Hallituksen lisätalousarvio lupaa kunnille helpotusta

Valtio osallistuu kunnille koronasta aiheutuvien menojen korvaamiseen monin tavoin. Kuntien tukemisen ensisijainen tarkoitus on turvata peruspalvelujen järjestäminen ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien taloushaasteita. Toimenpiteiden mittaluokka toukokuussa on yhteensä vähintään miljardi euroa. Lisäksi hallitus arvioi tulevissa lisätalousarvioissa ja elokuun budjettiriihessä edelleen koronakriisin vaikutuksia kuntiin ja sitoutuu tietojen tarkentuessa täydentämään kunnille suunnattua tukea.

Psykologiliiton mielestä kuntien toiminnan turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää ja oikean suuntainen toimenpide. 

– Kunnat vastaavat mielenterveyspalveluista, joissa oli vakavia puutteita jo ennen koronakriisiä. Se puolestaan lisää mielenterveystyön ja -palveluiden tarvetta rajusti, toteaa Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola. 

– Sama tilanne on lastensuojelussa, ja kriisi korostaa kehitys- ja traumapsykologisen osaamisen tarvetta lastensuojelun työryhmässä.

Uutena tukitoimena alle 10-vuotiaiden lasten kanssa töistä palkatta poissa oleva vanhempi voi nyt hakea väliaikaista tukea lapsen hoitamiseen kotona. 

– On hieno asia, että näin pyritään tukemaan lapsiperheiden toimeentuloa, kiittää puheenjohtaja Ahtola.

Rahaa yhteisöille ja säätiöille

Hallitus ehdottaa toisessa lisätalousarviossaan myös viiden miljoonan euron lisäystä avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Avustuksia kohdennetaan psykososiaaliseen tukeen digitaalisissa kanavissa sekä vaikeassa elämäntilanteessa olevien henkilöiden ja perheiden tukemiseksi.

Koronaepidemian leviämisen hidastamiseksi toteutetuilla rajoituksilla on kielteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Hallitus aikoo toteuttaa laaja-alaisen toimenpideohjelman näiden vaikutusten lieventämiseksi. 

– Koulupsykologeista ja muusta opiskeluhuollon henkilöstöstä on ollut valtava pula jo ennen koronakriisiä, koska kunnat eivät velvoittavasta lainsäädännöstä huolimatta ole palkanneet riittävästi työntekijöitä. Opiskeluhuollon voimavarat on nyt saatettava pikaisesti kuntoon säätämällä sitova mitoitus jokaiselle kouluasteelle, sisällyttämällä psykologi myös varhaiskasvatuksen pakolliseen henkilöstöön ja järjestämällä rahoitus, muistuttaa Ahtola. 

Kyse on vuositasolla noin 70 miljoonasta eurosta.

Tiedepaneeli ja työmarkkinajärjestöjen alatyöryhmä

Valtioneuvoston kanslia asetti valmisteluryhmän, jonka tavoitteena on nopealla aikataululla tehdä strategisen tason suunnitelma kriisivaiheen vahinkojen rajoittamiseksi ja suunnitella kriisin jälkihoitoa koskevia toimenpiteitä.

Valmisteluryhmän tueksi tulee tiedepaneeli, johon kutsutaan tutkijoita ja asiantuntijoita sosiaalipolitiikan, koulutuspolitiikan ja talouspolitiikan sekä ympäristö- ja ilmastotieteiden alalta. Tiedepaneelin tehtävänä on auttaa valmisteluryhmää arvioimaan ja ennakoimaan kriisiin liittyviä vaikutuksia sekä tarjota tutkimuksellista asiantuntijatukea kriisin eri vaiheisiin liittyvien toimenpiteiden valmistelussa ja arvioinnissa.

Psykologian alan edustus tiedepaneelissa on vielä auki. Valtioneuvoston kansliasta tai Sosiaali- ja terveysministeriöstä ei osattu vielä torstaina 9.4. sanoa, miten psykologian tieteen- ja ammattialan edustus tiedepaneelissa toteutuu.

Valmisteluryhmän tueksi asetetaan myös työmarkkinajärjestöjen edustajista koostuva alatyöryhmä, joka voi tehdä ehdotuksia valmisteluryhmälle laajasti kriisin jälkihoitoon ja jälleenrakennukseen liittyen. Valmisteluryhmään tulee laaja-alainen edustus ministeriöistä. Työmarkkinajärjestöjen alatyöryhmässä mukana ovat Akava, STTK, SAK, EK, Kuntatyönantajat KT ja Suomen Yrittäjät.