Siirry sisältöön

Ikä tuo muutakin kuin muistisairauksia

Ikääntymisen ilmiöihin perehtynyt psykologi Ilona Hallikainen tapaa työssään laitoskuntoutuksen parissa sekä työ- että eläkeikäisiä asiakkaita, joista monella on ollut aivoverenkierron häiriö.

– On tärkeää, ettei kuntoutusta rajata vain työikäisille, vaan että myös ikääntyneillä on siihen oikeus. Ikääntyneen kuntoutuksen tavoitteena voi olla turvallinen kotiuttaminen ja mahdollisimman hyvä arki, Hallikainen sanoo.

Hallikainen kiinnostui jo opiskeluaikana sekä asiakastyön ja tutkimuksen yhdistämisestä että neuropsykologiasta. Harjoittelut hän suoritti lastenneuropsykologian parissa, mutta sijaisuus neurologian poliklinikalla tutustutti aikuisten kanssa työskentelyyn.

Yliopistolle Hallikainen lähti työskentelemään useisiin ikääntyneiden muistia, tiedonkäsittelyä ja muistisairauksia käsitteleviin tutkimushankkeisiin.  Hän työskenteli pitkään yliopistolla psykologina ja tutkijana. 

Oman väitöstutkimuksensa Hallikainen aloitti vuonna 2009. Väitös valmistui vuonna 2015, ja sen aiheena oli kognitiivinen toimintakyky Alzheimerin taudissa.

– Väitökseni pohjautui monitieteelliseen seurantatutkimushankkeeseen, jonka yksi osa väitöskirjani oli. Seurantaa toteutettiin vuosittain diagnoosin jälkeen viiden vuoden ajan, Hallikainen kertoo. 

Muistisairaan mielialat muuttuvat

Alzheimerin tauti on yleisin etenevistä muistisairauksista. Se alkaa tyypillisesti muistin oireilla, mutta oirekuva on huomattavasti laajempi. Käyttäytymisen säätely heikkenee, ja voimakkaitakin mielialan muutoksia ilmenee.

– Mielialan ja käyttäytymisen muutokset ovat muistisairauden oireita, joihin on kiinnitetty liian vähän huomiota, Ilona Hallikainen sanoo.

Yhteiskunnan ikääntyessä muistisairaudet yleistyvät. Ulkomaisissa tutkimuksissa on kuitenkin saatu joitain viitteitä, että niiden esiintyvyys saattaa olla jopa pienessä laskussa kussakin ikäryhmässä. Sairauksien yleistyminen liittyy siis suoraan siihen, että ihmiset elävät entistä vanhemmiksi.

– Koko ajan saadaan enemmän näyttöä siitä, että muistisairauksien ennaltaehkäisy toimii.

Sairastumisen jälkeen tehtävä interventio ei taas ainakaan sen tutkimushankkeen, jonka osa Hallikaisen väitöskirja oli, mukaan vaikuttanut sairauden etenemiseen. 

– Sopeutumisvalmennuskurssilla ei havaittu olevan vaikutusta oireiden ilmenemiseen. Todennäköisesti kuntoutusta pitäisi suunnitella yksilöllisemmin. Kuntoutuksen tavoitteena etenevässä sairaudessa onkin hyvinvoinnin ylläpitäminen, Hallikainen sanoo.

Tällä hetkellä Hallikainen osallistuu kliinisen työnsä ohella tutkimukseen, jossa selvitetään muistisairaiden henkilöiden omaishoitajien vointia.

– Omaishoitajat ovat usein itsekin iäkkäitä. Kun omaishoitaja on puoliso ja asuu sairastuneen kanssa, kuormittumisen riski on suuri.

Kuormitustekijöistä suurimpia ovat sairastuneen mielialan muutokset ja taudinkuvaan liittyvät vuorokausirytmin ongelmat, jotka vaikuttavat omaishoitajankin uneen.

Hallikaisen tutkijatoveri, hoitotieteen tutkija Tarja Välimäki on selvittänyt, että omaishoitajan kuorma alkaa kasvaa jo ennen muistisairausdiagnoosia. Vähä vähältä läheiset ottavat vastuuta sairastuneen asioista, koska sairauden oireet alkavat vaikeuttaa arjessa suoriutumista jo ennen lääkäriin hakeutumista.

Ikääntyneitä on monenlaisia

Ikääntymisen psykologia ei typisty pelkkiin muistisairauksiin. Ilona Hallikainen haluaa korostaa, että ikääntyneet ovat suuri joukko, johon mahtuu monenlaisia ja toimintakyvyltään kovin erilaisia ihmisiä. On vastikään eläkkeelle jääneitä, jotka voisivat hyvin olla vielä työelämässäkin, ja on yli yhdeksänkymppisiä sodankäyneitä vanhuksia.

– Ikääntyminen on paljon muutakin kuin muistisairaudet, vaikka ne ovat olleet omassakin tutkimuksessani pääosassa.

Yleisesti ikääntymiseen kuuluu tiettyjä elämänvaiheita kuten eläkkeelle jäänti, isovanhemmuus ja se, että koko ajan on todennäköisempää, että läheisiä sairastuu ja kuolee. Moni kohtaa esimerkiksi puolison kuoleman.

Toisaalta ikäihmisillä esiintyy samanlaista tarvetta psyykkiselle tuelle kuin työikäisilläkin, eikä heitä iän vuoksi tulisi rajata palveluiden ulkopuolelle.

– Työterveyshuollon loppumisen jälkeen palveluita ei välttämättä ole tarjolla. Myös Kela rajaa esimerkiksi kuntoutuspsykoterapian korvattavuuden alle 67-vuotiaille, Hallikainen sanoo.

Ilona Hallikainen toimii Psykologiliiton geropsykologian ammatillisessa työryhmässä, joka viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan. Luvassa on teemaan liittyvää toimintaa kuten koulutusta, pandemian sallimissa rajoissa.

Eräs työryhmän keskeisistä tavoitteista on lisätä ikääntymisen psykologiaa psykologien koulutukseen.

– Tällä hetkellä ikääntymisen ilmiöistä puhutaan koulutuksessa melko vähän.

Kuka?

  • Ilona Hallikainen, 38
  • Asuu Kuopiossa. Työskentelee psykologina Attention Kuopion toimipisteellä erityisesti aikuisten neuropsykologisen kuntoutuksen ja tutkimuksen parissa.
  • Opiskellut Jyväskylän yliopistossa. Väitöstutkimus Kognitiivinen toimintakyky ja sairauden eteneminen Alzheimerin taudissa: pitkäaikaisseuranta ja psykososiaalisen intervention vaikutus valmistui Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2015.
  • Toimii Psykologiliiton geropsykologian työryhmässä.
  • Kaksi kouluikäistä lasta. Harrastaa kuorolaulua, joka on nyt pandemian vuoksi tauolla.

Koronakriisi koettelee vanhusväestöä

Vanhukset ovat olleet koronakriisin aikaan erityisen haavoittuvia: tauti uhkaa eniten heidän terveyttään, ja toisaalta sosiaalisten kontaktien rajoitukset ovat osuneet eniten heihin. Geropsykologian ammatillinen työryhmä arvioi Psykologiliiton pyynnöstä koronakriisin vaikutusta ikäihmisiin.

Vaikutukset ulottuvat moniaalle. Sairauksien diagnosointi ja hoito on ollut pandemia-aikaan vaikeaa ja se on voinut viivästyä. Sosiaalisten kontaktien puute on kuormittanut erityisesti muisti- ja mielenterveysoireista kärsiviä ikääntyneitä. Huoli omasta ja läheisten terveydestä on monella ollut suuri.

Eristyksen ikärajan on myös koettu erottavan ikäihmiset muusta väestöstä ja aiheuttavan heille syyllisyyttä arkistenkin asioiden hoidosta. Lisäksi ikääntyneiden digitaidot voivat olla heikot, ja siksi kaikki heistä eivät ole voineet hyödyntää etäpalveluja.

Kriisin pitkittyessä ja kuormituksen kasvaessa olisi työryhmän mukaan tärkeää turvata ikäihmisten tarvitsemat psykologiset ja muut palvelut sekä näihin tarvittavat resurssit. Toimintakyvyn ylläpitämiseksi on mietittävä, miten erilaiset aktiviteetit voidaan toteuttaa digitaalisina tai muuten turvallisesti lähellä koteja. Videovastaanottoihin tarvittavat digitaidot olisi hyvä hankkia, ja tähän olisi järjestettävä aikaa ja ohjausta.

Toisaalta kriisi on nostanut esiin ikäihmisten elämäntilanteita, ja se voi olla hyväkin asia, geropsykologian työryhmä toteaa. Ikäihmisten äänen kuuleminen on tärkeää. Jatkossa tarvitaan panostusta ikääntyneiden mielenterveystaitojen vahvistamiseen ja luovia ratkaisuja sosiaalisten kontaktien ylläpitoon, työryhmä summaa.

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 1/2021.

Saatat olla kiinnostunut myös näistä