Käyttäytymistiede auttaa pandemian hallinnassa

Korona on poikkeuksellinen kriisi, ja henkinen kriisinkestävyys on elintärkeää yhteiskunnan toiminnan kannalta. Viestinnän avulla pyritään tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla ihmisten jaksamista kriisin läpikäymisessä ja toipumisessa.

Valtioneuvoston kanslian viestintätiimi ja Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hanke ovat luoneet uusia viestintätapoja, joilla pyritään tukemaan entistä paremmin kansalaisten henkisen kriisin kestävyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tätä tarkoitusta varten Valtioneuvoston kansliassa on aloittanut helmikuussa 2021 toimintansa viisihenkinen tiimi, jota johtaa viestintäpäällikkö Päivi Tampere. Kyseessä on Suomi Toimii -viestintäkokonaisuus. Toiminta jatkuu kokonaisuudessaan vuoden 2022 loppuun saakka.

– Viestinnän tarkoituksena on tukea kansalaisten henkistä kriisinkestävyyttä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Mukana on ministeriöitä, virastoja, viranomaisia, kuntia ja järjestöjä, Tampere luettelee.

Erityisesti järjestöyhteistyö on tärkeää, koska järjestöillä on tosi tärkeä rooli vaikeissa elämäntilanteissa ja heikoimmassa asemissa olevien ihmisten tukemisessa. Tiimi tekee myös tiivistä yhteistyötä THL:n ja STM:n kanssa.

– Heidän kanssaan olemme keskustelleet muun muassa rokote- ja terveysturvallisuusasioista, Tampere kertoo.

Psykologi Maarit Lassander on puolestaan Valtioneuvoston kansliassa Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hankkeen projektipäällikkönä ja erityisasiantuntijana. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja kokeilla käytännössä, miten käyttäytymistieteellistä tietoa voidaan soveltaa poliittisessa valmistelussa, päätöksenteossa ja koronatoimien vahvistamisessa.

– Pyrkimyksenä on löytää uusia toimintamalleja ja vaikuttamisen muotoja, joiden avulla voidaan vahvistaa ihmislähtöistä politiikkaa, Lassander kuvailee.

Hankkeessa on mukana asiantuntijoita käyttäytymistaloustieteen, sosiaalipsykologian ja organisaatiopsykologian aloilta. Hanke käynnistettiin lokakuussa 2020 Markus Kanervan vetämänä. Lassander aloitti hankkeessa huhtikuussa 2021. Hankkeen työskentely jatkuu viestintätiimin tavoin vuoden 2022 loppuun saakka.

Monipuoliset hyödyt

Hankkeen kolme päätavoitetta ovat tietopohjaisuus, osallisuus ja käyttäytymisen vaikutukset.

– Käyttäytymisen tutkimus vahvistaa politiikan tietopohjaisuutta eli perusteltua päätöksentekoa. Kansalaisten osallistaminen poliittiseen päätöksentekoon on puolestaan yhteiskunnallinen arvo itsessään ja lisää sekä luottamusta että yhteisöllisyyttä. Vastuulliset politiikkatoimet taas vaativat sellaisten valintojen tekemistä, joiden tulisi perustua ihmisten käyttäytymisen ymmärtämiseen, Lassander selvittää.

Hankkeessa tehdään yhteistyötä muun muassa Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksen kanssa.

– Sosiaalipsykologian laitoksella tehdään tutkimusta koronatoimista ja siitä, miten ihmiset suojelevat itseään omaehtoisesti, ja mitä koronatoimet tarkoittavat ihmisten elämässä.

Viestinnän tukeminen on vain yksi osa Lassanderin ja hankkeen toimenkuvaa. Hankkeen työryhmä tuo asiantuntemusta poliittisiin valmisteluprosesseihin yli ministerirajojen. Se myös vahvistaa osaamista, hyödyntää kokeiluasetelmia ja välittää ajankohtaista tutkimustietoa verkostoissa. Lassander on sitä mieltä, että psykologinen osaaminen voi tuoda viestintään enemmän ihmislähtöisyyttä.

Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen

Viestinnässä pyritään herättämään toivoa ja kiittämään ihmisiä, että he ovat jaksaneet elää koronan tuomien rajoitusten kanssa.

– Psykologien kanssa on mietitty nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tarvetta, joka on ihmisille hyvin tärkeä. Sitä olemme pyrkineet kampanjoillamme välittämään, Tampere kertoo.

Suomi Puhuu -kampanjan avulla pyrittiin muun muassa tuomaan puhumista esille. Dialogien tarkoituksena on, että oppisimme kuuntelemaan toisia ja ymmärtäisimme toistemme ajatuksia.

Poikkeusajan dialogit on valtionvarainministeriön, Erätaukosäätiön, DialogiAkatemian ja Sitran vuonna 2020 käynnistämä projekti.

– Viestinnän on oltava avointa ja mahdollisimman selkeää. Oleellista on, että kuuntelemme kansalaisia emmekä vain ohjeista, mitä pitää tehdä, Lassander korostaa.

Koronan vastustajat ovat saaneet sosiaalisessa mediassa paljon huomiota.

– Vaikka kyseinen ryhmä on pieni, niin kaikkiin mielipiteisiin on suhtauduttava vakavasti, Lassander sanoo.

Nykytunteen museo

Viestintätiimin suurin projekti on ollut virtuaalinen Nykytunteen museo, joka avautui 7.10.2021. Museoon on koottu suomalaisten tunteita koronapandemia-ajalta. Sivustolla kerrotaan kuudesta perustunteesta. Kuusi eri taiteilijaa on tehnyt kuhunkin tunteeseen sitä kuvaavan teoksen. Sivustolta löytyy myös asiantuntijahaastatteluita ja tutkimustietoa. Korona-aikaan liittyviä merkittäviä tapahtumia on puolestaan asetettu aikajanalle.

– Nykytunteen museossa voi myös kirjoittaa itselleen kirjeen tulevaisuuteen. Jos haluaa, niin kirjeen voi julkaista sivustolla, Tampere vinkkaa.

Virtuaalisen museon tarkoitus on toimia itsereflektion työkaluna sekä auttaa käymään kokemuksia läpi ja samalla toipumaan kriisistä.

– Vaikka tarkoitus on auttaa mahdollisimman monia ihmisiä, emme kuitenkaan tuputa tätä kaikille Tampere sanoo.

Idea virtuaaliseen museoon syntyi keväällä 2020, kun ymmärrettiin, että kriisi tulee kestämään pitkään ja on poikkeuksellinen. Museon luomisessa on ollut mukana kaiken kaikkiaan 150 tekijää.

– Virtuaalinen museo on saanut tosi positiivista palautetta. Ihmiset ovat kokeneet tämän uudenlaiseksi tavaksi lähestyä kriisiä, Tampere sanoo.

Uusia viestintäkokeiluja

Koronapandemia on saanut aikaan uusia viestintäkokeiluja. Prosessin aikana on opittu koko ajan uutta.

– Esimerkiksi virtuaalisessa Nykytunteen museossa lähestytään kriisiä aivan uudesta näkökulmasta. Museo on tärkeä, vaikka luonnollisestikaan se ei tavoita kaikkia, Lassander sanoo.

Takapakkeja on myös tullut, koska kyseessä on uudenlainen kriisitilanne. Vaikeita aiheita on pitänyt viestiä hyvin nopeaan tahtiin. Lassander kuitenkin kokee, että viestinnän avulla on pystytty saavuttamaan kansalaisten luottamusta. Tärkeää on, että on puhallettu yhteen hiileen ja opittu toisten kokemuksista.

Viestinnän tarkoitus on ollut lisätä itseohjautuvuutta ja sisäistä motivaatiota. Vaikutus tulee näkyviin pitkällä tähtäimellä siten, että korona voitetaan.

– Olemme pyrkineet siihen, että viestintä on selkeää ja luottamusta lisäävää. Ihmiset tulevat kuulluksi ja heidän kertomansa tarinat käsitellään, Lassander tiivistää.