Liittovaltuusto valitsi liiton uudeksi puheenjohtajaksi Jari Lipsasen Helsingin psykologiyhdistyksestä. Psykologiliitossa puheenjohtajan tehtävä on päätoiminen. Liiton varapuheenjohtajaksi valittiin Erja Kivineva, joka edustaa Pohjanmaan seudun psykologiyhdistystä. 

Jari Lipsanen toimii tällä hetkellä Psykologiliiton varapuheenjohtajana. Koulutukseltaan hän on Psykologian maisteri ja väittelee pian psykologian tohtoriksi. Lipsanen on toiminut pitkään Psykologiliiton valtakunnallisissa ja kansainvälisissä luottamustehtävissä ja vuodesta 2017 asti varapuheenjohtajana. Viime kesästä saakka hän on hoitanut myös puheenjohtajan tehtäviä. Tutkimus- ja opetustyössään Helsingin yliopistossa hänen erikoisalaansa ovat psykometriikka ja tilastotiede. Psykologiliiton puheenjohtajan kausi on kaksivuotinen ja päätoiminen.

Jari Lipsanen lupaa puheenjohtajana johtaa Psykologiliittoa entistäkin vahvemmaksi psykologian ja psykologien edunvalvojaksi. Liiton toiminnan tulee olla mahdollisimman avointa ja perusteltua.

– Liiton puheenjohtajan tärkein tehtävä on toimia jäsenten äänen vahvistimena, jotta psykologien ääni kuuluisi vahvemmin niin työpaikoilla kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Psykologit johto- ja suunnittelutehtäviin

Sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden toteutuminen muokkaa myös psykologien työtä.

– Meille avautuu uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää psykologien asemaa terveydenhoidon ammattilaisina. Liiton pitää tuoda selvästi esiin, mitä psykologi osaa ja mitä psykologi voi tehdä johto- ja suunnittelutehtävissä hyvinvointialueilla. Järkevällä suunnittelulla ja ennaltaehkäisevillä toimilla säästetään selvää rahaa. Psykologi on yliopistokoulutettu mielenterveyden, hyvinvoinnin, käyttäytymisen ja oppimisen asiantuntija. Kun psykologin vastaanotolle pääsee ajoissa ja matalalla kynnyksellä, ongelmat eivät kasva niin suuriksi, että tarvitaan kallista erikoissairaanhoitoa, Lipsanen muistuttaa.

Myös jäsenten tyytyväisyys on puheenjohtajalle tärkeää.

– Ammattiliitot elävät murrosaikaa. Työn pirstoutuminen ja yrittäjyyden nousu asettavat aivan uudenlaisia haasteita, ja on pystyttävä vastaamaan kysymykseen: mitä liitto tarjoaa jäsenilleen? Liitto tarjoaa jo nyt taloudellisen edunvalvonnan lisäksi paljon ammattiosaamiseen liittyvää tietoa ja tukea, mutta jäsenetuja on edelleen kehitettävä. 

– Psykologiliitto on vahva vaikuttaja kentällä ja tulevaisuudessa entistäkin aloitteellisempi. Haasteena on saada monen eri toimijan työ Psykologiliitossa näkymään entistäkin paremmin yhtenäisenä liittoviestinä. On tärkeää reagoida ajankohtaisiin asioihin, mutta voisimmeko asettaa vielä entistäkin rohkeampia ja isompia pitkän tähtäimen tavoitteita psykologien edunvalvonnalle? 

Monikanavarahoituksen purkusuunnitelmat ovat myös tärkeä vaikuttamisen kohde. Liitto vastustaa Kelan kuntoutustehtävän ja rahoituksen siirtämistä hyvinvointialueille, joskin poliittinen tahtotila muutokselle tuntuu olevan vahva. Joka tapauksessa on tärkeää erottaa toisistaan hoito ja kuntoutus, jotta voidaan turvata hyvinvointialueilla riittävät psykososiaalisen hoidon, psykologin ja psykoterapian palvelut.

Julkisen sektorin rekrytointiongelmia liitto ratkoisi ensisijaisesti selkeyttämällä psykologien työnkuvaa sekä parantamalla työoloja ja palkkausta, ei koulutusmääriä enää lisäämällä.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa liitto huolehtii myös jäsenten edunvalvonnasta, kuten työ- ja virkaehtosopimusjärjestelyistä. Talven ja kevään tes-neuvotteluista on tulossa haastavat. Psykologiliitto painottaa, että palkkoja on pystyttävä nostamaan myös sinä aikana, kun sote-uudistusta valmistellaan. 

– Kunnat eivät missään nimessä voi jäädyttää työn vaativuuden arviointia ja muita palkkaneuvotteluita odottamaan sote-uudistuksen valmistumista, Lipsanen painottaa. 

Entistäkin vahvempi liitto

Psykologiliitto on toiminut kesästä asti poikkeusjärjestelyin puheenjohtaja Ahtolan äkillisen menehtymisen takia. Varapuheenjohtajana liittoa siitä asti johtanut Jari Lipsanen kiitti ajankohtaiskatsauksessaan liiton hyvää henkeä, jäseniä ja työntekijöitä siitä, että liitto on selvinnyt haastavasta ajasta erinomaisesti, toiminta on turvattu kaikilta osin ja tulevaisuus on valoisa. Tavoitteena tulevina vuosina on liiton yhtenäisyyden lujittaminen entisestään.

Liittovaltuuston kokouksessa valittiin liitolle uudet puheenjohtajat ja hallitus kaudelle 2022–2023 sekä ammattieettisen lautakunnan jäsenet kaudelle 2022–2024. Puheenjohtajuudesta äänestettiin Jari Lipsasen ja Katja Vähäkankaan välillä, ja äänet jakautuivat 28–19. Ammattieettisen lautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Kati Puumala Pohjanmaan seudun psykologiyhdistyksestä. Uudet toimikaudet alkavat 1.1.2022. Liittovaltuusto vahvisti myös vuoden 2022 toimintasuunnitelman ja talousarvion.

Psykologiliiton liittovaltuuston sääntömääräinen syyskokous järjestettiin 13.–14.11.2021 Helsingissä. Puhetta kokouksessa johti valtuuston varapuheenjohtaja Sami Eloranta Pirkanmaan psykologiyhdistyksestä. 48-jäseninen liittovaltuusto on Psykologiliiton ylin päättävä elin. Seuraava liittovaltuuston sääntömääräinen kokous pidetään 14.5.2022.