Ihminen on päiväeläin – nukkumisen taito haltuun 

NUKKUMISEN TAITO. PAREMPAA UNTA UNILÄÄKÄRIN NEUVOILLA. 
HENRI TUOMILEHTO. TOIM. JAANA AHLBLAD. TAMMI 2024, 243 S.

Unilääkäri, dosentti Henri Tuomilehto on kirjoittanut toisen unikirjansa meille kaikille niin asiakkaille kuin ammattilaisille. Tuomilehdon ensimmäinen kirja Nukkumalla menestykseen on ollut menestys. Tuoreessa kirjassa Tuomilehto valmentaa kohti parempaa unta, palautumista ja jaksamista. Kirjan ydinviestinä on toivo: Hankalatkin unihäiriöt ovat hoidettavissa ja nukkuminen on taito, jota voi opetella.

Henri Tuomilehdolla perustaa kirjan ohjeet vankkaan kliiniseen kokemukseen ja tieteelliseen tutkimukseen. Vastaanotollaan hän on tavannut 15 000 asiakasta, iältään 4–94-vuotiasta. Yli puolet aikuisista herää joka aamu väsyneenä ja väsymyksen ajatellaan kuuluvan keski-ikään. Hän kertoo tyypillisistä tapauksia, joita hän vastaanotollaan kohtaa. Asiakas on saattanut kärsiä vuosia uneen liittyvistä pulmista ja vasta viimeinen oljenkorsi on unen ammattilainen. Avunhakija on Tuomilehdon mukaan usein kokeillut noitatohtorin vinkit ja polttanut tuoksukynttilöitä uuden sängyn hankintaa unohtamatta. Kun mikään ei ole auttanut ja voimat ovat lopussa, tullaan tapaamaan lääkäriä. 

Kirjassa kuvataan unen arviointiprosessia ja kerrotaan normaalista unesta. Aikuinen tarvitsee tyypillisesti 7–9 tuntia yössä unta, mutta 60 %:a aikuisista nukkuu liian vähän. Univajetta ei itse välttämättä tunnista. Univaje vaikuttaa käyttäytymiseen ja hän pohtii missä määrin työyhteisön ihmissuhdevaikeuksien taustalla on univajeen tuomaa ärtyneisyyttä, impulsiivisuutta ja empatian puutetta. Hän pohtii myös, onko keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmien taustalla huono nukkuminen. Myös se, että jos somettaa ennen nukkumista, aivosähkökäyrä unen aikana muodostuu alfa-aalloista, joka vastaa hereillä olevan aivotoimintaa. Tällaisen yön jälkeen herää väsyneenä, koska Tuomilehdon mukaan alkuyöhön sijoittuva uni tuottaa meille energian. Ei siis ole samantekevää, mihin vuorokauden aikaan nukkuminen ajoittuu. 

Kiinnostavaa on myös se, että palautumisesta puhutaan paljon viitaten päiväajan mikrotaukoihin tai illan hengitysharjoituksiin. Ne voivat rytmittää vireystasoa. Tuomilehdon mukaan ihminen ei kuitenkaan fysiologisesti palaudu hereillä ollessaan, aivot eivät puhdistu, eikä energiataso nouse. Nukkuminen tarjoaa tähän ratkaisun.     

Tuomilehto on kehittänyt 5T systemaattisen univalmennuksen, joka etenee viiden vaiheen kautta kohti parempaa nukkumista (tiedosta, tunnista, tunnusta, tavoittele ja tee). Valmennus on hyvin sovellettavissa psykologinkin työhön antamaan osviittaa asiakastyöhön niin neuvontatyössä kuin psykoterapiankin sisällä. Kirja sisältää myös unen arviointiin sopivia ryhmittelyitä, joita voi käyttää kliinisessä työssä. 

Kirja tarjoaa monipuolista ja oikeaa tietoa nukkumisesta. Tarkastelun kohteina ovat myös unihäiriöt ja tilat, joissa arviointi on paikallaan. Suosittelen kirjaa erittäin lämpimästi: se on tekstiltään sujuva ja tietokirjaksi eloisasti kirjoitettu tietopaketti.

Kirjaesittelyn kirjoittaja on terveyspsykologian erikoispsykologi ja kouluttajapsykoterapeutti.