Uuvuksissa

Uuvuksissa-kirja on työkalupakki, johon takakannen mukaan voi tarttua, kun huomaa voimien olevan vähenemässä. Kirjoittaja toteaa uupumuksen olevan erikoisaloihin lohkoutuneelle terveydenhuollolle ja tutkimukselle hankala pala uupumuksen moninaisten oireiden ja hitaan toipumisen vuoksi. Lisäksi uupumus ilmenee yksilössä, vaikka sekä sen altistavat tekijät että ehkäiseminen ovat vahvasti työnantajan vastuulla työpaikalla. Kirjassa on kolme osaa: 1. Näin uupumus kehittyy, 2. Toipuminen ja 3. Oman hyvinvointisi johtaja.

Ensimmäisen osan psykoedukaatio on silkkaa asiaa. Teksti antaa apua niin uupumuksen tunnistamiseen kuin sen ymmärtämiseen: miten uupumus syntyy ja mitä kehossa tapahtuu, kun stressi lisääntyy ja palautuminen heikkenee. Teos sopii hyvin kirjavinkiksi jaksamisensa kanssa kamppailevalle asiakkaalle tai psykologin oman tietopohjan päivittämiseen. Vaikka teksti on selkokielistä, kevyttä tai nopeaa lukemista se ei kuitenkaan ole. Lähdeviitteiden merkitseminen numeroilla on lukijan näkökulmasta työlästä. On monimutkaista katsoa ensin numeron takaa lähdeviite ja etsiä erikseen lähdeluettelosta varsinainen lähde. Lähdeluettelo sinällään osoittaa kirjoittajan perehtyneen aiheeseensa laajasti ja monipuolisesti. Tämä siis liittyy kirjan ensimmäiseen osaan, josta olit tämän siirtänyt.Toisessa osassa kuvataan kuusi askelta uupumisesta työn iloon. Askelten pohjana ovat Diane Bernerinesittämät uupumisesta toipumisen vaiheet. Kirjan painopiste siirtyy psykoedukaatiosta omaan työskentelyyn. Osaan sisältyy paljon harjoituksia, jotka on kirjoittajan mukaan tarkoitettu sekä omatoimiseen työskentelyyn että tehtäväksi yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Uupuneita asiakkaita työssään kohtaaville voi täältä löytyä uusia työkaluja omaankin pakkiin, vaikka monet tehtävistä ja harjoituksista ovatkin jo ennestään tuttuja ainakin hyväksymis- ja omistautumisterapiaa soveltaville psykologeille. Mielestäni tehtävät ovat melko haastavia omatoimiseen työskentelyyn. Olisikin mukava kuulla palautetta siitä, miten ne toimivat.

Kolmannessa osassa päästään oman toiminnan johtamisen kautta myös niihin työpaikan ilmiöihin, jotka kuormittumista aiheuttavat. Kirjoittaja muistuttaa, että työhyvinvointi syntyy hyvien työolosuhteiden, mielekkääksi koetun työn ja hyvän henkilökohtaisen hyvinvoinnin yhteisvaikutuksesta. Tässä on käytetty vankkaa stressiteoriataustaa. Erityisesti minua miellytti ehkä vähemmän tunnetun Warrin vitamiinimallin soveltaminen. Tämän luvun voisi antaa työnantajankin edustajalle luettavaksi ennen sitä työterveysneuvottelua, jossa mietitään työn muokkaamisen tarpeita ja keinoja. 

Kirjoittaja kuljettaa rohkeasti omakohtaisen uupumuksen kokemusta läpi kirjan, mikä tuo kirjoittajan ja lukijan samalle tasolle. Neuvoja ei siis huudella kaukaa norsunluutornista. Kirjassa on myös paljon muita uupumuksen kuvauksia ja kertomuksia elävästä elämästä. Lukijan puhuttelu lempeän ystävällisesti, sinä-muodossa tuo terapeutin melkein kotisohvalle. Kirja antaa myös ohjeita oikean terapeutin valintaan, jos sitä tarvitaan. Kainon toiveen esittäisin seuraavaa painosta varten: Fontti voisi olla isompi. Leipätekstikin on jo aika pientä ja kirjasinkoko pienenee edelleen tapauskuvauksissa ja tehtävissä. 

Heli Hannonen, työterveyspsykologi, Työterveyslaitos