Asiakas kompastuu työterveyshuollon hierarkiaan

Jos työterveyshuollossa luotettaisiin työterveyspsykologien ammattitaitoon ja arviointikykyyn, nykyinen vanhanaikainen ja byrokraattinen toimintakuvio olisi romutettu jo aikoja sitten. Näin toteaa työterveyspsykologi Miia Rautiainen.

Hän painotti Akavan työterveyshuoltoseminaarin puheenvuorossaan sekä työn tiedeperustaisuutta että taloudellista näkökulmaa, joka liittyy ajankohtaisiin työterveyshuollon haasteisiin.

– Yritykset turhautuvat, kun psykologin vastaanotolle on niin vaikea päästä ja aina on varattava aika työterveyslääkärin tai -hoitajan kautta. Jos siis halutaan psykologin vastaanotolle, tarvitaan kaksi eri käyntiä – ja se vie kaksinkertaisen määrän aikaa ja rahaa.

Palvelujen ostajia ei Rautiaisen mukaan kiinnosta, kuka työterveyshuollossa on asiantuntija ja kuka ammattihenkilö. Heitä kiinnostaa, että he saavat joustavasti ne palvelut, joita kulloinkin tarvitaan.

On halvempaa ehkäistä ongelmia kuin hoitaa niitä

Nykyisen lainsäädännön mukaan työterveyshuollossa asiantuntijoita ovat työterveyspsykologit ja työfysioterapeutit, ammattihenkilöitä työterveyslääkärit ja -hoitajat. Rautiainen kertoo, että tätä henkilöstön kahtiajakoa ei ymmärretä enää työterveyshuollon sisä- eikä ulkopuolella.

– Rakenteita kyseenalaistetaan yhä useammin. Nykykäytäntö on vanhanaikainen ja tullut tiensä päähän. Siksi tarvitsemme nopeasti lakimuutoksen ja työterveyspsykologeille ammattihenkilön statuksen, Rautiainen vaatii.

Hänen mukaansa työterveyspsykologit ovat tätä nykyä työterveyshuollossa pitkälti altavastaajan roolissa. Heidän töitään on valunut muiden alojen asiantuntijoille, ja nyt niitä yritetään saada takaisin.

– Työterveyspsykologin työhön liittyy paljon väärinkäsityksiä ja stereotypioita. Emme ole sitä varten, että ihmiset tulevat rupattelemaan huvin vuoksi työajalla ongelmistaan. Yhä useammalla työntekijällä on aito hätä esimerkiksi psykososiaalisen kuormituksen lisääntymisen takia. Psykologi on usein ainoa ammattilainen, jolta hän pystyy saamaan tukea.

Rautiainen korostaa, että jos työntekijät eivät pääse ajoissa ennaltaehkäisevästi psykologin vastaanotolle, sairauslomat helposti pitkittyvät ja ongelmat mutkistuvat.

– Myös tähän liittyy selkeä työnantajien intressi: tulee halvemmaksi ehkäistä ongelmia kuin hoitaa niitä.

Datan analysointi ja seulominen on psykologin ydinosaamista

Yhä useampi työterveyspsykologi analysoi dataa, jota työntekijöistä ja työn tekemisestä kerätään entistä enemmän järjestelmällisesti. Erilaisista mittauksista kertyvän aineiston avulla todennetaan esimerkiksi kuormitusta ja sen muuttumista. Aineisto kertoo yksilöllisistä kuormituksen ja palautumisen lähteistä tarkasti.

– Psykologin ydinosaamista on aineistojen seulominen. Hän näkee aineistoista, mitä toimia tarvitaan minkäkin ilmiön ja ongelman hoitamiseen tai ehkäisyyn. Työterveyspsykologi on järkevää ottaa mukaan moniammatilliseen tiimiin heti kun tiedetään, että työyhteisöön on vaikkapa tulossa isoja muutoksia. Siten hän voi alusta alkaen olla mukana analysoimassa dataa ja suunnittelemassa tarvittavia toimia, Rautiainen toteaa.

Hän korostaa, että esimerkiksi työntekijöiden henkinen kuormitus on mitattavaa, ei fiilispohjaista, tietoa.

– Terveystarkastusten kuormitusmittaristoilla pystytään seulomaan isojakin otoksia nopeasti. Psykologit tekevät niiden pohjalta realistisia suosituksia, jotka perustuvat terveystieteeseen ja tilastoihin. Työmme perustuu terveystietoalan vaikuttavuustutkimukseen.