Kokonaisvaltainen kuntoutus auttaa tehokkaasti aivovammapotilaita

Joka vuosi 50–60 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa saa aivovamman putoamisten, kaatumisten liikenneonnettomuuksien tai väkivallan seurauksena. Vaikka aivovammalla on suuri ilmaantuvuus, sen yleisyydestä harvempi tietää. Tehokkaiden kuntoutuskäytäntöjen tutkimusnäyttö on yhä vähäistä, eikä kuntoutusinterventioista ole juurikaan näyttöön perustuvia suosituksia. Neuropsykologi ja psykologian lisensiaatti Jaana Sarajuuri halusi lähteä vastaamaan tähän tiedon puutteeseen väitöskirjan avulla.

Tutkimuksessa Sarajuuri vertasi moniammatillista holistista kuntoutusta saaneita aivovammapotilaita kontrolliryhmään, joka sai yleisen terveydenhuollon käytäntöjen mukaista kuntoutusta. Kahden vuoden seuranta-ajan päätteeksi tarkasteltiin potilaiden produktiivisuutta. Produktiivisuudella tarkoitetaan eri asteista osallistumista töihin, opiskeluun tai vapaaehtoistyöhön. Selvisi, että 89 prosenttia moniammatillisen kuntoutuksen käyneistä ja 55 prosenttia verrokkiryhmän potilaista oli produktiivisia. Moniammatilliseen kuntoutukseen osallistuneet olivat tyytyväisiä hyvinvointiinsa.  Sen osa-alueet olivat elämän merkityksellisyys, produktiivisuus, emotionaalinen tasapaino, sosiaalinen elämä ja kyky solmia läheisiä ihmissuhteita.

Kuntoutus on yhteistyötä

Aivovamma aiheuttaa pitkäaikaista, jopa elinikäistä ja etenevää, toimintakyvyn alenemaa. Aivovammoista seuraa moninaisia kognitiivisia, käyttäytymisen, tunne-elämän, psykososiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn muutoksia. Potilaiden työkyky, itsenäisyys, hyvinvointi ja elämänlaatu heikkenevät. Oiretiedostus on myös matala. Aivovamman jälkeen ihminen ei heti ymmärrä, mitä on tapahtunut ja millaisia vaikutuksia vammalla on häneen.

– Ihmiset saattavat sinnitellä pitkään töissä yli voimavarojensa ja kuormittua niin, että oireisto korostuu ja selviytyminen arjessa alkaa heiketä. Aivovamma tuottaa myös ihmissuhteisiin vaikeuksia. Moni ihmissuhde saattaa päättyä. Siksi myös lähipiiriä on tuettava, Sarajuuri kertoo.

Sarajuuren mukaan juuri moniammatillinen kuntoutus on kustannustehokkain hoitokeino aivovammaan. Tiimissä on neurologi, neuropsykologi, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, hoitaja ja sosiaalityöntekijä. Holistinen kuntoutus viittaa yksilölliseen ja ryhmämuotoiseen kuntoutukseen, jossa on mukana moniammatillinen tiimi. Kuntoutuksessa on mukana samana pysyvä joukko ihmisiä eli tiimi ja vertaiskuntoutujia. Lisäksi mukaan otetaan ihmisen lähipiiri. Kuntoutus kestää kuusi viikkoa, jonka aikana on strukturoitua ohjelmaa sekä yksilö- että ryhmämuotoisena. Siihen kuuluu psykoedukaatiota, neuropsykoterapiaa ja kognitiivisten harjoitusten tekemistä. 

Jokaiselle mietitään toimintakyky huomioiden, minkä tasoinen toimintakykyä ylläpitävä toiminta on mahdollista. Se voi olla työtä, opiskelua tai vapaaehtoistyötä. Pitkäjänteinen kuntoutus sisältää seurannan ja jatkotoimia.

Hyvä elämä kuntoutuksen seurauksena

Sarajuuren väitöskirjan mukaan holistinen kuntoutus auttaa keskivaikean ja vaikean aivovamman saaneiden psykososiaalista toimintakykyä ja elämänlaatua. Se edesauttaa merkityksellisen ja tyydyttävän elämän luomista olemassa olevan toiminnanvajeen kanssa. Kuntoutuksen merkitys piilee siinä, että se auttoi ihmisiä hyväksymään vammansa, olemaan tyytyväisiä tilanteeseensa ja löytämään mielekästä toimintakykyä ylläpitävä tekemistä, joka huomioi oireiston ja oman kiinnostuksen.

Tutkimus antaa lohtua myös pitkään aivovamman kanssa eläneille sekä heidän läheisilleen.

– Aivovammasta oli voinut kulua yli kymmenen vuotta, ja potilaat olivat ei-produktiivisia. Kuntoutuksen seurauksena heistä tuli taas produktiivisia. Koskaan ei liian myöhäistä, Sarajuuri kertoo. 

Jaana Sarajuuren väitöskirja Comprehensive-holistic neurorehabilitation, outcomes and their subjective appraisal in adults with traumatic brain injury tarkastettiin Helsingin yliopistossa 1.10.2020.