Joskus lyhytkin hoito tepsii

Hyvin aikaisessa vaiheessa hoitoa tapahtuvaa voinnin paranemista kutsutaan varhaiseksi äkilliseksi hyötymiseksi. Arvioiden mukaan jopa 30–40 % psykologisista ongelmista kärsivistä kokee jossain hoidon vaiheessa yhtäkkisen muutoksen voinnissaan. Katariina Keinosen psykologian väitöskirjatutkimus keskittyy erityisesti varhaiseen äkilliseen hyötymiseen, joka voi johtaa nopeaan toipumiseen ilman pitkää hoitosuhdetta.

Väitöskirjatutkimus osoittaa, että varhaista äkillistä hyötymistä tapahtui lyhytinterventiohoitojen aikana. Muutokset pysyivät varhain hyötyneillä yllä jopa 12 kuukauden seurantavaiheen arviointiin asti. Kuuden kerran interventio oli rakenteeltaan puolistrukturoitu ja se perustui hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmiin ja periaatteisiin. 

Hoidon toteuttivat psykologian maisterivaiheen opiskelijat, joilla ei ollut aiempaa kokemusta asiakastyöstä. 37 opiskelijalla oli 1–2 asiakasta kullakin. Opiskelijoille annettiin neljän päivän koulutus, joka sisälsi tutkimuksessa käytetyn hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmien opetusta ja mm. Hayenesin funktionaaliseen käyttäytymisanalyysiin pohjautuvan tapauskuvausmallin tekemisen. Lisäksi psykologiopiskelijat osallistuivat viikoittain työnohjaukseen ja vertaistyönohjausryhmään, joissa keskusteltiin yhdessä hoidon aikana tehtävistä valinnoista. 

Tutkimuksen osallistujat (N = 56) haettiin lehti-ilmoituksilla. Edellytyksenä oli 18–65 vuoden ikä ja se, että henkilöt olivat kärsineet masennusoireista. Heillä ei ollut aktiivista hoitosuhdetta. Lääkärin alkututkimuksen perusteella diagnosoitiin lieviä, keskivaikeita ja toistuvia masennuksia. Vaikeita masennuksia ei tutkimukseen valikoitunut, vaikka se ei ollut varsinainen poissulkukriteeri. 

Kunnollinen arviointi pitkin matkaa

Hyväksymis- ja omistautumisterapiassa pyritään aktiivisesti edistämään omien arvojen mukaista elämää. Tämä tapahtuu kehittämällä psykologista joustavuutta, kykyä sitoutua henkilökohtaisesti tärkeiden arvojen tekoihin ja hyväksyvää suhtautumista omiin ajatuksin ja tunteisiin.

Katariina Keinonen kuvaa tutkimustuloksia yllättäviksi. 

– Tulokset viittaavat siihen, että porrastetut hoitomallit yksilöllisen tarpeen mukaan olisivat mielekkäitä. Lyhyen hoidon tarjoaminen laajasti olisi sekä inhimillisesti että taloudellisesti ajatellen viisasta. Yksilöllinen vaihtelu siinä, miten nopeasti muutoksia tapahtuu, on suurta, eikä sitä vielä osata ennustaa tarkasti. Henkilö voidaan aina porrastetusti ohjata pidempiin hoitoihin sen mukaan, saadaanko apua lyhyestä hoidosta.

– On selvää, että kaikille ei riitä muutama käynti, mutta olennaista olisikin tunnistaa ne, jotka hyötyisivät nopeasta ja lyhyestä interventiosta. Aikaisempi tutkimus ei ole voinut selkeästi osoittaa, ketkä hyötyvät. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei osaavakaan ammattilainen voi oiremittareiden perusteella etukäteen sanoa, kuinka moni tulee hyötymään jo hyvinkin pian. Mutta toivon, että tulevaisuudessa tutkimuksin saataisiin kiinni siitä, miten voitaisiin ennakoida ja ehkä jopa lisätä äkillisen hyötymisen tapahtumista. Jos yhteiskunnallisella tasolla neljännes tarvitsijoista voi saada tällä tavoin apua, se on jo merkittävä joukko ihmisiä.

Keinosen mukaan lyhyet interventiot voivat toimia, jos intervention sisällöt ovat hyvin suunniteltuja ja oireiden tasoa arvioidaan tiiviisti. Huomio pitää kiinnittää siihen, miten yksilöt reagoivat hoitoon. 

Osaavilla parempia tuloksia

Nopea hyötyminen hoidosta oli yhteydessä myös psykologisiin prosesseihin, joihin hoito pyrki vaikuttamaan.

– Jo hoidon varhaisessa vaiheessa nähtiin, että hoidosta hyötyminen heijastui muutoksina toiveikkuuden tasossa ja masennukseen liittyvien ajatuksien uskottavuudessa. Myös psykologinen joustavuus kehittyi enemmän ryhmässä, jossa varhaista hyötymistä ilmeni, kuvaa Keinonen.

Intervention toteuttaneita psykologian opiskelijoita myös arvioitiin koko ajan. Tässäkin opittiin uutta, sillä aiemmin tämän menetelmän osalta kompetenssin merkitystä ei ollut tutkittu lainkaan. Kiinnostava löytö oli hoidon antajien kompetenssi: parhaiten menetelmän osaavien ja asiakkaan tarpeet huomioivien psykologian opiskelijoiden asiakkailla tapahtui suurempia muutoksia varhaisessa vaiheessa. 

– Korkeampi kompetenssi oli yhteydessä suurempiin varhaisiin masennusoireiden muutoksiin ja parempaan masennuksen hoitotulokseen. Arvioimme menetelmien käytön taitoa, laatua ja sitä, kuinka paljon terapeutti kiinnittää huomiota asiakkaan vasteisiin. Arvioimme myös psykologin herkkyyttä asiakkaan tapaamisen aikaiselle käytökselle, Keinonen kertoo.

– Jotta lyhyet hoidot voisivat onnistua, jatkossa tärkeää on hyvä kompetenssiarviointi ja arviointimenetelmien kehittäminen: kuinka paljon pitää osata, että voi toteuttaa hoidon tehokkaasti? Nyt mielenterveysammattilaisten koulutukset ovat melko pitkiä ja raskaita. Myös asiakkaiden hoidon aikaisten muutosten arviointi on tärkeää.

Hyvin suunniteltu hoito

Katariina Keinosen mielestä matalan kynnyksen palveluita voitaisiin tuoda laajasti saatavaksi, kunhan ne ovat hyvin suunniteltuja, psykologi osaa menetelmät ja on riittävän herkkä asiakkaan tarpeille, jotta suunnitelmaa voi tarpeen mukaan muuttaa keskusteluhoidon edetessä. 

– Neljänneksellä tutkimukseen osallistuneista masennusoireet vähenivät jo kahden tapaamisen jälkeen. Varhaisen äkillisen hyötymisen välitön vaikutus on masennuksesta kärsivän näkökulmasta katsottuna hyvin suuri, ja lisäksi se ennustaa parempaa kokonaishoitotulosta kuuden tapaamisen jälkeen, Keinonen kertoo.

Seuraavaksi olisi tarpeen tutkia, miten varhainen äkillinen hyötyminen tapahtuu ja millaisissa tilanteissa se on todennäköistä. Vielä ei osaavakaan ammattilainen voi oiremittareiden perusteella etukäteen sanoa, kuinka moni tulee hyötymään nopeasti. Myös vuorovaikutusta kompetenssin ja äkillisen hyötymisen välillä kannattaa Keinosen mukaan tutkia. 

Aineiston perusteella ei voida ottaa kantaa alkuarvioinnin käytänteisiin. Kompetenssin osalta ei voida myöskään vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta tiedetään, että varhaisen äkillisen hyötymisen ja kompetenssin välillä näyttää olevan yhteys, samoin kompetenssin ja hoitotuloksen. Ei voida kuitenkaan suoraan nähdä, mistä tämä johtuu, tai havaita selkeää syy–seuraussuhdetta. Hoitoja voi kehittää edelleen, kunhan huolehditaan, että koulutettu ammattilainen tekee ensiarvion, ja myös hoidon toteuttajan kompetenssin pitää olla riittävä.

– Toivoisin, että tutkimukseni on toivoa herättävä viesti: elämänlaadun kohentumista voi tapahtua nopeastikin, Keinonen sanoo. Katariina Keinosen psykologian väitöskirja Help may be a few sessions away: Understanding early sudden gains in an acceptance and values-based intervention for depression: Occurrence, effect and association to competence tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 11.1.2020.