Kauneus on myös aivokysymys

Tilasuunnittelija, aistiystävällisen suunnittelun pioneeri Margit Sjöroos kiinnostui alunperin lavastustaiteesta ja teatterirakennusten analysoinnista opiskellessaan Helsingin yliopistossa.

– Näyttämöhän on täynnä merkkejä, jotka välittävät meille erilaisia viestejä: ne saavat meidät vaikkapa pelkäämään tai surullisiksi. 

Moni ihminen ei tule ajatelleeksi, että nämä samat merkit pätevät myös arkisessa ympäristössämme. Esimerkiksi värivalinnat ovat tärkeitä. Sjöroosin mukaan vaikkapa musta ja harmaa laskevat voimakkaasti vireystilaa. Niitä ei siis pitäisi käyttää kouluissa tai työpaikoilla, jos haluaa oppilaiden ja työntekijöiden pysyvän hereillä.

– Toisaalta ihminen kuormittuu, jos vaikka silmiin osuu suora kohdevalo tai lattian tai tapetin materiaalissa on kuvioita, joita silmä ei aivan pysty hahmottamaan, siis pieniä ärsytyksen kohteita, jotka rasittavat aisteja. Myös melu tai väärä lämpötila rasittavat meitä.

Yrityksensä kautta Sjöroos työskentelee monenlaisille tilaajille. Pääasiassa hänet palkataan julkisten tilojen kuten koulujen suunnitteluun, mutta hän on työskennellyt paljon myös yksityisten toimijoiden kanssa esimerkkinä rakennusyhtiön kanssa kehitetty Business Park -konsepti.

Huomioitava yhdyskuntasuunnittelussa

Sjöroos muistuttaa, että kaavoituksen ja ylipäänsä kaiken yhteiskunnallisen päätöksenteon pitäisi tukea hyvinvointia ja terveyttä ja huomioida siis myös aistiystävällisyys.

– Esimerkiksi uudesta maankäyttö- ja rakennuslaista ollaan poistamassa esteettinen kulttuuriympäristöpainotus. Se on kuitenkin aistien kannalta ylivoimainen. Kauneus on myös aivokysymys, se ei ole vain mielipidekysymys! 

Aistiystävällinen yhteiskuntasuunnittelu tarkoittaa värien, muotojen, sommittelun ja akustisten yksityiskohtien aistiystävällisyyttä.

– Esimerkiksi asuinalueilla ei pitäisi käyttää voimakasta punaista elementtiä, se viestii turvattomuutta. Jos vaikkapa asiakaspalvelutilassa soi musiikki, niin sen pitää olla sellaista, ettei se jää erityisemmin mieleen, vaan sen pitää soida vähän tapetinomaisesti. 

Taiteen sijoittamista julkisiin tiloihin pidetään yleensä hyvänä asiana, mutta myös taideteokset voivat olla aistiärsykkeitä, jos niissä on esimerkiksi teräviä muotoja.

Vähentää häiriökäyttäytymistä

Sjöroosin mukaan aistiystävällisen suunnittelun hyödyistä on paljon niin tutkimus- kuin kaupallistakin näyttöä.

– Teimme RAY:lle pelisaliuudistusta varten tilapilotin Tampereelle. Sijainti ja pelit pysyivät samoina. Muutimme väri- ja äänimaailmaa ja valaistusta aistiystävällisen suunnittelun konseptilla. Muutosten jälkeen häiriökäyttäytyminen väheni 80 prosentilla, henkilökunnan viihtyvyys kasvoi ja liikevaihto nousi satunnaisten käyttäjien löydettyä paikan. Aistiystävällisellä suunnittelulla olemme saaneet vähennettyä häiriökäyttäymistä myös esimerkiksi kouluissa ja nuorisotaloissa.

Aistiystävällinen suunnittelu voi myös tukea kehon palautumista negatiivisesta stressistä. 

– Meidät valittiin Stress free -opettajahuonepilotilla vuonna 2017 Opetushallituksen HUNDRED- sata parasta kouluideaa -kokonaisuuteen. Tutkimme Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kanssa muun muassa käyttäjien päiväkirjojen ja sykevälimittarien avulla, miten aistiärsykkeillä voisi tukea kehon palautumista negatiivista stressistä ja saimme myös näyttöä, että näin tosiaankin tapahtuu. Korona viivytti toisen vaiheen tutkimusta, mutta valmistelemme sitä parhaillaan.  

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 1/2023.