Oma kipinäni sosiaalisen median tiedeviestintää kohtaan syttyi muutama vuosi sitten väitöskirjaa tehdessä: halusin löytää kanavia jakaa osaamistani ja ajatuksiani myös akateemisen maailman ulkopuolelle ja lisätä ymmärrystä työhyvinvoinnin teemoista. Ammatillista Instagram-sisältöä aloin tehdä syksyllä 2020, ja pian juuri Instagramista tuli pääkanavani. 

Miksi psykologina Instagramiin?

Sosiaalisessa mediassa viestiminen tarjoaa psykologille mahdollisuuden jakaa hyödyllistä, tutkimukseen perustuvaa tietoa laajalle yleisölle, josta vain murto-osa päätyy psykologin asiakkaiksi. Instagram-päivitys ei korvaa ammattilaisen tarjoamaa hoitoa, mutta voi silti saada aikaan oivalluksia ja esimerkiksi ohjata ammattiavun piiriin. Se voi myös tukea sitä, että esimerkiksi valmennuspalveluita muulla ammatillisella taustalla tuottavat saisivat luotettavaa tietoa. 

Instagramista voi olla myös psykologille itselleen paljon hyötyä. Olen saanut sen kautta paljon koulutus- ja haastattelupyyntöjä, ja näkyvyys somessa on varmasti vauhdittanut myös kirjamyyntiä. 

Instagram-päivitys ei korvaa ammattilaisen tarjoamaa hoitoa, mutta voi saada aikaan oivalluksia ja ohjata ammattiavun piiriin.

Psykologi, traumapsykoterapeutti ja tietokirjailija Hanna Markuksela alkoi tehdä ammatillista sisältöä Instagramiin muutamia vuosia sitten ystävänsä innoittamana. Hänellä tärkeänä motivaattorina toimi mahdollisuus vaikuttaa laajemmin kuin vain omien yksilöasiakkaiden kautta.  

– Instagram on myös loistava väylä markkinoida verkkokursseja ja luentoja sanoo yrittäjänä toimiva Markuksela.

Instagramin perusteet aloittelijoille

Instagramissa on erilaisia ominaisuuksia, joista jokaista ei suinkaan tarvitse hyödyntää itse. Usein asiantuntijaviestinnän rungon muodostavat kuvan ja kuvatekstin muodostamat feed-postaukset. Lisäksi moni hyödyntää Stories-ominaisuutta, jossa voi jakaa kuvia, tekstiä tai videoita, jotka poistuvat vuorokauden kuluttua. ”Stooreissa” jaetaan usein myös rennompaa sisältöä, kuten arkikuulumisia työn parista. Jos videoiden tekeminen matalalla kynnyksellä kiinnostaa, myös siihen Instagram tarjoaa hyvän lyhyiden Reels-videoiden ja livelähetysten muodossa. Visuaalisuus on Instagramissa tärkeässä roolissa, mutta kuvien ei suinkaan tarvitse olla ammattilaisen ottamia, vaan moni psykologi kuvittaa postauksensa itse ottamillaan kuvilla ja esimerkiksi helpolla Canva-ohjelmalla tehdyillä infokuvilla. 

Somesta kaivataan henkilökohtaisuutta ja aitoutta, joten asiasisältöä tekevänkään ei kannata pysyä täysin kasvottomana.

Instagram on yhteisöllinen ja aidosti sosiaalinen kanava: vuorovaikutus seuraajien kanssa on tärkeä osa siellä viestimistä, ja siihen on hyvä varata aikaa. Myös verkostoituminen toisten asiantuntijoiden kanssa on monelle psykologille tärkeä osa someviestintää. Vuorovaikutus Instagramissa on kokemustemme mukaan pääsääntöisesti rakentavaa ja myönteistä. 

– Instagram tuntuu parhaimmillaan kuin turvapaikalta, jossa voi toteuttaa ammatillisesti itseään vapaammin kuin psykologin perustyössä, Hanna Markuksela kokee.

Olisiko sinustakin Instagram-psykologiksi?

Someviestintä on hyvä vaihtoehto, jos haluaa jakaa osaamistaan laajemmin kuin yksilöasiakkaiden psykoedukaation muodossa. Psykologiaan liittyville aiheille on kysyntää, ja koulutettujen ammattilaisten olisi hyvä omalta osaltaan ottaa vastuuta luotettavan, tutkimukseen pohjautuvan tiedon jakamisesta. Tarjonta psykologia-aiheista on kuitenkin jo runsasta, joten pelkkä ”someen meneminen” ei enää riitä: on hyvä miettiä, mitä annettavaa juuri itsellä on potentiaalisille seuraajille. 

Tarjonta psykologia-aiheista on runsasta, joten pelkkä ”someen meneminen” ei riitä.

Instagram-viestinnässä monia voi mietityttää se, missä määrin omaa itseään joutuu tuomaan esiin. Voinko jakaa pelkkää painavaa asiaa, vai täytyykö minun jakaa somekansalle myös lomakuvia ja arkipuuhia?  Instagramia voi tehdä eri lähtökohdista, joko oma persoona ja henkilöbrändi tai tiukka asiaosaaminen edellä. Usein somesta kuitenkin kaivataan henkilökohtaisuutta ja aitoutta, joten asiasisältöä tekevänkään ei kannata pysyä täysin kasvottomana. Somessa ei ole pakko pysyä tiukasti ammattiroolissa, sillä suhde seuraajiin ei ole asiakassuhde. 

– En aktiivisesti kerro asiakkaille tekeväni somesisältöä, mutta ei vaivaannu myöskään siitä, jos asiakas löytää muuta kautta seuraajakseni Instagramissa, kuvailee Markuksela. 

Jos psykologia-aiheisen sisällön tekeminen Instagramin kutkuttelee mutta myös hieman arveluttaa, ota ihmeessä aikaa ja testaile: kenenkään ei ole pakko päivittää somea päivittäin ja tavoitella tuhansia seuraajia – tärkeintä on löytää itselle luonteva ja omaan arkeen sopiva tapa vaikuttaa. 

Kirjoittaja on psykologi, joka työskentelee tutkijana Työterveyslaitoksella. Hän on myös aktiivinen Instagram-tilin pitäjä @anniinavir.

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 3/2022.