvolan johtaja, psykologi, Tampere:
”Vanhempien voimavarat ovat lujemmilla kuin lasten”
Yhteydenotot Tampereen perheneuvoloihin notkahtivat koronakevään 2020 aikana lyhyen jakson ajaksi. Jo huhtikuussa asiakasvirta palautui kuitenkin ennalleen. Syksyn edetessä yhteydenotot ovat selvästi lisääntyneet. Työpainetta on lisännyt sekin, että osa tutkimuskäynneistä ja ryhmätoiminnoista peruttiin keväältä.
– Perheet ottavat nyt yhteyttä hyvin aktiivisesti ja matalalla kynnyksellä – ja sehän on tarkoituskin. Erityisesti vahvan tunnistautumisen kautta tapahtuvat sähköiset yhteydenotot ovat lisääntyneet. Moni kyselee, mistä oman perheen ongelmissa voisi olla kyse, kertoo Tampereen perheneuvolan johtaja, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi Ulla Mutikainen.
Etenkin parisuhteeseen ja vanhemmuuteen liittyviin ongelmiin on kaivattu Mutikaisen mukaan korona-aikana apua. Esillä ovat edelleen myös lasten etäkouluun ja vanhempien etätyöskentelyyn liittyvät ongelmat. Lisäksi perheitä kuormittaa se, että isovanhempien ja muiden läheisten tapaamiset ovat rajoitusten takia olleet tauolla.
– Perheen kokonaistilanne on nyt useimpien yhteydenottojen tärkein syy. Lasten hyvinvoinnin haasteet eivät sinänsä ole lisääntyneet, mutta ne ovat tulleet etätyöaikana perheissä näkyviksi entistä paremmin. Myös toimeentulo-ongelmat kuormittavat nyt perheitä melkoisesti, ja niihin liittyvä vanhempien ahdistus heijastuu lapsiin pelkoina ja ahdistuksena. Työpaikan ja säännöllisten tulojen vaikutusta perheiden hyvinvointiin ei pidä vähätellä. Siitä lähtee usein kierre, joka johtaa eriarvoistumiseen, Mutikainen sanoo.
Hän toteaakin, että hyvän vanhemmuuden vaatimuksia kirjoitetaan nyt uusiksi.
Perheen kokonaistilanne on nyt useimpien yhteydenottojen tärkein syy, sanoo Tampereen perheneuvolan johtaja, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi Ulla Mutikainen.
– Vanhemmat vaativat itseltään entistä enemmän, ja heidän voimavaransa tuntuvat olevan lujemmilla kuin lasten. Korona-aikana moni on kokenut, että heiltä edellytetään paljon uusia asioita entisten lisäksi. Osa vanhemmista pärjäsi vielä kevään ajan, mutta syksyllä voimavarat ovat loppuneet. Tarkempi kokonaiskuva tästä hahmottuu vasta myöhemmin.
Perheneuvolassakin näkyy Mutikaisen mukaan se, että hyvä- ja huono-osaisten lasten välinen kuilu on syventynyt korona-aikana. Perheneuvolassa asioivat alle 13-vuotiaat lapset perheineen.
Lasten- ja nuorisopsykiatrian jonot ovat myös Tampereella pitkät, mutta Mutikainen ei usko lasten korona-ajan ongelmien kasvattaneen ruuhkia entisestään. Kaikissa yksiköissä näkyy nyt se, että moni jäi keväällä seuraamaan tilanteen kehittymistä ja aktivoitui ottamaan yhteyttä avun tarjoajiin vasta kesälomien jälkeen.
Samat ilmiöt näkyvät Mutikaisen mukaan perheiden ja lastensuojelun sosiaalityössä.
– Lastensuojelupsykologin työssä korona-aika näkyy viiveellä. Lastensuojeluperheiden lapset ovat erityisen haavoittuvia, sillä heidän perhetilanteensa ovat ennestään vaikeita ja kuormittavia. Kun voimavarat ovat muutenkin heikot, korona-aika voi hankaloittaa tilanteita entisestään.