Idea rekrytointivaikeuksiin: toimi kaupungissa, työ kehyskunnassa

1. Miten psykologipalvelut on teillä järjestetty?

Pohjois-Savon hyvinvointipalvelut on järjestetty usean palvelutoimialan alle. Psykologeja työskentelee lasten ja nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalveluissa, opiskeluhuollon psykososiaalisissa palveluissa, lastenpsykiatriassa, kasvatus- ja perheneuvonnassa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa, psykiatrian poliklinikalla, terveyssosiaalityössä, nuoriso- ja aikuispsykiatriassa, psykiatrisessa kuntoutuksessa ja vammaispalveluiden osaamiskeskuksessa.

2. Minkälaisena näet psykologien ja psykologipalveluiden roolin hyvinvointialueiden mielenterveyspalveluissa?

Psykologipalveluilla on tärkeä rooli sekä perustason että erikoissairaanhoidon palveluissa. Laadukkaita ja tieteelliseen tietoon perustuvia arviointeja, tutkimuksia ja interventioita tarvitaan kaikissa yksiköissä.  

Psykologi on kasvun ja kehityksen erityisasiantuntija, jonka ammattitaidolle on tarvetta normaalikehityksen tukemisessa ja toisaalta kehityksellisten haasteiden ja poikkeavuuksien tunnistamisessa sekä oikein kohdennetussa hoidossa.

Lisäksi psykologit tuovat erityisosaamista työryhmiensä käyttöön. Psykologeilla on merkittävä rooli sisäisen koulutuksen ja työnohjauksen toteuttamisessa.

3. Kuinka monta psykologin toimea alueellanne on? Onko osa niistä avoinna?

Perheiden sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee yhteensä 31 psykologia. Opiskeluhuollossa psykologeja on 43. Näissä palveluissa on useita täyttämättömiä toimia, etenkin kasvukeskusten ulkopuolella. Vammaispalveluissa on kolme virkaa, joita kaikkia ei ole täytetty.

Aikuispsykiatrian kiireettömässä avohoidossa työskentelee 25 ja osastoilla kolme psykologia. Nuorisopsykiatrian avohoidossa on kymmenen ja osastolla yksi psykologi. Myös näistä tehtävistä osa on täyttämättä.

Myös lasten ja nuorten keskuksen yhteensä 22:sta psykologin toimesta osa on täyttämättä. Sote-keskusten kolmesta tehtävästä puolestaan kaksi on täytetty.

Fysiatrialla, foniatrialla ja neurologialla on yhteensä noin kymmenen psykologia. 

3.1. Johtavien/vastaavien psykologien määrä?

Opiskeluhuollossa on esihenkilöinä kaksi psykologia, joille kuuluu ammatillisen esihenkilötyön lisäksi myös hallinnollinen vastuu, sekä yksi määräaikainen vastaava psykologi.

Erityispalveluissa vastaavia psykologeja on kolme: kaksi mielenterveys- ja hyvinvointipalveluissa ja yksi lasten ja nuorten keskuksessa.

3.2. Onko psykologien esihenkilö psykologi vai jonkin muun ammattiryhmän edustaja? 

Suurimmalla osalla psykologeista hallinnollinen esihenkilö on muun ammattiryhmän edustaja: ylilääkäri, esimies−osastonhoitaja tai johtava sosiaalityöntekijä. Opiskeluhuollossa osalla psykologeista on hallinnollisena esihenkilönä psykologi, osalla palvelu- tai alue-esihenkilö (YTM tai TtM).

Osalle psykologeista, joilla ei ole hallinnollisena esihenkilönä psykologia, on nimetty ammatillinen vastaava psykologi. He koordinoivat ja vastaavat ammattiryhmän ammatillisista asioista yhteistyössä esihenkilön kanssa. He ovat mukana muun muassa rekrytoinnissa ja uusien työntekijöiden perehdyttämisessä.

Vastaaville psykologeille kuuluu psykologisten tutkimusmenetelmien ja -välineiden ajantasaisuudesta ja hankinnasta huolehtiminen. Heidän tärkeä tehtävänsä on osaltaan varmistaa psykologeille uran eri vaiheissa ammatillinen tuki työssä kehittymiselle ja siinä jaksamiselle.

Uudessa organisaatiossa vastaavat psykologit tekevät yhteistyötä hallinnollisten esihenkilöiden kanssa toimintatapojen yhtenäistämiseksi. He tarjoavat esihenkilöille, johdolle, henkilöstöhallinnolle sekä rekry-, koulutus- ja viestintäpalveluille substanssiosaamista psykologityöstä.

4. Minkälaisia psykologipalveluja on tarjolla eri väestöryhmille? Puuttuuko jotakin?

Pohjois-Savon hyvinvointialueella alueellisia eroja psykologipalveluiden järjestämisessä on kaikissa väestöryhmissä: pääsääntöisesti palvelut on ollut helpompi järjestää keskuskuntiin Varkauteen, Kuopioon ja Iisalmeen kuin ympärillä olevin pienempiin kuntiin. Ympäryskunnissa palvelua jalkautetaan vastaamaan kaikkein akuuteimpiin tarpeisiin. Käytännössä tämä on lähinnä psykologisten tutkimusten tekemistä, konsultointia ja etävastaanottoja. Interventiokäyntejä sen sijaan on mahdollista tarjota vain vähän ja erityisin perustein. Etenkin perhekeskuspalveluissa psykologivajetta on korvattu myös ostopalvelulla.

Hyvinvointialueella ei ole yhtään ikäihmisten palveluihin nimettyä psykologia. Aikuisten perusterveydenhuollossa toimii vain kaksi psykologia, minkä vuoksi sieltä puuttuu lähes kokonaan moniammatillisuus. Tämä on puute, sillä psykologeilla olisi paljon annettavaa osana moniammatillista tiimiä.

5. Pääseekö psykologin vastaanotolle matalalla kynnyksellä? Kuvaile prosessia lyhyesti.

Aikuisille mielenterveyspalveluja tarjoavat psykologit työskentelevät lähes yksinomaan lähetteellisissä palveluissa. Psykologille pääsyä edeltää kolme arviointia: lähetteen tekijän arvio, lähetteen käsittelyssä tapahtuva arvio ja yksiköissä tapahtuva tiimiarvio. Potilas voi tämän jälkeen ohjautua myös muulle työntekijälle kuin psykologille. Psykologipulan vuoksi pienissä kunnissa kynnys psykologipalveluun pääsemisessä on vielä korkeampi kuin keskuskunnissa.

Opiskeluhuollossa psykologille pääsee matalalla kynnyksellä ilman lähetettä, jos kyseisessä yksikössä työskentelee läsnäolopalvelua tarjoava psykologi.

Muissa palveluissa moniammatillinen tiimi arvioi kunkin asiakkaan tarpeen.

6. Mikä psykologipalveluissa toimii?

Hyvinvointialueella kannustetaan osaamisen ja toimintojen kehittämiseen, ja psykologeilla on ammattikuntana tähän vahva halu. Yksiköiden sisäisten ja välisten prosessien selkeyttämistä on yhteistyössä aloitettu, jotta psykologien työ kohdentuisi oikein ja mielekkäästi. Lisäksi kartoitetaan henkilöstön erityisosaamisesta, jotta sitä pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman laaja-alaisesti.  

Perhekeskuksessa on aloitettu aktiivinen kehittämisyhteistyö kunkin palvelun sisällä. Tavoitteena on selkiyttää toimintaympäristöä ja tukea ammatillisesti psykologeja aiempaa vahvemmin.

Hyvinvointialueella psykologien tuomaa näkökulmaa on arvostettu, kun hallinnollisiksi lähiesihenkilöiksi on otettu myös psykologeja. 

7. Mitä parannettavaa psykologipalveluissa on?

Alueellisesti yhdenvertaisten palvelujen tarjoaminen on vaikeaa rekrytointivaikeuksien vuoksi. Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden haasteisiin on pyritty vastaamaan jalkautumalla ja etäpalveluilla. Konsultaatiomallien kehittämiseen olisi syytä panostaa. On mietitty, voisiko alueen täyttämättömiä psykologitoimia täyttää siten, että psykologin sijoituspaikka olisi keskuskunnassa Kuopiossa, Iisalmessa tai Varkaudessa ja sieltä käsin palvelua vietäisiin muihin kuntiin. Tästä on hyviä käytäntöjä esimerkiksi Iisalmessa ja Siilinjärvellä.

Psykologipalveluiden painopiste on psykiatrisessa tutkimuksessa ja hoidossa, vaikka painopisteen pitäisi olla ennaltaehkäisyssä, mielenterveystyössä ja perustason palveluissa.

8. Onko psykologeja vaikea rekrytoida? Minkälaisia houkuttimia rekrytoinnissa on käytetty? Jos rekrytointi on vaikeaa, miten sitä konkreettisesti parannetaan?

Pohjois-Savossa on ollut rekrytointihaasteita jo ennen hyvinvointialueelle siirtymistä. Tilanne johtunee siitä, että alueella ei ole riittävästi psykologityövoimaa täyttämään kaikkia avoimia tehtäviä. Meille mahtuisi paljon nuoria psykologeja töihin!

Hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen psykologit nimettiin yhdeksi niistä ammattiryhmistä, joiden rekrytointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rekrytointipalvelut on koordinoinut työryhmää, johon kuuluu alueen psykologeja, esihenkilöitä ja luottamusmiehiä ja jonka tehtävä on etsiä keinoja rekrytointiin. Ryhmä on työskennellyt aktiivisesti, ja olemme muun muassa saaneet enemmän näkyvyyttä hyvinvointialueen rekrytoinnissa kuin moni muu ammattiryhmä.

Meille mahtuisi paljon nuoria psykologeja töihin!

Psykologien palkkamalli uudistettiin kesällä 2023. Siinä huomioidaan henkilökohtainen kehittyminen, ja malli mahdollistaa korkeimpiin palkkatasoihin liikkumisen kaikissa yksiköissä. Jokaisessa yksikössä on siten mahdollista erikoistua vaativiin ja vastuullisiin psykologitehtäviin, mikä tukee urakehitystä. Myös psykologin lähtöpalkka haluttiin Pohjois-Savossa houkuttelevaksi, ja se (4504,97–4966,73 €) onkin liiton palkkatutkimuksen mukaan Suomen korkeimpia. Henkilökohtaiset lisät ovat myös käytössä.

Rekrytointityöryhmä on laatinut toimialasivut, joilta saa tietoa alueen työskentelymahdollisuuksista. Työyksiköstä riippuen työntekoa tukevia käytäntöjä ovat muun muassa liukuva työaika, etätyö ja mahdollisuus osa-aikatyöhön.

Pohjois-Savossa on yhteinen näkemys, että varsinkin nuorten psykologien osalta tulee panostaa perehtymiseen, tiimin ja esihenkilön tukeen sekä joustavuuteen työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa. Koulutuksia tuetaan, ja hyvinvointialueella kehitetään esimerkiksi mentorointijärjestelmää. Olemme luomassa keskitettyä harjoittelijahakua, ja yhteistyötä yliopistojen kanssa tiivistetään. 

9. Psykologit kokevat usein, että heitä ei kuulla mielenterveysasioissa. Ovatko psykologit teillä osana moniammatillista tiimiä? Minkälaisessa roolissa he ovat?

Aikuisten erityispalveluissa ja perhekeskuksissa kaikki psykologit ovat osa omien työryhmiensä moniammatillisia tiimejä. Psykologien näkemyksiä kysytään usein ja heidän mukanaoloaan toivotaan erilaisiin työryhmiin, joissa kehitetään työn sisältöjä ja prosesseja. Varsinkin opiskeluhuollon puolella psykologinäkökulman kysyntä ja sen arvostus on suurta sekä oppimisen että psyykkisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin kysymyksissä. Palautteen perusteella psykologit ovat kokeneet, että psykologien työtä arvostetaan ja ammattiryhmän näkökulmalle on kysyntää. Vastaavat psykologit ovat mukana psykiatrian laajennetun johtoryhmän työskentelyssä sekä koulutustyöryhmässä.

9.1. Mikä mielestäsi estää moniammatillista työskentelyä? Mikä sitä edistää?

Moniammatillisen työskentelyn edellytys on eri ammattialojen ja toisen asiantuntijuuden aito kunnioitus, avoin vuoropuhelu ja kyky tarkastella asioita erilaisista näkökulmista. Yhteiset tilaisuudet yli palvelurajojen ja ammattirajojen sekä helpot mahdollisuudet yhteydenpitoon auttavat toisen näkökulman ymmärtämistä ja parantavat kykyä tarkastella ilmiöitä ja asioita ilman ammattiryhmien välistä kilpailua. 

Erityispalveluissa työn määrä luo painetta työskennellä yksin, minkä myötä työryhmänä potilaan tai perheen hoitamiseen ei ole aikaa, vaikka sitä erityispalveluilta odotetaan. Myöskään potilaan hoidon arviointiin ja suunnitteluun työryhmänä ei välttämättä jää riittävästi aikaa.

10. Haluatko kertoa vielä jotain muuta?

Hyvinvointialueen psykologipalvelun kehittymiselle ja olemassa olevan osaamisen hyödyntämiselle olisi eduksi, jos alueella olisi koko psykologitoimintaa koordinoiva taho. Pohjois-Savon hyvinvointialueen toimialojen erillisyys todentui tähän kyselyyn vastattaessa.