Mentalisaatioteoria taipuu arjen avuksi

Mieli meissä -kirja tuo mentalisaatioteorian arjen tasolle. Matti Keinänen ja Minna Martin pohtivat teoksessaan yleistajuisesti mentalisaation merkitystä ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. He myös esittelevät harjoituksia ja työkaluja mentalisaation kehittämiseen ja vahvistamiseen.
Mentalisaatioteoria käsitteellistää sen, miten yksilö säätelee ja tarkastelee ajatuksia, tunteita ja toimintaa – niin omiaan kuin toistenkin. Keinänen ja Martin käyttävät mentalisaatiosta termiä mielentäminen.
Teoria mentalisaatiosta ja mielentämisestä kuvaa toimintaa, jolla luodaan, havainnoidaan, yhdistetään ja tarkastellaan käyttäytymisen taustalla olevia mielentiloja. Mielentilat sisältävät halumme, tarpeemme, tunteemme, ajatuksemme, uskomuksemme ja järkeilymme eli kaiken sen, mikä motivoi käyttäytymistämme. Teoria on noussut tämän vuosikymmenen aikana erityisen suosituksi psykologiseksi teoriaksi sekä kehityspsykologiassa että psykiatriassa, ja se puhuttelee erityisesti kliinisen työn tekijöitä.

Tarkastelussa koko elämänkaari

Mentalisaatioteoria ja siihen liittyvät käsitteet ovat abstrakteja ja moniulotteisia. Teorian yleistajuinen avaaminen onkin tervetullutta, jotta myös muut kuin ammattilaiset voivat hyödyntää sen keskeisiä oppeja jokapäiväisessä elämässä. Tässä avaamisessa kirjoittajat onnistuvatkin hyvin.
Kirjassa korostuu mukavalla tavalla mielentämisen eli mentalisaatiotaitojen kehityksellinen luonne. Kykymme tarkastella tunteitamme, käyttäytymistämme ja ajatuksiamme pohjautuu kehityshistoriaamme sekä siihen, miten meidän toimintaamme ja tunteisiimme on vastattu ja siihen, miten niitä on ymmärretty ja sanoitettu kehityksen eri vaiheissa. Mentalisaatiotaitojen kehitystä ja sen ilmenemistä kuvataan läpi elämänkaaren suhteessa kunkin kehitysvaiheen erityispiirteisiin ja kehitystehtäviin. Kirja tarjoaakin lukijalle kattavan kehityspsykologisen tietopaketin.
Kirjan yksi vahvuus on siinä, miten kehollisuus ja keholliset reaktiot kytketään mentalisaatioon ja sen taustalla oleviin psykologisiin ilmiöihin. Tekijät kuvaavat, kuinka kehollinen mielentäminen parhaimmillaan on hyvässä synkroniassa kielellisen mielentämisen kanssa. Silloin kommunikaatio on luontevaa ja aidon oloista. Joskus emme pysty sanoittamaan tunnekokemustamme ja se ilmenee vain kehollisena kokemuksena. Kirjassa on paljon helposti toteutettavia harjoituksia, jotka voivat auttaa omien kehollisten tunnereaktioiden, käyttäytymismallien ja ajatusten ymmärtämistä ja toisiinsa kytkemistä.

Armollinen näkemys ihmisyydestä

Mentalisaatioteorian ja mielentämisen ilmiön rajoituksia ei juurikaan kirjassa avata. Lukijalle saattaa syntyä vaikutelma, että kyky mentalisaatioon ja mielentämiseen olisi aina linkki hyvään toimintakykyyn ja psyykkiseen hyvinvointiin. Jäin kaipaamaan enemmän pohdintaa mentalisaation rajoituksista sekä teorian että yksilön toimintakyvyn tasolla.
Kirjan perusvire on myönteinen. Ihmisyyteen ja psyykkiseen kasvuun suhtaudutaan armollisesti. Tekijät korostavat yksilön ja yhteisön mahdollisuutta vahvistaa mielentämisen eli mentalisaation kykyä missä kohdassa kehitystä tahansa. Omien ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen tarkastelu rauhallisesti tutkien on ensimmäinen askel mielentämisen taidossa. Seuraava askel on niiden hyväksyminen ja sen ymmärtäminen, että niille löytyy jokin merkitys ja tarina. Hankalien kokemusten mielentämisessä toisen rauhoittava mieli on usein avuksemme, mutta mielentämisen taitoja voidaan vahvistaa myös itsetutkiskelun ja harjoitteiden avulla.
Kirja tarjoaa miellyttävän lukukokemuksen, joka samalla vahvistaa hyvinvointia. Kirja onkin varmasti oivallinen itseapuväline arkisiin tilanteisiin. Tarjolla on hyvä perustietopaketti mentalisaatioteorian ja siihen kytkeytyvien kehityspsykologisten teorioiden perusteista sekä välineitä mielentämistaitojen vahvistamiseen.

Kirjoittaja on psykoterapeutti ja Turun Yliopiston apulaisprofessori.