Hallituspuolueilla eri kantoja koulupsykologipalvelujen järjestämiseen

Koulupsykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisen pitää kuulua kunnan tehtäviin myös sote-maakuntien aikana. Näin linjaavat Psykologiliitto ja yksitoista muuta organisaatiota yhteisessä kannanotossaan.

Maan hallitus valmistelee soteuudistusta, ja myös koulujen ja oppilaitosten psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämiskysymys on auki. Alan toimijat ovat saaneet valmisteluista epävirallista tietoa, jonka mukaan palveluja ollaan siirtämässä kouluista maakuntiin. Tämä on herättänyt viime päivinä niin kuntia kuin järjestöjäkin vaatimaan näiden opiskeluhuollon palvelujen säilyttämistä kunnissa.

Mutta mitä mieltä päätöksentekijät ovat? Psykologi-lehti kysyi seitsemän suurimman puolueen puoluesihteeriltä puolueiden kantaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämiseen. Kysymys osoitti, että puolueet ovat muodostaneet kantojaan asiaan jopa aivan viime päivinä, eivätkä kaikki yksittäiset kansanedustajat ole pysyneet ajan tasalla siitä, mikä on oman puolueen linja asiassa.

Kysymys kuului, pitäisikö kuntien vastata palvelujen järjestämisestä myös soteuudistuksen voimaan tultua. Saimme vastauksen kaikilta seitsemältä puoluesihteeriltä. Kaksi hallituspuoluetta vastasi kyllä, muiden hallituspuolueiden vastaus oli ei. Suurimmat oppositiopuolueet näyttävät vihreää valoa palvelujen säilymiselle kunnissa.

– Tämä lisää huoltamme siitä, että vireillä on suunnanmuutos tässä tärkeässä kysymyksessä. Sivistysvaliokunta on linjannut viimeksi vuonna 2017, että psykologi- ja kuraattorityön on säilyttävä lähipalveluna. Sote-maakunnasta käsin järjestettävä palvelu on kaikkea muuta. Kyse on koulun työstä, ei sote-palvelusta. On turhauttavaa, että tätä selvää asiaa puidaan uudelleen ja uudelleen, toteaa Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola.
Ahtola muistuttaa, että eduskunnan sivistysvaliokunta piti vuonna 2017 ”erittäin hyvänä ja kannatettavana” opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen jäämistä kunnan järjestettäviin palveluihin.

Keskustalla ”hallitusrintamakanta”

Vielä edellisen hallituksen aikaan keskustalainen eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala oli nuijimassa edellä mainittua valiokunnan kantaa eli puolustamassa kuntien järjestämisvastuuta – vaikka asia varsinaisesti kuuluukin sosiaali- ja terveysvaliokunnan toimialaan. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen mukaan puolueen kanta ”hallitusrintamassa” on kuitenkin aina ollut se, että järjestämisvastuu pitää siirtää sote-maakunnille.

Pirkkalaisen mukaan tärkeintä on luoda kuntien ja maakuntien yhteistyörakenteet toimiviksi niin oppilashuollon asioissa kuin laajemminkin lasten ja nuorten perheiden palveluissa.

– Lasten ja nuorten on saatava yhdenvertaisesti palveluja riippumatta asuinpaikasta tai oppilaitoksesta. Integraation muihin sote-palveluihin on oltava mahdollisimman saumatonta ja hoitoketjujen toimivia silloin, kun lapsi tai nuori tarvitsee muita kuin koulussa tai oppilaitoksessa saatavilla olevaa apua ja tarjottavia palveluita, Pirkkalainen toteaa.

Keskusta pitää tärkeänä myös sitä, että psykologeilla ja kuraattoreilla on mahdollisuus saada kollegiaalista tukea työyhteisöstään ja päästä koulutukseen.

– Näin on oltava, vaikka he toimisivat maakunnissa alueella, jossa lasten ja nuorten määrä on pienempi ja ammattilaisia vähemmän kuin keskuksissa. Lopullinen ratkaisu oppilas- ja opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden hallinnollisesta sijoittumisesta tehdään sote-uudistuksen yhteydessä, Pirkkalainen linjaa.

SDP maakuntien, RKP kuntien puolella

Myös pääministeripuolue SDP liputtaa opiskeluhuoltoasiassa maakuntien puolesta.

– Oppilas- ja opiskelijahuollon työntekijöiden toimiva yhteys sosiaali- ja terveystoimeen on tärkeä, jotta lasten ja nuorten varhaisen tuen ja hoitoketjujen toimivuus taataan. Hallitusohjelman mukaisessa soterakenteessa sotepalveluiden järjestämisvastuu kootaan maakunnille, joilla on vahva kantokyky ja mahdollisuus kohdentaa resurssit tarkoituksenmukaisesti, toteaa puoluesihteeri Antton Rönnholm.

Hänen mukaansa näin myös palvelujen kokonaisuus järjestyisi selkeimmin maakunnan tasolla.
– On olennaisen tärkeää, että palvelut toteutetaan ja ne ovat saatavilla lähipalveluina lasten ja nuorten arjen tukena, Rönnholm linjaa.

Hallituspuolue RKP sen sijaan pitää tärkeänä, että kunnat tuottavat palvelut jatkossakin.
– Mielestämme kaikkein tärkeintä on, että oppilashuolto pysyy lähellä oppilaita myös tulevaisuudessa. Meidän on turvattava kaikkien oppilaiden mahdollisuudet päästä oppilashuoltoon ja vahvistettava lähipalveluperiaatetta. Lähtökohtamme on ollut, että kunnat voisivat tuottaa palveluita jatkossakin, RKP:n puoluesihteeri Fredrik Guseff sanoo.

Vihreillä kuntakanta, Vasemmistoliitolla sekä että

Vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen muistuttaa vihreiden kantaneen huolta oppilas- ja opiskelijahuollon siirtämisestä kunnilta maakunnille jo Sipilän hallituksen aikaan. Nyt Marinin hallituksessa istuva puolue säilyttäisi palvelut kuntien vastuulla – mutta pitää resursointia ja toteutustapaa tärkeämpinä kuin järjestäjävastuuta.

– Kannatamme sitä, että oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut järjestetään vahvassa kytköksessä koulutuksen järjestäjiin. Järjestäjävastuusta riippumatta olennaisinta on taata mahdollisimman hyvin resursoidut oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut jokaiseen kouluun ja oppilaitokseen. Katsomme, että parhaiten tämä voitaisiin turvata säätämällä riittävä henkilöstömitoitus koskemaan oppilashuoltoa perus- ja toisella asteella, Liikanen muotoilee.

Hän korostaa, että psykologien ja kuraattoreiden työ ei saa valua muille henkilöstöryhmille, eikä sen painopistettä saa siirtää pois ennaltaehkäisevästä ja yhteisöllisestä työstä. Palvelut on vihreiden mielestä myös järjestettävä niin, että oppilas- ja opiskelijahuollon ja muun kouluhenkilökunnan välille ei synny raja-aitoja.

Vasemmistoliitto kulkee vielä kaksilla rattailla.
– Meille käyvät psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestäjiksi sekä sotemaakunnat että kunnat. Haluamme turvata lähipalvelut ja varmistaa, että oppilas- ja opiskelijamäärät ovat kohtuullisia niin psykologeilla kuin kuraattoreillakin – järjestäjätahosta riippumatta, puoluesihteeri Mikko Koikkalainen linjaa.

Perussuomalaiset ja Kokoomus kuntien puolella

Suurimmat oppositiopuolueet Perussuomalaiset ja Kokoomus kannattavat psykologi- ja kuraattoripalvelujen säilymistä kunnissa.

Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko toteaa, että Kokoomus uudistaisi ja kehittäisi sote-palveluita nykyiseltä kaupunki- ja kuntapohjalta.

– Sote-uudistuksen rakenteesta huolimatta näkemyksemme on, että kouluterveydenhuollon toimiminen tiivisti yhdessä oppilashuollon kanssa, lähellä lasta, on turvattava. Peruskoulussa olisi tarjottava nykyistä enemmän myös moniammatillista tukea muun muassa kuraattori- ja psykologipalveluiden muodossa, Kokko linjaa.

Hän muistuttaa, että usein syrjäytymisvaarassa olevan lapsen tai nuoren ongelmat eivät rajoitu pelkästään oppimiseen, vaan myös sosiaalipalveluiden tukea tarvitaan.
– Varhaisella puuttumisella ja tehokkaalla viranomaisyhteistyöllä saadaan aikaan parhaat tulokset.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos puolustaa kuntamallia, mutta jättää kuitenkin pienen takaportin.

– Sote-palveluiden rahoituksen turvaamiseksi tulee tarkastella avoimesti kaikkia ratkaisuja, eikä pelkästään hirttäytyä pitkään esillä olleisiin maakuntamalleihin. Psykologi- ja kuraattoripalvelut on todennäköisesti järkevää järjestää jatkossakin kunnissa, oli ratkaisuna sitten raskaampien sote-palveluiden siirtäminen maakunnan tai valtion hoidettavaksi, Grönroos sanoo.

Kunnat ja kaupungit tiukasti nykymallin kannalla

Psykologiliitto ja 11 muuta organisaatiota julkistivat tällä viikolla yhteisen kannanottonsa kuntamallin puolesta, ja mukana ovat muun muassa Espoon ja Lahden kaupunki. Myös muut kunnat ovat aktivoituneet ottamaan kantaa asiaan. Niin sanotun Oppiva-verkoston kuntien kannanotossa ovat mukana muun muassa Vantaa, Oulu, Tampere ja Turku. Oppiva on 26 kunnan yhteinen oppimisen kehittämisverkosto.

Verkoston mukaan opiskeluhuollon palveluiden on luontevinta olla osa sivistystointa. Siten kunta- ja koulukohtaisten opetussuunnitelmien hyvinvointiin ja opiskeluhuoltoon liittyvät kokonaisuudet pystytään toteuttamaan yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa.

– Psykologin ja kuraattorin kuuluminen samaan työyhteisöön opettajien kanssa lujittaa yhteisöä, parantaa oppilashuollon henkilöstön kouluyhteisön tuntemusta ja edistää heidän välisensä konsultaatiosuhteen muodostumista, kannanotossa todetaan.