Budjetti parantaa hoitotakuuta – kattaako se myös psykologipalvelut?

Sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen parannukset ovat tärkeä osa maan hallituksen esittelemää vuoden 2020 valtion talousarviota. Esimerkiksi hoitotakuuseen on tulossa tuntuvasti lisärahaa: 60 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että kiireettömissä tapauksissa hoitoon pääsee seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.

– Tässä yhteydessä on tärkeää määritellä hoitotakuu uudelleen eli koskemaan tarpeenmukaista ammattilaista. Takuu ei voi tarkoittaa vain lääkärille pääsyä, vaan sitä on laajennettava koskemaan myös psykologeja. Psykologien saaminen terveyskeskuksiin edistää merkittävästi mielenterveysongelmien hoitoa ja ehkäisyä, muistuttaa Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola.

Hallitusohjelman kirjaus moniammatillisista sosiaali- ja terveyskeskuksista sekä moniammatillisuuden monista eduista saa Psykologiliitolta täyden tuen. Ahtolan mukaan psykologit arvioivat ja tutkivat osana moniammatillista hoitotakuuketjua asiakkaiden psyykkistä vointia sekä hoitavat sitä. He ovat myös terveyskeskuksen muiden ammattilaisten tärkeitä konsultoijia ja yhteistyökumppaneita.

– Mielenterveyden ongelmat ovat kallein kansantautimme, jonka ehkäisyn pitäisi olla yhteinen asiamme. Siksi hoitotakuun laajentamista ja psykologipalvelujen tuomista terveyskeskuksiin ei pidä enää lykätä. Tämä on tärkeää sekä hoidon jatkuvuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta että palvelujen sujuvuuden ja kustannusten hallinnankin kannalta, Ahtola sanoo.

Kansallinen mielenterveysstrategia toteutuu

Hallituksen budjettiesityksessä hoitotakuun toteuttamiseen varataan vuosille 2020–2022 kaikkiaan 160 miljoonaa euroa ja 50 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lukien pysyvästi peruspalveluiden valtionosuuksiin.

Tarkoitus on vahvistaa peruspalveluja muun muassa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kautta. Tähän sisältyy esimerkiksi sosiaali- ja terveyskeskusten palvelujen yhteistyön, laadun ja saatavuuden parantaminen sekä ehkäisevän työn merkityksen lisääminen. Yksi tavoite on tarjota palveluja sujuvasti yksilöllisiin tarpeisiin.
Rahaa on luvassa myös muun muassa kansallisen mielenterveysstrategian laatimiseen ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen 60 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022 sekä 18 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lähtien pysyvästi peruspalvelujen valtionosuuksiin.
– Resurssien lisääminen peruspalveluihin on tärkeää – ja peruspalveluihin on luettava myös mielenterveystyö. On tärkeää hahmottaa, että terveysasemien mielenterveystyö ei ole psykiatrian osa, vaan osa perusterveydenhuoltoa. Hyvä yhteistyö ja konsultaatio erikoissairaanhoitoon tietenkin tarvitaan, puheenjohtaja Ahtola toteaa.

Oppivelvollisuus pidentyy, opiskelijahuolto varmistettava

Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen perusopetuksessa ja toisella asteella varataan budjetissa 10 miljoonaa euroa vuodelle 2021, 20 miljoonaa vuodelle 2022 ja 29 miljoonaa euroa vuodelle 2023.

– Kaikille koulutusasteille varhaiskasvatuksesta lähtien tarvitaan sitova psykologimitoitus ja tarpeeksi psykologeja, Annarilla Ahtola korostaa. Kun samaan aikaan oppivelvollisuus laajennetaan jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti ja toisen asteen opinnoista tehdään kokonaan maksuttomia, on tärkeää huolehtia opiskelijahuollon psykologipalvelujen turvaamisesta myös uudessa tilanteessa.

Ahtola tähdentää kuitenkin, että myöhempää syrjäytymistä ehkäistään tehokkaimmin jo varhain: myös varhaiskasvatus ja perusaste tarvitsevat riittävän psykologiosaamisen ja -palvelut.

Hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista budjettiesityksessä tuetaan muun muassa osatyökykyisille suunnatulla työkykyohjelmalla sekä työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmalla. Osatyökykyisten työkykyohjelmaan ehdotetaan 10 miljoonaa euroa vuodelle 2020, 12 miljoonaa euroa vuodelle 2021 ja 11,2 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman käynnistämiseksi esitetään 1 miljoonaa euroa vuodelle 2020.
– Psykologeilla on tärkeä rooli kehittämisohjelman toteuttamisessa. He ovat niin työn kuin työterveyden ja organisaationkin asiantuntijoita. Tärkeä kehittämisaskel olisi myös se, että TE-toimistojen psykologipalvelut turvataan ja työterveyspsykologit saadaan pakolliseksi osaksi työterveyshuoltoa, puheenjohtaja Annarilla Ahtola toteaa.

Valtion talousarvioesitys ja julkisen talouden suunnitelma käsitellään valtioneuvostossa 7. lokakuuta.