Jotta oikeus toteutuisi

Kun kansalainen kohtaa poliisin, tilanne on usein kärjistynyt, jopa kriittinen. On tapahtunut rikos tai onnettomuus, mieli on kiihtynyt tai pelokas. Sillä on paljon merkitystä, miten poliisi tilanteessa toimii. Parhaimmillaan kohtaamisissa käydään hyviä keskusteluja, mutta toisaalta poliisin on osattava arvioida tilanteen riskit.

Kaikessa tässä psykologinen osaaminen auttaa.

– Tarve psykologiselle tiedolle on laaja, koska poliisilla on oltava ammattitaitoa toimia kaikenlaisten ihmisten kanssa. Poliisi kohtaa usein haastavia persoonia vaikeissa tilanteissa. Mielenterveyden ongelmat tai kehityksen haasteet ovat yleisiä sekä uhreilla että tekijöillä, sanoo lehtori, oikeuspsykologi Jasmin Kaunisto Poliisiammattikorkeakoulusta.

Poliisikoulutuksessa psykologia ei ole erillinen oppiaine, vaan psykologinen tieto on integroituna moniin opintokokonaisuuksiin. Sisällöllisesti poliisityön psykologia on hyvin monipuolista. 

– Opinnoissa käsitellään muun muassa mielenterveyden psykologiaa, voimankäytön psykologiaa, lasten puhuttamista ja rikosten uhrien kohtaamista, Kaunisto kertoo.

Työtehtävistä riippuen poliisi tarvitsee erityyppisiä psykologisia taitoja. Liikenteessä työskentelevä tarvitsee liikennepsykologiaa, esitutkinnassa kuulustelupsykologiaa. Yksi vaikeimmista poliisitehtävistä on kuolinviestin vieminen omaisille.

Poliisiammattikorkeakoulussa työskentelee neljä psykologia. Lehtorina kolmatta lukuvuotta toimiva Kaunisto paitsi opettaa perustutkinto-opetuksen psykologisia sisältöjä, myös vastaa lapsirikostutkinnan ja purkukeskusteluohjaajien täydennyskoulutuksesta.

Tehtäviä oikeusprosessin varrella

Poliisityön psykologia kuuluu oikeuspsykologian alaan. Oikeuspsykologialla tarkoitetaan kaikkia niitä psykologisia tehtäviä, joita liittyy rikostutkinnan ja oikeusprosessin läpi viemiseen. 

Varhaisen puuttumisen ja rikosten ennaltaehkäisyn vaiheessa psykologi voi toimia koulutustehtävissä. Rikosten esitutkinnassa taas poliisi voi pyytää psykologilta virka-apua.

Tuomioistuimessa psykologi voi toimia todistajana tai laatia oikeutta varten erilaisia lausuntoja ja arvioita. Esimerkiksi todistajanpsykologiaan liittyy silminnäkijöiden ja lasten kertomusten luotettavuuden arviointi. Prosessin loppupuolella vastaan tulevat mielentilatutkimukset ja vankilapsykologia.

Vuonna 2016 toteutettu kyselytutkimus psykologeille osoitti, että alan asiantuntijuuden tarve on kasvanut. Lähes joka toinen psykologi oli kirjoittanut lausunnon oikeudenkäyntiä varten tai toiminut työhönsä liittyen todistajana oikeudessa.

Oikeuspsykologian osaamista tarvitaan myös oikeussalien ulkopuolella. Psykologin asiakas voi olla rikoksen uhri, joka tarvitsee tukea, tai asiakas voi suunnitella kohdennetun väkivallan tekoa. Tyypillistä on myös, että psykologian tietoa tarvitaan pitkittyneissä huoltajuuskiistoissa ja lastensuojeluasioissa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä psykologeilla taas on ilmoitusvelvollisuus, jos lapsi kertoo hyväksikäytöstä tai väkivallasta.

Kuulustelu kehitystason mukaan

Jasmin Kaunisto  hakeutui aikoinaan oikeuspsykologian perusopintoihin, koska häntä kiinnosti työskentely lapsiin kohdistuvien rikosten parissa.

– Oli tarvetta sille, että poliisia koulutettaisiin kohtaamaan lapsia. Kehityspsykologista osaamista tarvitaan esimerkiksi kuulustelurungon mukauttamisessa ikätasoiseksi.

Suomessa on käytäntönä, että psykologit kuulustelevat alle kouluikäiset tai muutoin erityisosaamista vaativat lapset ja nuoret. Tässä poliisi saa virka-apua yliopistosairaaloista.

Kaunisto on parhaillaan kirjoittamassa tietokirjaa poliisityön psykologiasta. Sitä on tarkoitus käyttää oppikirjana poliisien koulutuksessa.

– Tarkoitus on koota kirjaan olennainen ajantasainen tieto poliisityön psykologiasta. Aiemmat suomenkielinen teos aiheesta on sen verran vanha, että kaikkia aloja ei vielä ole edes tunnettu sitä kirjoitettaessa, Kaunisto sanoo.

Jasmin Kaunisto näkee, että oikeuspsykologian osaamisella olisi nykyistä enemmänkin käyttöä esimerkiksi rikosten esitutkinnassa. Poliisi kohtaa työssään tilastollisesti paljon keskivertoa enemmän erityispiirteisiä ihmisiä.

– Psykologiasta olisi hyötyä muutenkin kuin lapsia kuultaessa. Väliinputoajia ovat erityispiirteiset aikuiset kuten kehitysvammaiset, jotka haavoittuvina ovat alttiita joutumaan rikosten uhreiksi. Kuulustelurungot tulisi laatia heidän kehitystasonsa mukaisesti samaan tapaan kuin lapsia kuultaessa, Kaunisto sanoo.

Kaunisto kouluttaa sivutyönään opettajia huomaamaan ja ehkäisemään lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja opettamaan lapsille turvataitoja. Hän kuuluu myös Psykologiliiton oikeuspsykologian ammatilliseen työryhmään.

Motivaatiota työlle antaa halu vaikuttaa oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta.

– Psykologinen tieto palvelee aidosti sekä esitutkintaa että rikosten ehkäisyä. Kun tutkitaan ja asiat selviävät, se pitää yllä luottamusta siihen, että oikeus toteutuu.