Kaikki alkoi ranskalaisista lastenlauluista

Ilmeisen hyvin, koska Suomen Tiedetoimittajain Liitto palkitsi Julia Korkmanin ja työryhmän helmikuussa tiedeviestintäpalkinnolla konserttisarjasta Lauluja rikosrekisteristä. Psykologiliitto puolestaan valitsi Korkmanin tammikuussa vuoden 2025 suomenruotsalaiseksi psykologiksi.

Oikeuspsykologi kertoo, että kimmoke laulamiseen tuli hänen esiintyessään solistina psykiatri ja kirjailija Claes Anderssonin (1937–2019) kanssa joitakin vuosia sitten.

– Oli paljon keikkoja, joissa lauloin runoa hänen isästään, joka oli ollut sodassa. Isällä ja pojalla oli hankala suhde, joka parani vanhemmiten. Andersson alkoi ikäännyttyään ymmärtää paremmin isäänsä.

Palkitun psykologin mukaan suomalaisille sotatraumat ovat tuttu kokemus, jotka näkyvät yhä syvällä sukupolvissa.

– Ihmiset itkivät, kun lauloin Anderssonin isästä. Sitten meitä kahta pyydettiin puhumaan seminaariin, ja esitimme kappaleita sekä puheenvuoroja sikin sokin. Kappaleet antoivat aikaa miettiä ja laulujen sanat toivat erilaista syvyyttä. Kokonaisuuden rytmi oli hieno.

Korkmanin mukaan on hienoa pohtia asioita musiikin kautta – ja laulaa muustakin aiheesta kuin rakkaudesta.

Julia Korkman työskentelee Euroopan kriminaalipolitiikan instituutissa HEUNIssa erikoissuunnittelijana ja hänellä on lisäksi dosentuuri Helsingin yliopistossa. Korkman toimii myös oikeuspsykologian työelämäprofessorina juridiikan oppiaineessa Åbo Akademissa vuoteen 2026 asti. 

Lapsuus Ranskassa

 Tehokas psykologilaulaja tekee oikeuspsykologian työnsä ohella lisäksi useita konsertteja eri kokoonpanoissa kanssa tänäkin vuonna. Konserttikiertueet rikoksista alkoivat vuonna 2022 Helsingin Korjaamolla, ja ovat usein olleet loppuunmyytyjä.

– Esitän myös perinteistä jazzia sekä ranskalaista jazzia kitaristin ja viulistin kanssa. Asuin ensimmäiset elinvuoteni perheeni kanssa Pariisissa, jossa kävin päiväkodin. Aloitin siellä laulamisen ranskalaisista lastenlauluista! Olen aina laulanut myös kuoroissa – ja nuorena haaveilin oopperalaulajan urasta.

Laulava psykologi ei tunne toista samanlaista esiintyjää Suomesta tai maailmalta. 

– Huomasin LinkedInistä, että yksi kollega tekee täällä Suomessa stand upia ja monet kollegat toki tietokirjoja ja esim. Nina Lyytinen suosittua podcastia. Eli monet kollegat kyllä myös popularisoivat tiedettä eri tavoin. 

Pois kuplasta Psykologipäivillä

Julia Korkman on yksi Psykologipäivien pääpuhujista lokakuussa Finlandia-talolla. Hän luennoi siellä aiheenaan Psykologian rooli oikeusjärjestelmässä.

Oikeuspsykologian dosentin mukaan oikeusjärjestelmä ei huomioi kovin hyvin sitä, miten ihminen toimii ja mitkä ovat ihmisen oikeat tarpeet.

– Toki nämä asiat otetaan huomioon jossakin määrin.

Hyvää on nykyisin, että psykologia kiinnostaa entistä enemmän oikeusalan ammattilaisia. Esimerkiksi meillä Suomessa tuomioistuinsovittelussa huomataan ihmisten tarpeet ja prosessi palvelee ihmisiä.

Korkman kertoo ilahtuneena, että hänen oikeuspsykologian erikoistumiskoulutukseensa on jatkuva hakupaine ja esimerkiksi tuomareita hakee paljon enemmän kuin heidät voi ottaa.

Psykologipäivillä saa hyvän käsityksen siitä, miten erilaisissa tehtävissä psykologit voivat toimia.

Korkman kehottaa osallistumaan Psykologipäiville, koska siellä erilaisista puhujien puheenvuoroista saa hyvän käsityksen siitä, miten erilaisissa tehtävissä psykologit voivat toimia.

– Ennen psykologeilla oli ehkä enemmän perinne pysyä hiljaa omalla tontillaan, mutta tämä on nyt muuttunut. Monet psykologit osallistuvat yhteiskunnallisiin keskusteluun ja ilmiöitä käsitellään poikkitieteellisesti, mikä on hyvää ja tarpeellista. Varsinkin nyt, kun maailmantilanne on niin haastava ja sekava.

Korkman painottaa, että Psykologipäivillä nuoret psykologit näkevät erilaisia urapolkuja, mikä on hyvä. Hän kertoo opettavansa ja ohjaavansa nuoria psykologian opiskelijoita yliopistolla.

– Nykyisin nuoren pitää nopeasti päättää mitä tekee ja tehdä uraputkea. On kuitenkin hyvä tehdä erilaisia asioita. Kaikesta on hyötyä – ja oudotkin sivupolut antavat hyvää elämän- ja työkokemusta. Oma polkuni on ollut kaikkea muuta kuin johdonmukainen! Esimerkiksi italian kielen opiskelusta on ollut merkittävää hyötyä työelämässä – mutta vielä enemmän se on rikastuttanut elämääni.