EU-vaalitkin voivat olla mielenterveysvaalit

EU-vaalit pähkinänkuoressa

Europarlamenttivaalit, tuttavallisemmin EU-vaalit, järjestetään kesäkuun 9. päivänä yhtä aikaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Vaaleissa Euroopan parlamenttiin valitaan kansalaisia unionin tasolla edustamaan 720 jäsentä, joista 15 suomalaisia. 

Euroopan parlamentti säätää Euroopan unionin lait ja hyväksyy EU:n talousarvion yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Parlamentissa suomalaiset edustajat eli mepit järjestäytyvät poliittisten ryhmien mukaan, eivät kansallisuuksittain.

EU ja mielenterveys

Mielenterveys on tärkeää saada entistä vahvemmin myös EU:n agendalle ja mukaan tulevan komission toimintaohjelmaan. Mielenterveys ei ole EU-alueella mikään pieni kysymys. Vuonna 2018 arvioitiin mielenterveysongelmien koskettavan noin 84:ää miljoonaa ihmistä EU:n alueella. Vuonna 2022 raportoitiin, että lähes puolet nuorista eurooppalaisista piti mielenterveyspalveluja riittämättöminä. 

EU onkin antanut kesäkuussa 2023 tiedonannon kattavasta lähestymistavasta mielenterveyteen. Tiedonannon pohjalta on käynnistynyt 20 lippulaivahanketta, joiden kautta jäsenmaihin ohjautuu rahoitusta 1,23 miljardin euron edestä. Esimerkiksi vuoteen 2027 asti jatkuvassa Healthier Together -aloitteessa yhtenä tavoitteena on parantaa laadukkaiden mielenterveyspalvelujen oikea-aikaista ja tasapuolista saatavuutta. EU4Health-työohjelman kautta puolestaan jaetaan jäsenmaille ja sidosryhmille rahoitusta mielenterveyden tukemiseen ja haasteiden ennaltaehkäisyyn. 

Psykologiliiton EU-vaalitavoitteet

Psykologiliitto haluaa, että mielenterveys on jatkossakin esillä EU:ssa. Liiton tavoitteet EU-vaaleihin ovat pitkälti yhtenevät Akavan vaalitavoitteiden kanssa, mutta keskittyvät mielenterveyteen.

Tavoitteena on, että

• EU:lla on kokonaisvaltainen mielenterveysstrategia
• Psykososiaaliset riskitekijät huomioidaan paremmin työsuojelussa
  • Psykososiaaliset riskit ja työstressi ovat haastavimpia työterveys- ja työturvallisuuskysymyksiä, mutta perinteisesti työsuojelu on keskittynyt fyysisiin riskeihin. Tarvitaan uutta EU-lainsäädäntöä työn psykososiaalisten riskien hallintaan.

• Potilastyötä tekevien liikkuvuus helpottuu
  • EU:n potilasdirektiivi määrittelee käytäntöjä jäsenmaiden rajojen yli annettavia terveyspalveluille. Direktiiviä tulisi kuitenkin tarkentaa vastuukysymysten suhteen tilanteissa, joissa psykologin palveluja tai muuta terveydenhuoltoa annetaan etäpalveluna toiseen jäsenmaahan.

Lue myös: Alviina Alametsä: Mielenterveys on edelleen tabu EU:ssa