Eduskunnan tukiryhmä: Nuorten mielenterveys on otettava nyt vakavasti!
Jokaisen mielenterveyteensä tukea tarvitsevan nuoren ongelmat on pysyttävä tunnistamaan ajoissa, joten tukea ja hoitoa on oltava saatavilla matalalla kynnyksellä riittävästi. Eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmä vetoaa, että nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyyn sekä mielenterveysongelmien hoitoon tulee panostaa nyt enemmän kuin koskaan.
Ryhmän mukaan on todennäköistä, että koronaepidemia ja siihen liittyvät rajoitukset ovat lisänneet ja tulevat lisäämään mielenterveyspalveluiden hoitovelkaa vielä pitkään akuutin kriisin jälkeen. Kriisin ja siihen liittyvien rajoitustoimien mielenterveysvaikutuksista saadaan tarkempaa tietoa vasta myöhemmin, mutta tukiryhmän mukaan jo nyt tiedetään, että epidemia on vaikuttanut kielteisesti monien nuorten psyykkiseen vointiin.
Kunnat, älkää leikatko lapsilta ja nuorilta
Tukiryhmän taustayhteisöihin kuuluvan Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola muistuttaa, että jo ennen koronaepidemiaa monet nuorten mielenterveyspalvelut ovat olleet ruuhkautuneita ja aliresursoituja. Opiskeluhuollon psykologeja on liian vähän, samoin nuorisopsykiatrian palveluissa on ruuhkaa. Lisäksi tarvittaisiin matalan kynnyksen walk in -toimipisteitä nuorille.
– Niitä voisivat käyttää nekin nuoret, jotka eivät ole esimerkiksi opiskeluhuollon palvelujen piirissä. Perustason monipuolisten palvelujen turvaaminen on myös tasa-arvokysymys, Ahtola toteaa.
Nuorten mielenterveyden tukiryhmä vetoaa kuntapäättäjiin, jotta nämä eivät vaikeassa taloustilanteessa leikkaisi lasten, nuorten ja perheiden palveluja. Lisäksi ryhmä muistuttaa, että valtion lisätalousarviossa jaettavat lasten ja nuorten tukemiseen tarkoitetut valtionosuuksien lisäykset on myös kohdennettava nuorten mielenterveystyöhön ja opiskeluhuollon lisäresursseihin.
Yhteisöllisyys ja uudet toimintatavat käyttöön
Ryhmä vetoaa palvelujen saatavuuden puolesta: palvelut on taattava kaikille nuorille asuinalueesta riippumatta heidän omalla äidinkielellään.
Lisäksi ryhmä vaatii yhteisöllisten työtapojen kehittämistä ja uusien toimintatapojen luomista siten, että nuorten ääni ja osallisuus ovat keskiössä. Tärkeä rooli on koululla ja opiskeluhuollolla, ja siksi sitova opiskeluhuollon mitoituksen on varmistettava lainsäädännöllä jokaiselle kouluasteelle.
– Sitova mitoitus on välttämätön, sillä kunnat eivät ole 50 vuodessa saaneet opiskeluhuollon palveluita kuntoon. Nyt ei ole enää aikaa odottaa, Ahtola vaatii.
Panostukset perheiden tukeen ja lapsiperheiden voimavarojen lisäämiseen ovat ryhmän mukaan pitkällä aikavälillä merkittäviä toimia, jotta ongelmat eivät pääse kasautumaan läpi lapsuuden.
Eduskunnan Nuorten Mielenterveyden tukiryhmä (NMT) lisää kansanedustajien tietoisuutta nuorten mielenterveyteen liittyvistä teemoista sekä edistää nuorten mielenterveyden palveluita kehittävää politiikkaa. NMT:n taustayhteisönä toimivat Suomen Psykologiliitto, Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys ja Allianssi.
Lue täältä koko kannanotto.
