Helsinki unohti psykologit – palkkakuoppa pahenee, rekrytointi vaikeutuu
Helmikuun uutispommi helsinkiläisille psykologeille on karua luettavaa: Kaikille psykologien esimiesten tekemille paikallisten järjestelyerien esityksille viitataan kintaalla, ja psykologit jäävät ilman korotuksia.
Kotihoidon ja sosiaalityöntekijöiden palkkoja Helsingin kaupunki korottaa järjestelyeristä sekä omasta palkkaohjelmastaan.
”Tämä tuntuu todella turhauttavalta. Palkankorotustarve on todellinen, sillä psykologit ovat jo alkaneet karttaa kaupungin työpaikkoja ja siirtyvät mieluummin vastaaviin, selvästi paremmin palkattuihin töihin esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin HUSiin. Kuukausipalkan erot meidän ja HUSin välillä ovat satoja euroja”, kertoo Helsingin psykoosipalvelujen vastaava psykologi Pertti Ollinheimo.
Viime vuonna Ollinheimon alaisina työskenteli 6 psykologia, joille kaikille hän haki korotusta paikallisista järjestelyeristä virallisesti perustellen. Yksiköiden päälliköt näyttivät vihreää valoa hakemuksille, mutta yhtään korotusta ei tullut.
”JUKOn pääluottamusmies teki neuvotteluissa hyvää työtä, mutta Helsingissä palkka-asioista neuvotellaan useilla eri tasoilla ja myös poliittinen ilmapiiri vaikuttaa neuvotteluihin. Meillä ei myöskään ole enää yhtään psykologia pääluottamusmiehenä kuten ennen, joten kevään kunta-alan luottamusmiesvaaleissa heitä olisi saatava ehdolle. Paikallisen sopimisen aikana tämä on ratkaisevan tärkeää”, Ollinheimo toteaa.
”Työn pitkäjänteisyys kärsii”
Ollinheimon mukaan Helsingin kaupunki on yksi psykologeille huonoimmin maksavista kunnista.
”Palkkatasomme on huomattavasti keskipalkkojen alapuolella. Rekrytointivaikeudet vain pahenevat, ja kokeneempia psykologeja siirtyy HUS: in alueelle tai ammatinharjoittajiksi. Rekrytoinneissa on uusi ilmiö se, että hakijoita on todella vähän. Kokeneita psykologeja on käytännössä mahdotonta saada. Vastavalmistuneita hakee meille jonkin verran, mutta kokemuksen ja osaamisen karttuessa on riski, että he lähtevät muualle. Tämä haittaa pitkäjänteistä työskentelyä ja koituu lopulta asiakkaiden tappioksi”, Ollinheimo sanoo.
Hän vertaa psykologien palkkatasoa HUSin vastaavaan, sillä käytännössä työn vaativuus on molemmissa samanlainen. Kun Helsingissä psykologin lähtöpalkka on 3 199 euroa, HUSissa se on noin 3 474 euroa.
”Kaupungilla palkat jäävät satoja euroja HUSin palkkojen alapuolelle.”
”Vaihtuvuus uhkaa hoidon laatua”
Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola ei halua asettaa eri ammattiryhmiä vastakkain mutta muistuttaa, että Helsingissä näkyy nyt, että jokaisen ammattiryhmän on paikallisen sopimisen aikana oltava puolustamassa omia oikeuksiaan.
”Järjestelmä toimii niin, että liittona emme pysty vaikuttamaan kaupungin sisäisiin neuvotteluihin. Kunnissa työnantajan ja työntekijöiden edustajat neuvottelevat keskenään paikallisista järjestelyeristä, ja luottamusmiehillä on tässä prosessissa tärkeä rooli”, Ahtola toteaa.
Hän ihmettelee, miksi Helsinki ei piittaa siitä, että psykologien pysyvyys on heikkoa ja rekrytointi lähes jatkuvaa.
”Tämä ei voi olla vaikuttamatta psykologipalvelujen laatuun kautta linjan. Psykologit tekevät töitä ihmisten kanssa, ja pysyvien asiakassuhteiden ja kertyvän kokemuksen merkitys on ratkaiseva hoitotulosten kannalta. Nyt on kyse arvovalinnoista: halutaanko nämä palvelut hoitaa niin hyvin, että asiakkaiden ongelmat eivät pääse pahenemaan ja kaadu myöhemmin entistä pahempina jonkin muun palvelun hoidettaviksi?” Ahtola kysyy.
”Poikkeuksellinen neuvottelutapa”
Järjestelyerien neuvotteluprosessissa mukana ollut sote-toimialan jukolainen pääluottamusmies Marja Nikkola kertoo, että tämänkertainen neuvottelu oli poikkeuksellinen verrattuna aiempiin.
”Neuvottelut käytiin hyvin pitkälle kaupunginkansliassa, jossa neuvottelijoina olivat JUKOn pääluottamusmiesryhmän puheenjohtajat. Esimerkiksi minä en ollut varsinaisessa neuvottelupöydässä, mutta välitin toki neuvottelijoille tietoja. Eri toimialat antoivat viime kesänä työnantajalle ehdotuksia järjestelyerien kohdentamiseksi, mutta kun pääluottamusmiehet pääsivät pöytään mukaan, kaupungin ylin virkamies- ja poliittinen johto oli linjannut kohderyhmiksi suuret ammattiryhmät kotihoidosta, sosiaalityöstä ja varhaiskasvatuksesta. Toimialalla jäi neuvoteltavaksi ainoastaan kohdennusten hienosäätö.”
Psykologit ovat olleet Nikkolaan paljon yhteydessä koko prosessin ajan.
”Esitin heidät yhtenä korotusten kohderyhmänä. Perusteluna oli muun muassa se, että Helsingissä on pääkaupunkiseudun alhaisimmat palkat psykologeille ja vaihtuvuus on suurta. Vaikka työnantaja kertoi kohdentavansa järjestelyeriä nimenomaan aloille, joilla on rekrytointivaikeuksia, psykologit tipahtivat listalta pois”, Nikkola kertoo.
Kaupunki on kertonut maksavansa sosiaalityöntekijöille ja muutamille muille ammattiryhmille lisäkorotuksia vielä syksyllä oman palkkakehitysohjelmansa mukaisesti. Psykologeja ei löydy tältäkään listalta.
”Keskityimme kiperimpiin tarpeisiin”
Psykologien rannalle jääminen järjestelyeräjaossa selittyy Helsingin kaupungin va. henkilöstöjohtajan Asta Enroosin mukaan yksinkertaisesti sillä, että palkankorotustarpeessa olevia työntekijöitä on kaupungilla paljon ja jaettavaa rahaa vähän.
”Olemme kyllä tiedostaneet psykologienkin palkankorotustarpeet ja kannamme huolta heidän palkka- ja rekrytointitilanteestaan. Mutta koska raha ei riitä kaikkeen, jouduimme keskittymään nyt kiperimpien tarpeiden täyttämiseen”, Enroos sanoo.
Kohdennettuja järjestelyeriä ei ole ollut jaossa viiteen vuoteen, mutta Enroos toivoo, että niitä sisältyisi maaliskuussa 2020 alkavaan uuteen työehtosopimukseen.
”Sitten voisimme suunnata korotuksia jälleen eri ammattiryhmille. Ja jo ennen sitä, syksyllä 2019, jaamme Helsingissä KVTES-alueella henkilökohtaisia lisiä hyvien työsuoritusten perusteella. Tässä jaossa psykologit ovat mukana”, Enroos toteaa.
”Järkyttävää TVA:n vitkuttelua”
Palkkaukseen kytkeytyy myös toinen epäkohta, jossa psykologit ovat jääneet Helsingissä muiden jalkoihin: psykologien tehtävän vaativuuden arviointia eli TVA:ta ei ole vuosien yrittämisestä huolimatta saatu tehtyä.
”Tämä on järkyttävää – eikä se ole neuvotteluasia, koska työnantaja päättää vaativuusjärjestelmästä. Olen lähettänyt asiasta toistuvasti viestejä niille, joiden käsissä asia on. Viimeksi kysyin tva:sta, kun järjestelyeristä oli päätetty, enkä ole saanut vastausta vieläkään”, pääluottamusmies Marja Nikkola sanoo.
Myös kaikki Psykologiliiton vuosia jatkuneet yritykset TVA:n edistämiseksi ovat kariutuneet. Puheenjohtaja Annarilla Ahtola uskoo, että jos TVA olisi valmis, olisi syntynyt tarve myös palkkojen tarkistamiseen. Nyt, kun TVA:ia ei ole, korotuserät torpataan.
Tämän tulkinnan Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö- ja kehittämispäällikkö Sari Kuoppamäki kuitenkin kiistää.
”TVA:n keskeneräisyys ei vaikuttanut siihen, että psykologien palkankorotuksia ei ole toteutettu tällä kierroksella. TVA:n kehittämistarpeet on kuitenkin tunnistettu, ja olemme sopineet kaupungin keskushallinnon kanssa, että jatkamme psykologien TVA-työtä kaupunkitasolla kanslian henkilöstöosaston, kasvatus- ja koulutustoimialan, sosiaali- ja terveystoimialan sekä Työterveys Helsingin kanssa vielä tämän kevään aikana”, Kuoppamäki lupaa.
Muista, että kunnissa ja kuntayhtymissä on luottamusmiesvaalit huhtikuun 2019 loppuun mennessä.
Juttu on julkaistu Psykologiliiton verkkosivuilla 21.2.2019.
