Innovaatiolla stigmaa vastaan

Pelillistäminen vetoaa nuoriin paremmin kuin luennointi mielenterveydestä. 

– Voi oppia samalla kun pitää hauskaa ja pääsee itse tekemään jotain. Tälle on selvästi tarvetta, kertoo Anni Kiilavuori.

–  Stigman vuoksi mielenterveydestä on vaikea puhua, jonka vuoksi pelillistäminen voi helpottaa aiheesta puhumista, lisää Filippa Kalejaiye.

Pelit ja pelillistäminen ovat hyviä menetelmiä nuorten kanssa toimimiseen. Ne ovat jatkuvasti kasvavassa käytössä. Mielenterveyden ongelmien käsittelyyn niitä ei kuitenkaan ole vielä merkittävästi hyödynnetty.

Vuoden 2019 psykologian opiskelijaksi valittiin tällä kertaa Mieletön pako -tiimi mielenterveysteemaisen pakopelin kehittämisestä ja toteuttamisesta. Palkinnon myöntää vuosittain Suomen Psykologian Opiskelijain liitto. Tämän vuoden teema oli innovaattori, jolla tarkoitetaan luovaa, psykologista tietoa hyödyntävää toimintaa. Nyt oli ensimmäistä kertaa mahdollista ehdottaa voittajaksi kokonaista ryhmää. 

Tiimiin kuuluivat psykologian opiskelijat Filippa Kalejaiye, Anni Kiilavuori, Otso Lensu, Iina Järvinen, Milja Järvelin, Hilla Vehkaoja, Emmi Niemelä, Wille Luosa, Narda Ortila ja Tuuli-Kaisa Peltola ja yhteisöpedagogi Hanna-Mari Mykkänen.

– Mahtavaa, että tämä oli palkinnon teema. Psykologiassa ei ole sellaista innovaatiokulttuuria kuin vaikka kauppatieteissä, vaikka voisi ihan hyvin olla. Teoriapainotteinen koulutus saattaa viedä pois ajatuksesta, että voi tehdä jotain konkreettista,sanoo idean pakopeliin saanut Filippa Kalejaiye.

Pakopelin synty

Idea pakopeliin syntyi Kalejaiyen vaihtovuoden aikana Alankomaissa. Palattuaan Tampereelle hän kertoi pakopelistä Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n (PSV) Tampereen paikallisjaostolle.

– Olemme järjestäneet PSV:n kanssa psykologeille ja psykologian opiskelijoille paljon koulutuksia aiheista, joihin opinnoissa ei syvennytä, kuten pakolaisuus ja päihderiippuvuus. Pakopelikonsepti sopi hyvin PSV:lle, sillä mielenterveystiedon lisääminen ja stigman vähentäminen on osa sosiaalista vastuuta, kertoo PSV-Tampereen uusi puheenjohtaja Anni Kiilavuori.

Pakopelin tarkoituksena on erilaisia tehtäviä ratkomalla selvitä arkisesta aamusta mielenterveysongelmien kanssa. Peliin sisältyy lukuisia aistielementtejä, joiden avulla pyritään tuomaan ilmi, miltä tuntuu elää mielenterveysongelmien kanssa. Pelaajilla on hämärässä huoneessa päällä raskaat painopuvut ja taustalla kuuluu ahdistava kellon tikitys.

Pelin ensiesiintyminen oli Tampereen yliopistolla huhtikuussa 2019. Tapahtumaan kuuluivat myös pelin jälkeiset purkukeskustelut, mielenterveysaiheinen taidenäyttely sekä opiskelijoiden lähettämät anonyymit kertomukset mielenterveyden ongelmista.

– Tarinoissa näkyi se, että mielenterveysongelmia on paljon ja että niistä uskalleta kertoa. Stigmaa on tärkeä pyrkiä vähentämään, Kalejaiye sanoo.– Halusimme antaa osallistujille kokemuksen siitä, että mielenterveysongelmat ovat yleisiä ja jos kokee niitä, ei ole yksin. Opiskelijat ovat tosi väsyneitä ja se tiedetään, mutta siltä ei oteta tarpeeksi vakavasti, Kiilavuori sanoo.Filippa Kalejaiye korostaa myös purkukeskustelun tärkeyttä, ettei osallistujille jää vääriä käsityksiä mielenterveydestä. Keskusteluissa nuorten kanssa on myös huomannut konkreettisesti, miten he saavat oivalluksia pelistä, kuten painopaidan liittyminen raskaaseen oloon.

Nyt peli tunnetaan Mental Escape -nimellä. Pakopeli valittiin mukaan Nuori2020-messuille, jossa se sai nuorisoalan ammattilaisilta innostuneen vastaanoton. Kävi ilmi, että pelille olisi kysyntää nuorisotaloilla ja kouluilla. 

Psykologiaa voi hyödyntää luovasti alalla kuin alalla

Filippa Kalejaiye ja Anni Kiilavuori puhuvat paljon luovuuden ja innovatiivisuuden merkityksestä. He ovat valmiita ajattelemaan uudella tavalla sitä, mitä psykologisella tiedolla voi tehdä. He myös kaipaavat psykologeja eri aloille, ja mukaan myös päätöksentekoon ja varhaiskasvatukseen.

Itse he toivovat tulevaisuuden työelämältä maanläheisiä asioita.

– Toivon voivani olla asiantuntijana tukena nuorille, jotka uhkaavat pudota kelkasta, Kiilavuori sanoo.

– Meillä on keinot siihen, että työ mitä teemme ei korjaa vain sen hetken asioita, vaan antaa pitkäkestoisen avun, Kalejaiye kertoo.

Opintojen teoreettisuuden raskaus yllätti alussa. Tämän vuoksi käytännönläheiset projektit ovat olleet antoisia.

– Opintojen alussa putoaa teoriamereen. On siistiä, että tällaisten projektien kautta teoriatietoa pystyy tiivistämään ja tuomaan helposti ymmärrettävään muotoon. 

Nuoret ja kokeneemmat psykologit voisivat yhdessä yhdistää tietonsa uusiin innovaatioihin.

– Haluamme rohkaista pitkäänkin työtä tehneitä ajattelemaan työtä luovasti, innovoimaan ja kokeilemaan uutta. Maailma muuttuu ja tiede muuttuu.

Pakopeliä voi seurata sosiaalisessa mediassa nimellä Mental Escape. Tiimiin voi ottaa yhteyttä: mentalescapefin@gmail.com.

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 1/2020.