Joustava minä

Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Arto Pietikäisen (2021) suositun Joustava mieli -perheen tuorein jäsen. Nimestään huolimatta kirja ei tarjoa positiivisia voimalauseita eikä auta analysoimaan huonon itsetunnon syitä. Sen sijaan teos kyseenalaistaa myyttejä siitä, että hyvä itsetunto olisi avain opinnoissa ja työelämässä menestymiseen, hyviin ihmissuhteisiin, terveyteen ja onnellisuuteen. 

Pietikäinen tekee selkoa tosiasiallisesta tutkimusnäytöstä ja toteaa, ettei itsetunnon vahvistamisen ole voitu näyttää johtavan siihen liitettyjä toiveita vastaaviin tuloksiin. Ylikorostunut itsetunto taas saattaa olla yhteydessä jopa itsekkyyteen, narsismiin, ylimielisyyteen, ennakkoluuloihin, eriarvoistamiseen tai koulukiusaamisen ja rasismin kaltaisiin ilmiöihin. Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC  ei siis tue perinteistä näkemystä itsetunnon vahvistamisen mielekkyydestä, vaan tarjoaa sen tilalle itsen hyväksyntää, itsemyötätuntoa ja psykologista joustavuutta. Pietikäisen (2021) mukaan uusin tutkimus antaakin tukea lähestymistavoille, jotka lisäävät yksilön kykyä itsensä hyväksymiseen ja itsemyötätuntoon. 

Aiempien Joustava mieli -teosten tavoin Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC  rakentuu vahvasti modernin kognitiivisen käyttäytymisterapian sekä erityisesti hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT) perustalle. Teoksen ensimmäinen osa tutustuttaa lukijan muun muassa hyväksymis- ja omistautumisterapian peruskäsitteistöön, psykologisiin perustarpeisiin ja itsetunnon käsitteen eri ulottuvuuksiin. Kuten sarjan aiemmissa osissa, selkeäsanaisesti esitetty teoria yhdistyy teoksen sivuilla saumattomasti tapausesimerkkien ja harjoitteiden muodon ottavaan käytäntöön. Pietikäinen onnistuu jälleen myös piirtämään lukijalle olennaisen tavoittavia, havainnollistavia vertauskuvia. Esimerkiksi Pietikäinen tuo näyttämölle Velhoksi nimeämänsä mielen roolihahmon, joka edustaa käsitteellisen minän riittämättömyyttä ja huonommuutta viestivää osaa.

Perinteisesti hyvällä itsetunnolla on tarkoitettu sitä, että arvioi itsensä mielessään hyväksi ja arvokkaaksi. Nämä arvioinnit rakentuvat itseen kohdistuvista arvioivista ajatuksista. Toisin sanoen ajatukset saavat vallan kertoa, kuinka hyvä tai huono niiden ajattelija on. Vaikkei mielen tarinatehdasta voi sulkea, voi itsearvioiviin ajatuksiin löytää uudenlaisen suhteen. Teoksen toisen osan keskiössä onkin sanallinen minäkäsitys eli sanoista ja arvioinneista muodostuvat, itse itsestämme kertomamme minätarinat. Toimiessaan minätarina tukee joustavaa käyttäytymistä ja vapauttaa tekemään elämänvalintoja omia arvoja kunnioittaen. 

Teoksen kolmannessa osassa lukijaa kierrätetään mielen kuntosalilla. Mielen harjoitusohjelma pitää sisällään muun muassa oman käyttäytymisen havainnointia funktionaalisen käyttäytymisanalyysin eli niin sanotun ABC-analyysin avulla, ajatusten eriyttämistä ja minätarinoden satuilua. Harjoitteet soveltuvat niin omatoimisesti kuin yhdessä ammattilaisen kanssa toteutettaviksi. Mielen kuntosalilla käymällä sanallisten itsearviointien, rajoittavien uskomusten ja sisäisten sääntöjen vaikutusvaltaa on mahdollista vähentää niin, että joustava suhde omaan minään vahvistuu. Kirjassa esitellyt harjoitteet on koottu tuttuun tapaan lukijan käyttöönsä saamaan Joustava mieli -verkkosivujen laajaan materiaalipankkiin.

Kaiken kaikkiaan Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC tarjoaa paljon jumpattavaa paitsi psykologian alan ammattilaisille, kaikille, jotka haluavat venyttää käsitystään omasta itsestään. 

Psykologilukija saa teoksesta vahvistusta myös ammatilliselle itsetunnolleen erityisesti yhdeksännestä luvusta, jossa keskitytään niin sanottuun huijarisyndroomaan eli monelle meistä valitettavan tuttuun oman osaamattomuuden ja epäpätevyyden paljastumisen pelon ohjaamaan käyttäytymiseen.

Kirja-arvion kirjoittaja Anette Jaakonaho on oikeuspsykologi ja kognitiivisen käyttäytymisterapian opiskelija.

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 1/2022.